Muut tiedotteet 2013


14.11.2013 13.00

TEM: Vapaavuori: Kilpailukyvyn turvaamiselle lisää painoarvoa EU:n energiapolitiikassa

– Energiapolitiikan tavoitteet määritellään usein kolmioksi, jonka kärkinä ovat huoltovarmuuden turvaaminen, ympäristö- ja ilmastokysymykset sekä kilpailukyvyn turvaaminen. Määriteltäessä EU:n vuoden 2020 ilmasto- ja energiatavoitteita, elettiin aivan toisenlaisessa maailmassa kuin nyt ja kilpailukyky jäi vähemmälle huomiolle, arvioi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori 14.11.2013 Energiateollisuus ry:n syysseminaarissa Helsingissä.

– On selvää, että EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet eivät nyt ole tasapainossa. Korkea energian hinta, heikentynyt kilpailukyky, ohjausvaikutuksensa menettänyt päästökauppajärjestelmä sekä keskenään epäjohdonmukaiset ja päällekkäiset tavoitteet kertovat kaikki siitä, ettei EU:n nykypolitiikka ole onnistunut kovin hyvin.

– Komissio käynnisti keväällä keskustelun EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehyksistä vuoteen 2030 asti. Julkisessa konsultaatiossa on tullut esille jäsenmaiden voimakas tuki EU:n yhteisen ilmasto- ja energiapolitiikan kehittämiselle. Useissa vastauksissa on Suomen hallituksen tapaan korostettu kilpailukyvyn merkitystä. Sitä tulisikin painottaa vuoden 2030 kehikossa nykyistä enemmän, jotta ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet saataisiin tasapainoon, korosti Vapaavuori.

– On hyvä palauttaa mieleen, että vielä vuonna 2000 energiantuotanto toimi Euroopassa käytännössä markkinaehtoisesti. Nykyään uusiutuvaa energiaa tuetaan voimakkaasti. Uhkana on, että vuonna 2020 lähes kaikkea energiantuotantoa tuetaan tavalla tai toisella. Tämän välttämiseksi on jatkossa uskallettava luottaa markkinaehtoisiin ohjauskeinoihin. Asettamalla vain yksi tavoite, eli päästöjenvähennystavoite, päästäisiin todennäköisesti parhaimpaan kustannustehokkuuteen. Niillä, jotka toisin väittävät, on massiivinen todistustaakka harteillaan.

– Kun haluamme korottaa kilpailukyvyn roolia energiapolitiikan kokonaisuudessa emme tee sitä ilmastopolitiikan kustannuksella. Se voi hyvinkin olla myös ilmaston etu, kunhan tarkastelemme asiaa globaalista perspektiivistä – kuten näissä asioissa aina pitäisi tehdä, Vapaavuori painotti.

– Metsä- ja metalliteollisuus ovat edelleen Suomen talouden kivijalkoja. Tuotamme paperia liki 100 miljoonalle ja muita puualan tuotteita noin 50 miljoonalle ihmiselle. Terästä ja metalleja tuotamme noin 50 miljoonalle ihmiselle. Näiden teollisuudenalojen siirtymisestä pois Suomesta ei olisi mitään hyötyä. Täällä menetettäisiin valtava määrä työpaikkoja, ja vastaavat tuotteet tuotettaisiin paljon tehottomammin jossain muualla. Esimerkiksi Kiinassa sähköntuotannon ominaispäästöt ovat 4 kertaa ja Yhdysvalloissakin 2,5 kertaa korkeammat kuin Suomessa. Kun vielä energiatehokkuuskin on täällä huippuluokkaa, teollisuuden siirtyminen pois Suomesta vain kasvattaisi globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä.

– Meidän onkin syytä pohtia, kannattaisiko hiilivuodolle alttiita teollisuussektoreita vielä tukea esimerkiksi taloudellisesti. Esimerkkejä tästä on jo nähty Saksassa ja Norjassa. Samankaltaisia suunnitelmia on ainakin Belgiassa, Hollannissa ja Isossa-Britanniassa, Vapaavuori muistutti.

– On myös erittäin huolestuttavaa, että eurooppalainen teollisuus maksaa tällä hetkellä energiastaan lähes kaksi kertaa enemmän kuin sen merkittävät kilpailijat Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Liuskekaasun käyttöönoton myötä Yhdysvallat saa energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla merkittävän kilpailuedun suhteessa Eurooppaan, mikä näkyy lukuisina uusina teollisuusinvestointeina. Amerikkalaisten yritysten lisäksi myös monet eurooppalaiset toimijat suunnittelevat investoivansa uusiin tuotantolaitoksiin Yhdysvalloissa.

– Toisaalta täytyy myös pitää mielessä, että talouden uudistuminen ja elinkeinorakenteen monipuolistaminen on Suomen kaltaiselle taloudelle välttämättömyys. Menneisiin rakenteisiin ei saa hirttäytyä tavalla, joka estää tai edes hidastaa uuden, vihreän talouden esiinmarssia.

Kaikki energiateknologiaan, energiatehokkuuteen, uusiutuviin energiamuotoihin, biotalouteen, cleantechiin tai ylipäänsä niin sanottuun vihreään talouteen liittyvä on globaalisti ehkä voimakkaimmin kasvava elinkeinotoiminnan alue, Vapaavuori muistutti.

– Tasapainoinen energia- ja ilmastopolitiikka on välttämätöntä, jotta voimme turvata teollisuudellemme kohtuuhintaisen energian saannin ja samalla edistää nopeasti kasvavan cleantech-sektorin kehitystä. Tällä on suora yhteys kansakuntamme kilpailukykyyn, suomalaisiin työpaikkoihin ja kansalaistemme hyvinvointiin.

– Turvataksemme nämä tavoitteet, meidän tulee luoda vuoteen 2050 ulottuvalla tiekartalla alalle mahdollisimman kauas katsova ja ennakoitava toimintaympäristö, joka mahdollistaa kunnianhimoisten ilmastotavoitteidemme saavuttamisen ja tukee samalla kilpailukykyämme.

Lisätiedot:

elinkeinoministerin erityisavustaja Pete Pokkinen, puh. 040 756 7180



Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 9.8.2017

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.