Motivan uutiset 2017


16.5.2017 13.00

Kehittyvä elintarvike -lehden artikkeli: Materiaalitehokkuudesta vauhtia elintarvikealalle

Raaka-aine- ja materiaalikustannukset muodostavat elintarvikealan kustannusrakenteesta huomattavan osan. Materiaalitehokkuuden tarkastelulle pitäisikin antaa vähintään vastaava painoarvo kuin energia- tai työvoimakustannuksille.

Tosin monille elintarvikealalla toimiville on tutumpaa puhua hävikinhallinnasta. Yrityksen investoidessa elintarvikehävikin vähentämiseen rahat palautuvat takaisin tyypillisesti 14-kertaisesti tai jopa enemmän.

Globaalisti elintarvikehävikki aiheuttaa kahdeksan prosenttia vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Jos elintarvikehävikki olisi maa, se olisi kolmanneksi suurin päästöjen aiheuttaja heti Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen. YK tavoitteleekin ruokahävikin puolittamista koko elintarvikeketjussa.

Materiaalitehokkuuden vapaaehtoista sitoumusta valmistellaan parhaillaan elintarvikealalle. Elintarviketeollisuus ja päivittäistavarakauppa pohtivat yhdessä sen sisältöä.

Mitä hyötyä sitoumuksesta olisi yksittäiselle yritykselle? Yhteiset tavoitteet ja keinot tuovat systematiikkaa omien materiaalivirtojen tehostamiseen. On myös asioita, jotka syntyvät vain riittävän suurella joukolla, kun toimintaa ohjaavat selkeät tavoitteet, yhdenmukaiset mittarit ja yhteinen raportointi siitä, mitä on yhteenlaskettuna saatu aikaan. Yksittäiset teot eivät välttämättä ylitä uutiskynnystä, mutta yhteenlaskettuna niiden merkitys saadaan näkyväksi. Edistykselliseen joukkoon kuuluminen vahvistaa yrityskuvaa.

Materiaalitehokkuudessa päähuomio kannattaa kohdistaa itse tuotteeseen ja soveltaa elinkaariajattelua. Resurssien käyttö kumuloituu elintarvikeketjussa. Tunnettu tosiasia on, että pakkaaminen suojaa monin verroin enemmän luonnonresursseja kuin käyttää niitä. Materiaalitehokkuuden tarkastelu tuotteen kautta on hyödyllistä monella tapaa. Kuluttaja valitsee ja ostaa tuotteita, ja kauppakin tarkastelee menekkiä sekä hävikkiään juuri tuoteriveittäin. Tuotenäkökulma yhdistettynä elinkaariajatteluun avaa mahdollisuuden materiaalitehokkuuden kokonaisoptimoinnille yhteistyössä koko elintarvikeketjussa.

Tulevaisuudessa huomio kiinnittyy yhä enemmän myös siihen, kuinka kuluttamisen valinnat vaikuttavat koko elintarvikeketjussa luonnonresurssien käyttöön ja ympäristöön. Tuoreen ruokapoliittisen selonteon mukaan ruuan kulutusta on tulevaisuudessa suunnattava vähän kuormittaviin tuotteisiin, ja syötäväksi kasvatetun ruuan pitää päätyä ravinnoksi ja syödyksi.

Olemassa olevan tuotantolaitoksen tehostamismahdollisuudet saadaan esiin Motivan mallin mukaisella materiaalikatselmuksella, johon yritys voi hakea 40 prosentin katselmustuen työ- ja elinkeinoministeriöltä.

Jalotofu-tuotteita valmistavan Oy Soya Ab:n materiaalikatselmuksella löytämät vuotuiset taloudelliset hyödyt olivat noin viisi prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Materiaalikatselmus hahmotti tuotantoon liittyviä kustannuksia uudella tavalla, ja käytännön ratkaisuja lähdettiin toteuttamaan jo katselmuksen aikana.

Olen nähnyt samanlaisen menestystarinan toistuvan kaikissa materiaalikatselmuksissa, joita on toteutettu eri toimialoja edustavissa yrityksissä. Katselmuksia on sen vuoksi helppo suositella materiaalitehokkuuden vapaaehtoisten sitoumusten yhdeksi konkreettiseksi välineeksi elintarvikealalla.

Sivuvirtojen kaupallistaminen on yksi tapa luoda uutta arvoa ja parantaa materiaalitehokkuutta. Elintarviketeollisuusliiton jäte- ja sivuvirtaselvitys vuonna 2016 tunnisti tässä mahdollisuuksia ja kehitystarpeita, jotka sopivat mielestäni hyvin elintarvikealan vapaaehtoisten sitoumusten keinovalikoimaan. Rahallinen hyöty omista sivuvirroista pitäisi olla alalla nykyistä huomattavasti yleisempää.

Elintarvikeketju on ratkaisevassa roolissa kiertotaloutta kehitettäessä. Samaan aikaan on vähennettävä riippuvuutta fossiilista raaka-aineista lisäämällä bioenergian ja muun uusiutuvan energian käyttöä. Kiertotalouden laajamittainen kehittyminen onnistuu vain systemaattisella ja käytännön läheisellä materiaalitehokkuuden eteen tehtävällä pohjatyöllä.

Kiertotalouteen oleellisesti kuuluvien teollisten symbioosien kehittämiseksi on tutkittava eri toimijoiden keskinäisiä riippuvuuksia. Teolliset Symbioosit Suomessa (FISS) -toimintamalli auttaa yrityksiä löytämään kumppaneita ja keksimään uusia tapoja hyödyntää sivuvirtojaan. Hyvään vauhtiin päästään, kun samalla lisätään tutkimusta ja tuotekehitystä elintarvikevalmistuksen sivuvirtojen hyödyntämiseksi, kuten tuore luonnonvaraselonteko esittää.

Kiteytettynä viestini on, että elintarvikealan materiaalitehokkuudella ja hävikinhallinnalla on edelleen tehtävissä selvää rahaa. Uskon, että materiaalitehokkuuden vapaaehtoisten sitoumuksien avulla hyvät, olemassa olevat systemaattiset toimintamallit ja työkalut voidaan tuoda useimpien alan yritysten tietoon ja saataville.

Kirjoittaja:
Motiva Oy
johtava asiantuntija Henrik Österlund
puh. +358 9 6122 5030
henrik.osterlund(@)motiva.fi

Artikkeli Kehittyvä elintarvike -lehden verkkosivuilla:
Materiaalitehokkuudesta vauhtia elintarvikealalle


Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 9.8.2017

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.