Tiedotteet 2017


30.6.2017 12.00

Omakotirakentaja: tähtää hybridiin

Lämmitysjärjestelmiä ei kannata vertailla vain teknisten ominaisuuksien tai mielikuvien perusteella. Vaihtoehtoja on monia ja erilaiset yhdistelmät nykyisin suosittuja ja mielekkäitä. Järjestelmä pitää valita talon koon ja ominaisuuksien perusteella sekä varustaa nykyaikaisilla säätölaitteilla ja automatiikalla.

Rakentaja käyttää usein paljon aikaa lämmitysjärjestelmän valintaan, eikä syyttä. Se on keskeinen asumisen aikainen kustannus- ja mukavuustekijä. Tilojen ja käyttöveden lämmityksen vuotuinen osuus kokonaisenergian tarpeesta on tavallisesti 70 prosentin luokkaa.

– Oman kodin rakentaja haluaa optimoida hankinta- ja käyttökustannukset. Suurella todennäköisyydellä energian hinta tulee nyt rakennettavan talon elinkaaren aikana nousemaan, joten rakennus kannattaa suunnitella mahdollisimman energiatehokkaaksi ja hyödyntää mahdollisimman paljon uusiutuvaa energiaa. Pienet käyttökustannukset ovat myös mahdollisen jälleenmyynnin näkökulmasta myyntivaltti, Motivan asiantuntija Sami Seuna sanoo.

Seuna muistuttaa, että teknisten valintojen rinnalla kannattaa miettiä myös asumistottumuksia ja teknistä ylläpitoa. Automatiikka voidaan opettaa asukkaiden tavoille, jolloin esimerkiksi poissaoloaikoina älykäs säätöjärjestelmä säätää ja säästää lämmityksestä.

Tähtää hybridiratkaisuun

Uusien omakotitalojen koko on viime vuosina kääntynyt laskusuuntaan, mikä on tehokkaampien neliöiden kannalta oikea suunta.

– Neliöiden lisäksi lämmitysenergian kulutukseen vaikuttavat myös talon muoto ja nurkkien määrä. Yksinkertainen ja kompakti muoto on edullisempi pitää lämpimänä ja onhan se rakennusteknisestikin varmempi ja edullisempi ratkaisu, Seuna yllättää.

Pienissä, alle sadan neliömetrin omakotitaloissa yleisin ratkaisu on sähkölämmityksen ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä. Tehokkuutta ja kustannussäästöä saadaan, kun nämä kytketään älykkääseen säätöjärjestelmään ja sähkö on tuntihinnoiteltua pörssisähköä.

– Koosta riippumatta talossa on oltava jonkinlainen vara- tai tukilämmitysjärjestelmä esimerkiksi sähkökatkojen varalle. Jonkinlainen tulisija on jo lähes jokaisessa uudessa omakotitalossa, ja erityisesti pitkien pakkasjaksojen aikana säännöllinen tulisijan käyttö alentaa ostoenergian tarvetta ja kalliita sähkötunteja, Seuna sanoo.

Valinta osuu sitä varmemmin maalämpöpumppuun, mitä suuremman talon rakentaa. Sitäkin kannattaa tehostaa aurinkolämmöllä.

– Aurinkolämpöä kannattaa tarkastella maalämmön hyötysuhteen tehostajana ja lämmön varastoinnissa etenkin, jos keruuputkisto on kallioon poratussa kaivossa. Kesällä talteen otettu lämpö varastoituu ja parantaa maalämmön tehoa talvella. Lisäksi se pidentää pumpun käyttöikää sekä tehostaa aurinkokeräinten hyötysuhdetta.

Keskikokoisen omakotitalon lämmitysjärjestelmän suuntaa antava hankintahinta ja vuotuiset energiakustannukset

150-neliöinen omakotitalo Keski-Suomessa, jossa pienet varastotilat ja energiatehokkuudeltaan perustasoa. Talossa on neljä asukasta. Laskennallinen lämmitystarve on 18 000 kWh/v, sisältäen ilmanvaihdon ja käyttöveden. Eri lämmitysjärjestelmien hankinta- ja vuotuiset energiakustannukset perustuvat arvioon. Rakentajan päätettäväksi jää, suosiiko hän edullisia hankintakuluja vai asumiskustannuksia.


Hankintakustannus (tilojen ja käyttöveden lämmitys, lämmönjako lattialämmityksellä)
Energiakustannukset vuodessa
Sähkölämmitys (kuiva) 6 000 € 2 200 €
Sähkölämmitys + ilmalämpöpumppu 8 000 € 1 850 €
Kaukolämpö 12 000 € 1 550 €
Ilma-vesilämpöpumppu 14 000 € 1 100 €
Puupelletti 15 000 € 1 250 €
Maalämpö 18 000 € 800 €

Motivan vertailulaskuri on kätevä tapa tutkia eri lämmitysmuotojen hankinta- ja käyttökustannuksia erilaisilla muuttujilla, muun muassa eri energianhinnalla ja muutosennusteella tai erimittaisilla investoinnin kuoletusajoilla.

Pientalon lämmitystapojen vertailulaskuri

Lisätietoa järkevästä energiankäytöstä kotona www.motiva.fi/koti ja rakentamisesta www.energiatehokaskoti.fi.

Henkilökohtaista energianeuvontaa lämmitystapavalintoihin saa kesätauon jälkeen 1.8. alkaen Facebookissa Asiaa energiasta -sivulla, https://www.facebook.com/asiaaenergiasta.


Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 11.10.2017