Maaseudun palvelumuutokset jakavat kokemuksia – keskustelussa tunnistettiin kaksi ryhmää
Palveluiden muutoksista maaseudulla ja saaristossa syntyy erilaisia kokemuksia. Osa kokee digipalveluiden helpottavan arkea. Monia huolestuttaa erityisesti terveyspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden sekä kulkuyhteyksien heikkeneminen. Osa kokee maalta muuton pakotettuna palveluiden keskittämisen myötä.
Kaksi erilaista mielipideryhmää palvelumuutoksista
Tämä käy ilmi avoimesta “Sujuuko arki vai potuttaako palvelut?” -verkkokeskustelusta, jossa kerättiin kokemuksia palvelujen muutoksista eri puolilta Suomea.
Tuloksissa korostuu huoli erityisesti terveyspalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä palveluiden keskittämisen vaikutuksista arkeen ja asumisen edellytyksiin. Myös kulkemisen haasteita puntaroitiin.
Keskustelun analyysissa tunnistettiin kaksi toisistaan erottuvaa mielipideryhmää, joille analyysin tekijät valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy:stä loivat nimet ”sopeutuvat digimyönteiset” ja ”huolestuneet ja haavoittuvat”.
Ensimmäinen ryhmä kokee digipalvelujen, kuten lääkärin videovastaanoton, helpottavan arkea. Ryhmä kokee saavansa useammin tarvittaessa tukea digiasiointiin, ja arkea helpottaa oman auton käyttö. Palveluiden muutosten ei koeta estäneen yhtä usein työntekoa tai harrastuksia. Enemmistö ryhmän osallistujista ei asu haja-asutusalueella, ja joukossa ei juurikaan ole omaisen puolesta vastanneita. Ryhmä on sosioekonomisesti paremmassa asemassa talouden ja kulkemisen mahdollisuuksien suhteen. Eläkeläisten ja naisten osuus on toista ryhmää pienempi. Tämä ryhmä on mielipiteiltään hieman epävarmempi ja ohitti väittämiä useammin kuin toinen ryhmä.
Toinen ryhmä kokee palveluiden heikentyneen merkittävästi, erityisesti terveydenhuollon osalta. Digitaalisten palvelujen yleistymisen ei koeta helpottavan arkea, vaan jopa vaikeuttavan sitä esimerkiksi heikkojen verkkoyhteyksien tai digituen puutteen vuoksi. Tässä ryhmässä korostuu kokemus siitä, että palvelujen väheneminen voi pakottaa muuttamaan palvelujen lähelle tai luopumaan työ- ja harrastusmahdollisuuksista.
Huoli palveluiden saavutettavuudesta korostuu
Tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä ja tietoa palveluiden merkityksestä arkeen ja validoivat aiemmin laadittuja maaseutupoliittisen selonteon suosituksia.
“Tulokset vahvistavat, kuinka keskeinen merkitys peruspalveluilla on maaseudun ja saariston arjelle ja elinvoimalle. Palveluiden saavutettavuus vaikuttaa suoraan ihmisten mahdollisuuksiin asua ja toimia eri puolilla Suomea, ja sillä on merkitystä kansallisesti”, toteavat Antonia Husberg ja Elina Auri, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan pääsihteerit maa- ja metsätalousministeriöstä.
Väittämiin pohjautuvassa keskustelussa korostui se, että palveluja tulisi tarkastella kokonaisuutena. Monet osallistujat toivat väittämissään esiin, että palvelujen kehittämisessä tarvitaan uusia yhteistyömalleja ja paikallisia ratkaisuja. Samalla korostettiin, että maaseudun ja saariston asukkaiden kokemukset ja näkemykset tulee ottaa vahvemmin mukaan päätöksentekoon.
“Voxit-keskustelussa aiheet muodostuvat osallistujien lähettämistä väitteistä eli keskustelijoilla on valta päättää, mistä keskustellaan. Yleistyessään tällaiset menetelmät toisivat päätöksentekoon ja yhteiskunnalliseen keskusteluun moniäänisiä kokemuksia ihmisten arjesta”, kertoo keskustelua moderoinut asiantuntija Elli Saari Motivasta.
”Positiivisesti yllättävää oli, miten monia omaisen puolesta vastanneita keskustelu tavoitti”, Saari jatkaa.
Tulokset tukemassa maaseutu- ja saaristopolitiikkaa
Keskustelu käytiin Voxit-osallistumisalustalla tammi–maaliskuussa 2026. Väittämiin pohjautuvassa keskustelussa osallistujat ottivat kantaa palveluiden muutoksiin liittyviin väitteisiin, jotka osallistujat laativat itse. Keskusteluun osallistui 446 henkilöä.
Keskustelun tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten palvelumuutokset vaikuttavat maaseudulla ja saaristossa asuvien, työskentelevien ja yrittävien ihmisten arkeen. Samalla kartoitettiin, mitä palvelujen muutoksissa pidetään toimivana ja reiluna ja mitkä asiat koetaan erityisen kriittisiksi.
Tuloksia hyödynnetään kansallisessa maaseutu- ja saaristopolitiikassa sekä maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltavan maaseutupoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelman ennakkovalmistelussa.
Verkkokeskustelun toteutti maa- ja metsätalousministeriö / kansallinen maaseutupolitiikka yhteistyössä saaristopolitiikan ja Leader Mansikka ry:n kanssa. Keskustelun käytännön toteutuksesta ja moderoinnista vastasi Motiva Oy. Yhteistyöhön osallistui laajempi joukko toimijoita.
Lisätietoa:
Keskustelun yhteenveto ja tulokset luettavissa maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
maa- ja metsätalousministeriö
neuvotteleva virkamies Antonia Husberg
puh. 029 516 2033
etunimi.sukunimi@gov.fi
maa- ja metsätalousministeriö
johtava asiantuntija Elina Auri
puh. 029 516 2041
etunimi.sukunimi@gov.fi
Motiva Oy
asiantuntija Elli Saari
puh. 050 359 3385
etunimi.sukunimi@motiva.fi