Motivan uutiset 2017


24.4.2017 10.00

Helsingin kaupungin asuntotuotannoissa kosteiden tilojen vesikiertoinen lattialämmitys on vakio

Kosteiden tilojen vesikiertoinen lattialämmitys on kannattava valinta, sekä energiatalouden että käyttäjämukavuuden kannalta. Näin asia nähdään Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT:ssa. Helsingissä vesikiertoinen mukavuuslattialämmitys on ollut vakio sekä uudis- että peruskorjauskohteissa jo vuodesta 2008. Päätöksellä halutaan myös hillitä sähkönkulutuksen kasvua ja vaikuttaa positiivisesti Suomen energiaomavaraisuuteen.

Ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten rinnalla tärkeää on myös järjestelmän toimivuus ja asumisviihtyvyys. Toimivuuteen vaikuttaa sekä hyvä suunnittelu että onnistunut toteutus ja järjestelmän oikea säätö.

ATT:n kokemusten mukaan lattialämmitys pitää suunnitella oikein ja viedä suunnitelmat tarpeeksi pitkälle, jotta järjestelmä mitoitetaan ja asennetaan oikein.

”Usein putkiurakoitsija asentaa putket itse ilman lattialämmitykseen erikoistunutta aliurakoitsijaa, joten suunnittelijan pitää suunnitella piirit loppuun asti eli myös putkikoko ja asennusväli, jotta urakoitsija osaa ne asentaa. Muuten voi tulla yli-/alimitoitusta”, kertoo LVI-suunnittelupäällikkö Minna Launiainen ATT:lta.

Rakennusvaiheen jälkeen tulee erityisesti huomioida verkoston ilmaaminen ja lämpötilojen säätäminen. ATT:lle valituksia ei juuri tule, mikä kertoo siitä, että kun säädöt ovat kohdallaan, järjestelmä toimii oikein.

”Ylilämpöiseen sähkölämmitykseen tottuneet asukkaat valittavat joskus, että lattia on kylmä vaikka lämpötila on kohdallaan ja lämmitys toimii oikein”, kertoo Launiainen.

Investointikustannukset eivät Launiaisen mukaan ole olleet esteenä vesikiertoisten lattialämmitysten rakentamiseen.

Suunnitteluohje tulee tarpeeseen

Energiateollisuuden tuottama kosteiden tilojen lattialämmityksen suunnitteluohje tulee Minna Launiaisen mielestä tarpeeseen, ja ATT tulee hänen mukaansa sitä hyödyntämään.

”Koska ongelmia on aiemmin ollut ilman kertymisen ja veden kiertämisen kanssa, olemme noin kolme vuotta ohjeistaneet, että piireissä pitää olla virtaamamittauksen mahdollistavan kertasäätöventtiilin lisäksi piirikohtainen paluuveden lämpötilan säätöventtiili ja kiinnittäneet ilmaukseen erityistä huomiota”, korostaa Launiainen.

”Aiemmin suunnittelijat ovat suunnitelleet vain kertasäätöventtiilit, jotka urakoitsijat ovat usein vielä vaihtaneet sellaiseen, josta virtaamaa ei voi mitata. Perusteluna on yleensä ollut, ettei niin pieniä virtaamia voi mitata. Olemme antaneet ohjeet myös tehojen ja virtaamien mitoituksesta: niiden pitää olla riittävän suuret, mutta ei tietenkään ylimitoitetut.”

ATT:n asunnoissa asukkaat eivät voi säätää lattialämmityksen lämpötilaa itse; piireissä on jatkuva kierto ja menoveden lämpötilaa ohjataan ulkolämpötilan mukaan. Näin siksi, että lattia olisivat aina riittävän lämpimiä pitämään lattiarakenne kuivana ja märkätilan lämpötila +22 asteessa.

”Vesikiertoisissa lattialämmityksissä ei ole tullut sitä ongelmaa, joka usein on sähköisissä lattialämmityksissä, että ne lämmittävät varsinkin kesällä liikaa koko asuntoa”, kertoo Minna Launiainen.

Kaukolämpötalojen kosteisiin tiloihin vesikiertoinen lattialämmitys on kannattava ja turvallinen valinta

Kaukolämpötalossa kosteiden tilojen lämmityksessä kokonaisuuden kannalta toimiva, turvallinen ja käyttäjälleen taloudellinen ratkaisu on talon lämmitykseen kytketty vesikiertoinen lattialämmitysjärjestelmä. Hyvin toimivan järjestelmän takaavat kattava suunnittelu, oikea mitoitus sekä suunnittelijan ja järjestelmätoimittajan tiivis yhteistyö.

Vesikiertoinen järjestelmä on energiataloudellinen. Ulkolämpötilan mukaan ohjautuva lämmitys on hyvin säätyvä ja pitää lämmön tasaisena. Tiloja ei siten ylilämmitetä etenkään kesäisin. Kun lattialämmitys on osa talon päälämmitysjärjestelmää, eivät kustannukset estä sen käyttöä. Kosteissa tiloissa on tarpeellinen lämmitys koko ajan, joten kosteusriskit vähenevät.

Tarkkuutta suunnitteluun ja mitoitukseen – uusi suunnitteluohje apuna

Kosteiden tilojen vesikiertoisen lattialämmityksen suunnitteluun on laadittu uusi, selkeä suunnitteluohje. Ohjeessa esitetään asuinkerrostalojen vesikiertoisen mukavuuslattialämmityksen hyvän suunnittelun ja toteuttamisen malleja.

Lopputuloksen näkökulmasta oleellista on, että LVI-suunnittelija ja lattiajärjestelmän toimittaja tekevät yhteistyötä ja että suunnittelussa annetaan riittävät ohjeet ja tiedot järjestelmän asentamiseen ja säätämiseen.

Järjestelmä tulee mitoittaa oikein ja tarpeen mukaan. Jos lämmitys on alimitoitettu, eivät tilat lämpene tarpeeksi. Rakenteisiin voi syntyä kosteusongelmia eikä tilojen käyttö ole miellyttävää.

Sopivan ohjaustavan valinnalla on myös merkitystä. Verkoston lämpötilaa voidaan ohjata joko vain ulkolämpötilan mukaan, ulkolämpötilan ja kylpyhuonetilan lämpötilan mukaan tai ulkolämpötilan ja huonekohtaisen termostaatin avulla. Ohjaustavan valintaan vaikuttaa etenkin se, onko lattialämmitys tilan päälämmitysmuoto.

Suunnitteluohjeen ovat laatineet Energiateollisuus ry yhdessä SWECO Talotekniikka Oy:n ja Uponor Oy:n kanssa. Opas ja sen oheisaineistot on suunnattu LVI-suunnittelijoille. Oppaassa huomioidaan asuinkerrostalojen kosteiden tilojen vesikiertoisen lattialämmityksen suunnittelussa ja toteuttamisessa yleisimmin vastaan tulleet asiat. Aineistoja voidaan hyödyntää myös pientalojen kosteiden tilojen lattialämmitysten suunnittelussa.

LVI-suunnittelijan työkalupakki koostuu kolmesta osiosta. Opas, jossa kuvataan hyvän suunnittelun, mitoituksen ja toteutuksen perusteet. LVI-työselostus, jonka tekstit LVI-suunnittelija voi suoraan liittää koko rakennuksen LVI-työselostukseen. Aineistossa on myös kaukolämmön lämmönjakokeskuksen kytkentäkuvat ja toimintaselostukset.

Kaikki aineistot löytyvät Energiateollisuuden verkkosivuilta:
Kaukolämpötalojen lattialämmityksen suunnitteluohje – Energiateollisuus

Faktatietoja:
  • Suomessa on liki 60 000 asuinkerrostaloa ja liki 80 000 rivi- ja ketjutaloa. Kaukolämmön piirissä on noin 116 500 asuintaloasiakasta, joissa on noin 1,34 miljoonaa asuntoa ja 2,73 milj. asukasta.
  • Kiinteistöjen lukumääristä laskien kaukolämmön markkinaosuus on 90–95 %, tilavuudesta laskien markkinaosuus on yli 95 %.
  • Vesikiertoinen lattialämmitys on rakennuksen elinkaaren aikana käyttäjälle taloudellisin tapa toteuttaa kosteiden tilojen mukavuuslämmitys. Rakentajan / rakennuttajan kannalta vesikiertoinen lattialämmitys on investointina sähkölämmitystä hieman kalliimpi mutta käyttökuluiltaan huomattavasti alhaisempi. 
  • Nykyaikainen vesikiertoinen lattialämmitys on helppo ja turvallinen toteuttaa ja lämmitystapana se on miellyttävä ja tasaisen lämmin. 
    • Lämmitystä ei säästösyistä kytketä kosteista tiloista pois päältä vahingossa.
    • Varmistetaan kosteiden tilojen tehokas kuivuminen jokaisessa asunnossa.
    • Ylilämmöstä ei muodostu ongelmaa verkoston säätöpiirin ohjatessa lämmitysveden tehoa ulkolämpötilan mukaan.


Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 9.8.2017

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.