Motivan uutiset 2017


3.3.2017 12.00

Etätyöstä hyvinvointia ja työtehoa

Etätyö on hyvä keino vähentää matkustamista ja sitä kautta liikenteestä aiheutuvia päästöjä sekä kustannuksia. Etätyön tekemisellä on myös tutkimusten mukaan positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin ja työtehoon. Henkilöstö on sitoutuneempaa yritykseen, mikäli heille tarjotaan mahdollisuutta tehdä etätöitä.

Erilaiset joustomahdollisuudet työajassa ja työnteon paikassa näyttävät tutkimusten mukaan lisäävän hyvinvointia riippumatta siitä, kuinka paljon työntekijä joustoja tosiasiallisesti käyttää. Onkin havaittu, että erilaiset vaikutusmahdollisuudet oman työn järjestelyihin ja työrytmiin lisäävät tyytyväisyyttä ja sitoutumista työhön.

Etätyön ja työajan joustojen vaikutuksia työtehoon on tutkittu laajasti muuan muassa Yhdysvalloissa, kun taas Suomessa on viime vuosina keskitytty etenkin erilaisiin yrityskohtaisiin selvityksiin etätyökäytännöistä. Hyvinvointivaikutuksia ja tyytyväisyyttä ovat Suomessa tutkineet muun muassa Työterveyslaitos ja työntekijäliitot. Saadut havainnot tukevat ulkomaisia arvioita, joiden mukaan useimmiten sekä työnantaja että työntekijät ovat olleet järjestelyyn tyytyväisiä.

Kumpikin osapuoli hyötyy etätöistä

Useat kotimaiset asiantuntijatahot antavat tukensa etätyölle hyvinvointia parantavana tekijänä.

Työterveyslaitos listaa työntekijälle seuraavat hyödyt etätyöstä:
  • Työajan joustavuus ja rytmittäminen omien tarpeiden mukaan.
  • Lisääntynyt työrauha ja keskittyminen.
  • Työtyytyväisyyden ja työtehon paraneminen.
  • Ajan ja rahan säästöt työmatkoissa.
  • Työn ja perhe-elämän joustavampi yhteen sovittaminen.
  • Mahdollisuus valita asuinpaikka muilla perusteilla kuin työn sijaintipaikan perusteella.
  • Työnteolle tarkoituksenmukaisen paikan valinta.
  • Vajaakuntoisten mahdollisuudet osallistua työelämään.
  • Mahdollistaa työskentelyn poikkeustilanteissa (liikenne-este, huono keli).

Työnantajan ja yhteiskunnan etuja puolestaan ovat:
  • Työtehon ja työn tuottavuuden paraneminen.
  • Työuran piteneminen paremman jaksamisen myötä.
  • Työnantajan toimitilojen kustannusten säästöt.
  • Lisää työpaikan houkuttelevuutta ja on rekrytointivaltti.
  • Vähentää työmatkaliikennettä.
  • Parantaa työnantajien ympäristövastuullisuutta.
  • Edistää ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumista.

Etätyöstä hyötyä osatyökykyisille

Kotimaiset selvitykset tukevat ajatusta, että etätyöntekomahdollisuus voi nopeuttaa ja helpottaa pitkältä sairaslomalta paluuta. Lisäksi osatyökykyisille voi etätyö tarjota hyvän keinon työelämään osallistumiseen. Kaikki työt eivät luonnollisesti sovellu etätyönä tehtäviksi ja etätyön määrä sekä laatu ovatkin työnantajan ja työtekijän keskinäisellä sopimuksella päätettäviä asioita.

Etätyön vaikutukset yhteishenkeen

Etätyön työtehoa lisäävän vaikutuksen arviointia vaikeuttaa työajan ja etenkin ylityön kirjauksiin liittyvät vaikeudet. Kattavat etätyömahdollisuudet voivat joskus osaltaan hämärtää työn ja vapaa-ajan välistä rajaa. Työnteko saattaa lisääntyä, kuten myös työasioiden pohdinta, myös silloin kun työntekijä ei varsinaisesti kirjaa tekevänsä etätyötä.

Negatiivisia seurauksia hyvinvointiin voi syntyä lähinnä, jos etätyön vaikutuksesta työyhteisön yhtenäisyys heikkenee ja yksinäisyyden tunne lisääntyy. Tutkimustiedon valossa tällaisia haittoja kuitenkin alkaa esiintyä vasta hyvin runsaan etätyönteon yhteydessä. Esimerkiksi parilla viikoittaisella etätyöpäivällä ei vaikuttaisi olevan yhteyttä työyhteisön yhteishenkeen.

Vinkkejä onnistuneeseen etätyöskentelyyn ja sen johtamiseen löytyy etätyöpäivän verkkosivuilta: www.etatyopaiva.fi

Teksti: Taneli Varis, Motiva Oy

Työpaikkojen viisaan liikkumisen edistämiseksi tehtävää työtä koordinoi Motiva Oy,
Liikenneviraston toimeksiannosta.


Lähteet:

Pyöriä, P. (2009). Riskit, pelot ja pelisäännöt etätyössä. Työpoliittinen aikakausikirja 2/2009, s. 35– 45. Työ- ja elinkeinoministeriö.

Heinonen, S. & Saarimaa, R. (2009). Työelämän laadulla parempaa jaksamista – Kuinka etätyö voi auttaa? Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 25/2009. Työ- ja elinkeinoministeriö.

Hyppänen, R. (2010). Työhyvinvointi johtaa tuloksiin: parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta. Talentum. Helsinki.

Pekkola, J. (2002). Etätyö Suomessa: fyysiset, virtuaaliset, sosiaaliset ja henkiset työtilat etätyöympäristöinä. Svenska handelshögskolan. Helsinki.

MacDonnel R. & Martin B. (2012). Is telework effective for organizations? A meta‐analysis of empirical research on perceptions of telework and organizational outcomes. Management Research Review, Vol. 35 Iss: 7.

Jones, Blake L.; Scoville, D. Phillip; Hill, E. Jeffrey; Childs, Geniel; Leishman, Joan M.; Nally, Kathryn S. (2008). Perceived versus used workplace flexibility in Singapore. Journal of Family Psychology. Vol. 22  Iss: 5.

Kerry Joyce, Roman Pabayo, Julia A Critchley, Clare Bambra (2010). Flexible working conditions and their effects on employee health and wellbeing. Cochrane Database Syst Rev 2010 , vol. 2.

www.ttl.fi


Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 9.8.2017

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.