Muut tiedotteet 2014


7.3.2014 9.00

TEM: Erkki Virtanen: Materiaalitehokkuus on mahdollisuus suomalaisille yrityksille

– Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman painopisteenä on elinkeinoelämän materiaalitehokkuuden edistäminen niin, että haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät ja yritysten kilpailukyky kehittyy positiivisesti, totesi työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen vuoden vaihteessa valmistuneen ohjelman esittelytilaisuudessa sidosryhmille 7.3.2014 Helsingissä.

– Materiaalitehokkuusajattelun taustalla on huoli luonnonvarojen riittävyydestä. Materiaalien kysyntä kasvaa voimakkaasti kehittyvien talouksien elintason noustessa ja teknologian kehittyessä. Luonnonvarojen kulutuksen on arvioitu kaksinkertaistuvan maailmassa vuosina 2000-2030.

– Suomen omien luonnonvarojen kulutuksesta laskettu materiaali-intensiteetti on vähentynyt 50 prosenttia kolmessakymmenessä vuodessa. Täytyy silti muistaa, että olemme osa eurooppalaisia materiaalivirtoja ja meillä on niissä oma perusteltu roolimme. Esimerkiksi paperiteollisuutemme tuottaa paperia 100 miljoonalle ihmiselle. Käytämme metsiämme silti kestävästi ja vähemmän kuin ne vuosittain kasvavat. Myös paperin keräys on meillä järjestetty tehokkaasti.

– Tehokas materiaalitalous parantaa talouden ja yritysten kilpailukykyä, vähentää ympäristövaikutuksia ja turvaa luonnonvarojen riittävyyttä, kansliapäällikkö Virtanen listasi.

– Tarvitsemme nyt talouden kasvua hyvinvoinnin turvaamiseen Suomessa. Materiaalitalouden tehostuminen on suuri mahdollisuus Suomen cleantech-osaamiselle, ICT-teknologialle ja biotaloudelle uusiutuvien luonnonvarojen kestävänä hyödyntäjänä.

– Meillä on jo monia yrityksiä, joiden tavoitteena on olla edelläkävijöitä näillä aloilla ja tarjoamassa ratkaisujaan myös globaaleille markkinoille. Kansallisen ja EU-tason resurssitehokkuuspolitiikkaa ja ohjauskeinoja kehitettäessä järjestelmän tulisi palkita näitä varhaisia toimijoita sekä välttää päällekkäisyyksiä ja byrokratiaa, linjasi Virtanen.

– Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on jo tehty päätöksiä muun muassa lupajärjestelmän sujuvoittamisesta. Tämä on yksi tapa edistää cleantech-investointien ja referenssilaitosten ripeää käyttöönottoa, Virtanen muistutti.

– Yritystasolla tuotesuunnittelu ja uudet tuote-palvelukonseptit ovat monien selvitysten mukaan merkittävin mahdollisuus edetä materiaalitehokkaan lisäarvon luomisessa. Tuotannon osalta suurin potentiaali on PK-yrityksissä.

– Materiaali- ja energiavirtojen suljetut kierrot, eli pyrkimys kiertotalouteen, asettavat uudenlaisia haasteita lupajärjestelmille. Niiden tulee samanaikaisesti varmistaa toiminnan joustavuus, jätteiden ja sivuvirtojen päätyminen kustannustehokkaasti hyötykäyttöön sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuus ilmaston ja paikallisympäristön kannalta.

– Materiaalitehokkuuden parantamiseksi on jo keksitty monia keinoja ja kaikkia niistä ei tarvitse keksiä Suomessa. Voimme hyödyntää alan asiantuntemusta ja kansainvälisiä menetelmiä. Esimerkkinä on systemaattinen työ teollisten symbioosien aikaansaamiseksi siten, että eri yritykset hyötyvät toistensa ylijäämävirroista.

– Lopulta kuitenkin asiakas määrää mitä tuotetaan. Julkisten hankintojen merkitys on tärkeä. Hankkijoiden avuksi on Motiva Oy:lle annettu tehtäväksi toteuttaa kestävien hankintojen neuvontapalvelu, mukaan lukien elinkaarikustannusten laskenta-apuvälineet, Virtanen kertoi.  
Virtanen painotti, että suunnittelun keinoin tehtävällä ennakoivalla tehostamistyöllä on aikaansaatavissa jopa suurempia säästöjä kuin jo olemassa olevia prosesseja viilaamalla.

– Kansalliseen ohjelmaan sisältyvä ehdotus vapaaehtoisesta materiaaliviisauden vauhdittamisesta sopimustoiminnalla on hyvä esimerkki asiasta, joka voi toteutua vain elinkeinoelämän kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Energiatehokkuuden eteen on Suomessa tehty hyvää yhteistyötä ja vapaaehtoinen sopimustoiminta on ollut tuloksellista.

– Kun materiaalitehokkuudessa on kysymys huomattavan monitahoisesta systeemisestä muutoksesta, tuotesuunnittelusta tuotteen koko elinkaari huomioon ottaen, ovat vapaaehtoiset menettelyt ja yhdessä kartoitettavat erilaiset etenemistiet kokeilemisen arvoisia, Virtanen totesi.

Lisätiedot:

kansliapäällikkö Erkki Virtanen, TEM, puh. 029 506 3502



Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 9.8.2017