Muut tiedotteet 2014


31.1.2014 11.00

ET ja KTK: Uudet palvelut tekevät sähkönkulutuksen näkyvämmäksi arjessa

Uudet teknologiat tekevät sähkön kulutuksen aiempaa näkyvämmäksi. Kuluttaja-tutkimuskeskuksen tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin uusien energiatehokkuuspalveluiden liiketoimintamahdollisuuksia ja parhaita käytäntöjä kotitalouksien ja sähköyhtiöiden näkökulmasta.

Sähköyhtiöiden palveluvalikoimaan kuuluvien maksuttomien energiatehokkuuspalveluiden käyttö, esimerkiksi sähkön kulutuksen seuraamiseen tarkoitettu verkkopalvelu, lisää kuluttajan kiinnostusta ottaa käyttöönsä myös muita energiatehokkuuspalveluita, tutkimuksesta vastaava erikoistutkija Kaisa Matschoss sanoo.

Sähkön hinnan nousu, uudet lämmityksen muodot, kuten lämpöpumput ja lisääntyvä mielenkiinto sähkön omatuotantoon lisäävät kuluttajien kiinnostusta seurata ja ohjata omaa sähkönkulutustaan entistä tarkemmin. Edistyneet ohjauslaitteet ja -palvelut mahdollistavat yksittäisten kodin laitteiden entistä tarkemman ohjauksen. Uudet sähkösopimukset ja kulutukseen perustuva laskutus tuovat kuluttajille kannustimia vaikuttaa omaan sähkön kulutukseensa.

Maksullisista energiatehokkuuspalveluista kotitalouksia kiinnostivat eniten energiaa säästävät laitteet, sekä kodin reaaliaikaisen sähkönkulutuksen seuraamiseen tarkoitetut näyttölaitteet. Palveluina voidaan myös tarjota asiakkaille käyttöön uutta tekniikkaa, kuten esimerkiksi lämpöpumppuja tai aurinkosähköjärjestelmiä.

Kuluttajat vastaanottavaisia uusille palveluille

Matschossin mukaan sähkönkuluttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Kuluttajille suunnattu Energiatehokkuus Suomessa -kysely toteutettiin keväällä 2013. Kyselyyn osallistuneista noin 1 200 vastaajasta puolet suhtautui myönteisesti uusiin energiatehokkuuspalveluihin.

Vastaajat voitiin jakaa asenteidensa perusteella seitsemään energiapalveluihin eri tavoin suhtautuvaan ryhmään. Palvelumyönteisyytensä perusteella nämä ovat järjestyksessä edelläkävijät, energiasta kiinnostuneet, sähköyhtiöihin myönteisesti suhtautuvat, autonomiset, passiiviset, epäluuloiset ja vastahakoiset.

Edelläkävijät ovat usein teknisen alan korkeakoulutuksen saaneita, alle 45-vuotiaita miehiä, energiasta kiinnostuneet heitä hieman vanhempia ja haja-asutusalueella asuvia, ja vähemmän koulutettuja. Sähköyhtiöihin myönteisesti suhtautuviin puolestaan lukeutuu taustaltaan kaikenlaisia kuluttajia. Heille on tyypillistä se, että he eivät ole kilpailuttaneet sähkönmyyjäänsä.

Energiatehokkuuspalveluiden markkinoimisen näkökulmasta kuluttajaryhmät ovat asiakkaina hyvin erilaisia. Edelläkävijöillä on hyvät tekniset tiedot. Toiset ryhmät ovat varovaisempia uusien ratkaisujen suhteen, eikä heille todennäköisesti ole yhtä helppoa opetella uusien teknisten laitteiden käyttöä. Edelläkävijöistä ja energiasta kiinnostuneista muita ryhmiä suurempi osuus lukeutuu mielipidevaikuttajiin, esimerkiksi järjestöjen, asukasyhdistysten ja taloyhtiöiden hallitusten aktiiveihin. Edelläkävijöiden sisälläkin on ryhmiä, joita kiinnostavat erilaiset palvelut eri syistä; edelläkävijöihin kuuluu sekä omakotitalossa asuvia sähkölämmittäjiä että kerrostalon taloyhtiöiden vaikuttajia.

Energiatehokkuus luo sähköyhtiöille liiketoimintamahdollisuuksia

EU:n energiatehokkuusdirektiivin nojalla jäsenmaille tulee sitova kansallinen kumulatiivinen energiansäästötavoite vuosille 2014-2020. Tavoite voidaan toteuttaa joko energiayhtiöille kohdistettavalla velvoiteohjelmalla tai kansallisella energiansäästöohjelmalla tai näiden yhdistelmällä.

Sähköyhtiöiden näkökulmasta energiatehokkuuteen liittyy huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia, joita älykkään tekniikan kehitys ja käyttöönotto mahdollistavat. Etäluettavat sähkömittarit tuovat uusia mahdollisuuksia kerätä ja jalostaa asiakkaiden sähkönkulutustietoja tuntitasolla ja tarjota kuluttajille entistä hyödyllisempiä raportteja ja esimerkiksi hälytyspalveluja. Langattomat näytöt tarjoavat mahdollisuuden tehdä sähkönkulutustieto aiempaa näkyvämmäksi kuluttajan arjessa. Neuvonta- ja katselmuspalvelujen kautta voidaan myös saada uudenlainen kosketus asiakkaisiin.

Hanke

Energiatehokkuuspalveluita tutkivassa hankkeessa (1.1.2013-31.12.2013) selvitettiin energiatehokkuuspalvelujen kysyntää kuluttajille suunnatulla Energiatehokkuus Suomessa -verkkokyselyllä sekä energiayhtiöiden kokemuksia energiatehokkuuspalvelujen tarjoamisesta. Tutkimuksen rahoittivat Tekes, Sähkötutkimus-pooli sekä Energiateollisuus Ry:n sähkökauppa.

Lisätiedot:

erikoistutkija Kaisa Matschoss, puh. 029 505 9039, kaisa.matschoss@kuluttajatutkimuskeskus.fi

tutkimusprofessori Eva Heiskanen, puh. 029 505 9003, eva.heiskanen@kuluttajatutkimuskeskus.fi

Julkaisu

Matschoss, K., Heiskanen, E., Kahma, N. & Saastamoinen, M. Energiatehokkuuspalveluiden markkinapotentiaali ja parhaat käytännöt. Tutkimuksia ja selvityksiä 1/2014. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus. ISBN 978-951-698-274-1.

Energiatehokkuuspalveluiden markkinapotentiaali ja parhaat käytännöt – Tutkimuksia ja selvityksiä 1-2014 (pdf) (4.4 MB)


Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 9.8.2017

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.