Motivan uutiset 2017


17.8.2017 12.00

Hakelämmitys säästää Mik-Rip Teräs Oy:n energiakustannuksia

Sipoolainen teollisuusmaalausyritys vaihtoi hakelämmitykseen. Kustannussäästöt nestekaasulämmitykseen verrattuna ovat merkittävät.

Mik-Rip Teräs Oy on teollisuusmaalaukseen ja terästen puhdistukseen erikoistunut sipoolainen yritys, jonka palveluja ovat teollisuusmaalaus, teräskuulasinkous, teräsraepuhallus ja alumiinioksidipuhallus.

Yrityksessä pintakäsitellään kaiken kokoisia teräksiä pienistä paloista 100 kuutiometrin säiliöihin. Vuonna 2014 valmistuneen pintakäsittelylaitoksen lämmityskustannuksia haluttiin pienentää, joten laitokseen hankittiin hakekattila. Haketta kuluu noin 120–150 kuutiometriä vuodessa.

”Ero vanhaan kiinteistöön on huima. Siellä meillä oli nestekaasusäteilylämmitys ja pahimmilla pakkasilla polttoainekustannus oli 1 500 euroa viikossa. Jos nyt ostaisimme hakkeen valmiina, niin vastaava kustannus olisi noin 350 euroa”, kertoo toimitusjohtaja Petri Mikkola. Mik-Ripin saamat käyttökustannussäästöt ovat tavallista suuremmat, koska yritys pystyy hyödyntämään omia metsiä hakkaamalla puut itse sekä hakettamaan ne. Toimitiloissa on sisätilaa 1 725 neliömetriä ja ulkokatoksia yli 600 neliömetriä. Asiakkaita yrityksellä on ympäri Suomea.

Käytössä on Herzin 150 kWh:n kattila, joka polttaa haketta varsin puhtaasti. 100 hakekuutiota kohden syntyy vain 120 litraa tuhkaa. Maalaamokammioissa lämmitetään ilmaa, muissa hallitiloissa on vesikiertoinen radiaattorilämmitys ja sosiaalitiloissa sekä toimistossa vesikiertoinen lattialämmitys.

”Lämmitysjärjestelmä on toiminut hyvin. Joskus on hakkeen joukossa ollut liian suuria puunpalasia, jotka ovat aiheuttaneet syöttökatkoksia. Niistäkin järjestelmä ilmoittaa sähköpostitse, minkä jälkeen ne on helppo käydä poistamassa. Kun hake on laadukasta, ei tule myöskään noki- tai savupäästöjä. ”Tuhkaa tulee vuodessa noin 2–3 kottikärryllistä, eikä pikeä muodostu pannuun ollenkaan.

Energiatehokkaasti arjessa

Energiatehokkuus on yrityksessä arkipäivää. Lämpö otetaan mahdollisimman hyvin talteen maalauskammioiden ilmansuodatuksesta, mikä vähentää energiankulutusta. Järjestelmä kierrättää sisäilmaa ja ottaa ulkoilmasta korvausilmaa vasta kun maalaamon ilman kaasupitoisuus ylittää sallitun tason. Maalauksessakin käytetään korkeakuiva-ainepitoisia maaleja, joissa on suhteellisen vähän haihtuvia orgaanisia liuotteita.

”Pintakäsittelemme teräksiä, jolloin kulutus on suurta kun rautaa tuodaan pakkasesta sisään ja ovia availlaan jatkuvasti. Olosuhteiden on oltava silti lämpöiset. Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen saattaa olla hankalaa, mutta uudisrakennuskohteeseen suosittelen hakelämmitystä”, Mikkola lisää.

Hakelämmitys vaatii melko paljon tilaa polttoaineen varastoinnin takia, mutta kattila, piippu ja varaaja eivät olleet Mikkolan mielestä suuri kustannus. ”Kannattaa kuitenkin katsoa, että hankittava kattila ja järjestelmä ovat nykyaikaiset. Suomessa riittää puuta. Netistä hakemalla löytyy hakkeen toimittajia. Hinnat voisivat olla kyllä selvemmin esillä.”

Bioenergian käyttö kannattaa erityisesti kaukolämpöverkon ulkopuolella Bioenergian käyttö on erityisen kannattavaa kohteissa, joissa tarvitaan paljon lämpöä jatkuvasti.

”Suomessa on metalliteollisuuden piirissä paljon kohteita, jotka voisivat hyötyä bioenergian käytöstä. Kannattavinta bioenergia on sellaisilla teollisuusalueilla, jotka eivät ole yhteydessä kaukolämpöverkkoon”, sanoo johtava asiantuntija Timo Määttä Motivasta.

Motivan parin vuoden takaisessa selvityksessä arvioitiin, että hiilidioksidin päästövähennyspotentiaali metallialan pk-sektorin yrityksissä on satoja tuhansia hiilidioksiditonneja vuodessa, jos lämmityksessä käytettävistä fossiilisista polttoaineista luovuttaisiin.

Euroopan unionin Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoittama Bioenergy4Business-hanke on tuottanut biokattilan hankinnan taloudellisuuden arviointia varten laskentaohjelman, joka on netissä saatavilla myös suomeksi. Myös lämmön ostaminen palveluna on varteenotettava vaihtoehto yrityksille.

Lisätietoja:
www.motiva.fi/biolammon-kannattavuuslaskuri

Teksti: Sirpa Mustonen
Kirjoittaja työskentelee viestintäpäällikkönä Motiva Oy:ssä.

Artikkeli on julkaistu advertoriaalina Metallitekniikka-lehdessä nro 7-8/2017.

Kuva: Kimmo Haimi


Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 17.8.2017

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.