Muut tiedotteet 2015


2.3.2015 17.00

Öljy- ja biopolttoaineala ry: Vakava huoli EU:n biopolttoainelainsäädännön kehityssuunnasta

Suomi on edelläkävijä edistyksellisten jäte- ja tähdepohjaisten biopolttoaineiden valmistuksessa. Biopolttoainetoimijoiden näkökulmasta selkeät poliittiset linjaukset kehittyneiden biopolttoaineiden käytön lisäämiseksi, oikeudenmukainen kestävyyslainsäädäntö ja aidot sisämarkkinat vakauttaisivat toimintaympäristöä, lisäisivät markkinoiden ennustettavuutta ja varmistaisivat, että alalle investoidaan myös jatkossa, painottaa Öljy- ja biopolttoaineala ry.

– Valitettavasti viime aikoina on kuitenkin ollut näkyvissä juuri päinvastaisia ja hyvin huolestuttavia käänteitä biopolttoaineisiin liittyvän EU-lainsäädännön valmistelussa. Toteutuessaan ne rajaisivat merkittävästi biopolttoaineiden raaka-ainevalikoimaa ja veisivät pohjan pois biopolttoaineiden todellisten sisämarkkinoiden syntymiseltä ja kehittymiseltä, toteaa Öljy- ja biopolttoaineala ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä.

– Tämä voi pahimmillaan johtaa kilpailun vääristymiseen eri teollisuussektoreiden välillä sekä kaupan esteiden lisääntymiseen EU-alueella. Yhteismarkkinoiden puuttuminen estää myös autokannan ja uusien polttoaineiden yhteensopivuuden kehittymistä. Näillä tekijöillä on erittäin suuri merkitys alan investointi-ilmapiirin kannalta, huomauttaa Vänskä.

EU:n politiikkatoimilla suuri vaikutus biopolttoainetuotannon toimintaympäristöön

EU:ssa pohditaan parhaillaan, miten vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet jalkautetaan konkreettisiksi toimiksi. Uusiutuvan energian lisäämiseen kohdistuu suuria odotuksia, koska EU:sta halutaan johtava toimija uusiutuvan energian alalla cleantech-ratkaisujen tarjoajana ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Liikenteen energiakulutus perustuu nykyisin 94 prosenttisesti öljytuotteisiin. Tavoitteena on kuitenkin päästöjen vähentäminen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien, myös biopolttoaineiden, lisääminen.

EU-parlamentti, neuvosto ja komissio neuvottelevat parhaillaan direktiivimuutoksista, jotka liittyvät biopolttoaineiden kestävyyskriteereihin ja valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden niin sanottuihin epäsuoriin maankäytön muutoksiin eli ILUC-kysymykseen. Asia koskee erityisesti ruokaketjun kanssa kilpailevia raaka-aineita, kun taas Suomessa biopolttoainevalmistus nojaa pitkälti jäte- ja tähdepohjaisiin raaka-aineisiin.

Seminaari pohti EU:n biopolttoainepolitiikkaa

Biopolttoaineiden roolista EU:n ilmasto- ja energiatavoitteissa keskusteltiin seminaarissa, jonka Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto ja Öljy- ja biopolttoaineala ry järjestivät 2. maaliskuuta.

Seminaarin energia- ja ilmastopolitiikkaa käsitelleessä avauspuheenvuorossa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen totesi, että biopolttoaineet eivät Suomessa liity pelkästään energia- ja ilmastopolitiikkaan, vaan erittäin vahvasti myös elinkeinopolitiikkaan. Huttunen painotti, että Suomi eroaa biopolttoainepainotuksillaan monista muista EU-maista, joten Suomen on ryhdyttävä entistä aktiivisempaan vaikuttamiseen ja yhteistyöhön eri EU-elinten kanssa näkemystensä läpimenon varmistamiseksi.

EU-parlamentin suomalaisjäsen Nils Torvalds, joka toimii ILUC-direktiiviehdotuksen raportoijana EU-parlamentissa, kertoi parlamentin tuoreen kompromissimietinnön vaiheista ja vaikeista neuvotteluista johtuen lainsäädäntöprosessin hajanaisuudesta. Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenvuoron esitti varapuheenjohtaja Sirkku Manninen.

Professori Kai Sipilä VTT:stä kertoi kustannustehokkaimmista liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähennysvaihtoehdoista vuoden 2030 perspektiivillä perustuen työ- ja elinkeinoministeriön tilaamaan selvitykseen, joka valmistuu huhtikuussa.

Sipilän mukaan tärkeimpiä keinoja pyrittäessä 30-40 prosentin päästövähenemiin ovat energiatehokkuus, kestävät biopolttoaineet ja -kaasut sekä sähköajoneuvot. Kansantalouden kannalta suotuisimpia ovat kotimaisia investointeja ja työtilaisuuksia tarjoavat ratkaisut verrattuna tuontiin. Nykyajoneuvokalustoon soveltuvien nk. drop-in -biopolttoaineiden osuus kasvaisi eri skenaarioissa jopa 30-40 prosenttiin vuonna 2030.

Sipilä totesi, että Euroopan biopolttoaineiden teknologiaplatformin pääviesti päättäjille on saada nopeasti ennustettavat ja pysyvät politiikkalinjaukset vuoteen 2030 sekä oikeudenmukainen biopolttoaineiden kestävyyslainsäädäntö, joka huomioi myös kansalliset toimintaympäristöjen erilaisuudet. Näin voidaan varmistaa alan voimakas kehitys- ja investointitoiminta kohti 2030-tavoitteita.

Seminaarin paneelikeskusteluun osallistuivat europarlamentaarikko Nils Torvalds, EU-erityisasiantuntija Toivo Hurme valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristöstä, yhteiskuntasuhdejohtaja Ilkka Räsänen Neste Oil Oyj:stä ja varapuheenjohtaja Sirkku Manninen Suomen Luonnonsuojeluliitosta. Paneelikeskustelun vetäjänä toimi Timo Huhtisaari, joka vastaa bio- ja vastuullisuusasioista North European Oil Trade Oy:ssä NEOTissa.

Lisätietoja:

Öljy- ja biopolttoaineala ry
toimitusjohtaja Helena Vänskä
puh. 040 581 6786
 

Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 9.8.2017

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.