Tiedotteet 2016


7.6.2016 10.00

Terveyttä edistävä työmatka vielä haavekuva

Työmatkat tehdään edelleen perinteisesti. Tuoreen tutkimuksen mukaan yritys- ja kuntapäättäjät kokevat terveyttä edistävät liikkumismuodot työmatkoilla tärkeäksi, mutta todellisuus on toinen. Suomalaiset ovat edelleen autoilevaa kansaa, sillä suurin osa kulkee jopa lyhyet työmatkat autolla.

Liikenneviraston tilaaman ja Aula Researchin sekä Motivan Oy:n toteuttaman päättäjäkyselyn mukaan henkilöauton suosio on edelleen korkea sekä työ- että työasiamatkoilla.

”Tulosten mukaan päättäjillä on kiinnostusta erilaisten kestävien liikkumismuotojen edistämiseen. Erityisesti päättäjiä kiinnostaa työntekijöiden terveyden edistäminen”, sanoo kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen Liikennevirastosta.

Tutkimuksessa käytetyllä termillä kestävä liikkuminen tarkoitetaan ympäristön ja yhteiskunnan kannalta suotuisia kulkutapoja, jotka ovat myös taloudellisia, sujuvia ja turvallisia sekä liikkujan terveyttä kohentavia.

Yritys- ja kuntapäättäjien asenteet positiivisia

Asenteet kestävää liikkumista kohtaan ovat myönteisiä. Jopa 68 prosenttia päättäjistä pitää kestävän liikkumisen edistämistä organisaatiossaan tärkeänä, vain 8 prosenttia ei pidä sitä lainkaan tärkeänä. Erityisesti suuremmissa yrityksissä aihe kiinnostaa ja asenteet ovat myönteisempiä. Alueellisesti ei asenteissa juuri ole eroja, alueelliset erot syntyvät lähinnä liikkumispalveluiden saatavuuden kautta.

Kestävässä liikkumisessa päättäjiä kiinnostavat selvästi eniten juuri työntekijöiden työhyvinvoinnin (61 %) ja terveyden (55 %) paraneminen. Myös hiilidioksidipäästövähennykset (36 %) nousivat poikkeuksellisen korkealle, kun päättäjiltä kysyttiin kestävän liikkumisen tärkeimpiä hyötyjä.

”Joka neljännes suomalaisten tekemistä matkoista on työmatka, ja tieliikenteen osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 20 prosenttia. Työntekijöiden kestävää liikkumista edistämällä työpaikka osoittaa vastuullisuutta sekä työntekijöitä että ympäristöä kohtaan ja vaikuttaa paikallisesti muun muassa alueen viihtyvyyteen, meluun ja lähipäästöihin”, muistuttaa asiantuntija Helena Suomela Motivasta.

Taloudellisista hyödyistä eniten päättäjiä puhuttelee sairauspoissaolojen vähentyminen, työntekijöiden tuottavuuden parantuminen sekä työasiamatkojen kustannusten aleneminen. Toimitila- ja pysäköintikuluissa tapahtuvia säästöjä ei sen sijaan tunnisteta.

Sähköautot kiinnostavat

Kestävän liikkumisen muodoista eniten potentiaalia on päättäjien mielestä sähköautoilla (46 %), polkupyörillä (45 %) ja kävelyllä (43 %). Sähköautot kiinnostavat kaikissa yritystyypeissä ja kaikilla alueilla, kävelyn ja polkupyöräilyn edistäminen kiinnostaa enemmän suuremmissa yrityksissä.

Myös joukkoliikenteen (39 %), kimppakyytien (36 %) ja sähköavusteisten polkupyörien (29 %) edistäminen kiinnostaa päättäjiä. Kiinnostuksesta huolimatta sähköiset kulkumuodot (sähköautot, sähköiset polkupyörät ja muut kevyet sähköiset ajoneuvot) ovat toistaiseksi hyvin vähän käytettyjä kestävän liikkumisen tapoja.

Suuret organisaatiot kestävän liikkumisen asialla

Kyselyssä 31 prosenttia yritys- ja kuntapäättäjistä kertoi, että heidän omassa organisaatiossaan on tehty toimenpiteitä kestävän liikkumisen edistämiseksi. Vastaajista 15 prosenttia kertoi, että työmatkaliikkumiselle on asetettu organisaatiossa tavoitteita. Yli kolmanneksessa yrityksistä, erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen aloilla, toimipaikan sijaintipäätökseen on vaikuttanut joukkoliikenne-, pyöräily- tai kävely-yhteydet.

Yrityskoon ja kestävän liikkumisen toimenpiteiden välillä on selvä positiivinen korrelaatio. Erilaisista kestävän liikkumisen keinoista eniten edistetään etäneuvotteluita (51 %) ja etätöitä (37 %). Näitä suositaan erityisesti suurissa organisaatioissa ja pääkaupunkiseudulla. Lisäksi polkupyöräilyyn ja julkisen liikenteen käyttöön kannustaminen korostuu erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Aula Research ja Motiva Oy toteuttivat Liikenneviraston toimeksiannosta kyselytutkimuksen kestävästä liikkumisesta suomalaisten yrityspäättäjien ja kunnanjohtajien parissa. Kyselytutkimuksen kenttätyö toteutettiin sähköisellä kyselyllä 19.2.-22.3.2016 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 426 päättäjää, joista yritysjohtajia oli 402 ja kunnanjohtajia 24. Motiva edistää työpaikkojen kestävää liikkumista Liikenneviraston toimeksiantona.

www.motiva.fi/tyopaikat

Lisätietoja:

asiantuntija Helena Suomela
puh. 050 303 3581, helena.suomela@motiva.fi

tutkimusjohtaja Juha Vekkilä
puh. 050 352 5335, juha.vekkila@aularesearch.fi


Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 9.8.2017

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.