Tiedotteet 2014


15.5.2014 11.00

Lämpöyrittäjä piristää aluetaloutta

Motivan teettämän tutkimuksen mukaan ostaessaan palveluita lämpöyrittäjältä asiakas hyötyy eniten lämmityskustannusten pienenemisestä. Lämpöyrittäjä tuo alueelle myös työpaikkoja ja verotuloja. Säästyneet varat parantavat ostovoimaa ja sitä kautta voivat vilkastuttaa alueen taloutta.

Motiva selvitti, kuinka öljylämmityksen korvaaminen lämpöyrittäjän tuottamalla hakelämmöllä vaikuttaa aluetalouteen. Gaia Consulting Oy:n selvityksessä tarkasteltiin kahden tapaustutkimuksen avulla, miten kannattavaa yritystoiminta on ja miten se vaikuttaa kunta- ja kansantalouteen. Tulokset näyttävät selvästi, että siirtyminen öljylämmityksestä lämpöyrittäjän tuottamaan lämpöön on ostajalle taloudellisesti kannattavaa ja lisäksi lämpöyrittäjä tuo alueelle verotuloja. Hakelämmitys myös työllistää enemmän kuin öljylämmitys.

– Olisi myös mielenkiintoista tietää, millaiset ovat säästöjen, verotulojen ja työpaikkojen lisääntymisen välilliset vaikutukset alueella, pohtii asiantuntija Kirsi Sivonen Motiva Oy:stä.

Tutkittavana olivat Lapinjärven kirkonkylän 2 MW:n lämpölaitos sekä suunnitteilla oleva Kämmenniemen 1,5 MW:n lämpökeskus Tampereella. Lapinjärvellä on tarkasteltu tilannetta, jossa on korvattu lämpöverkon öljylämpölaitos ja Kämmenniemessä tilannetta, jossa korvataan kiinteistökohtaisia öljykattiloita.

Molemmissa tapauksissa tulokset ovat samansuuntaiset. Lämmitysmuodon vaihtajien säästöt ovat merkittävät ja riippuvat myytävän lämmön hinnasta. Yrittäjälle toiminta on kannattavaa, mutta tuotot ovat suhteellisen pienet. Kunta hyötyy lämpöyrittäjyydestä sekä säästämällä lämmityskustannuksissa että verotulojen kautta.

Laskennan mukaan Kämmenniemen tapauksessa lämpöyrittäjän hakelämpölaitos työllistäisi 1,3 henkilötyövuotta enemmän kuin öljylämmitys ja Lapinjärvellä työllistävyys on 2,5 henkilötyövuotta. Tarkastelussa laitoksen rakentamisen aikainen työllistävyys on jaettu 20 vuodelle.

Lämpöyrittäjyyttä lisäämällä työllistetään ja parannetaan kauppatasetta

Suomessa on vielä tuhansia kohteita, joissa lämpöyrittäjän palveluita voitaisiin hyödyntää. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tekemässä selvityksessä on arvioitu, että Suomessa on vielä yli 2 000 sopivaa kohdetta, joiden tehon tarve on yli 2 megawattia.

– Jos jokainen näistä kohteista työllistäisi 2,5 henkilötyövuotta, kuten Lapinjärven laitos, olisi näiden kohteiden työllistävyysvaikutus 5 000 henkilötyövuotta, ynnäilee Sivonen.

Lämpöyrittäjyyden vaikutukset valtiontalouteen olivat molemmissa tapauksissa negatiiviset. Tämä johtuu lähinnä valmisteverojen menetyksistä. Lämpöyrittäjyys parantaa kuitenkin kauppatasetta, kun polttoaineen tuonti vähenee. Vaikutukset kauppataseeseen ja suorat positiiviset vaikutukset kunnille ja yksityisille asiakkaille ovat moninkertaiset valtion verotulojen menetyksiin verrattuna. Lisäksi säästöjen myötä vapautuvat varat ohjautuvat ainakin osittain muuhun kotimaiseen kulutukseen, jonka synnyttämät verotulot kompensoivat valtion valmisteverotulojen menetyksiä.

Lisätietoja lämpöyrittäjyydestä saa osoitteista:

www.motiva.fi/lampoyrittajyys

www.lampoyrittajat.fi

Lämpöyrittäjyyden aluetaloudellinen tarkastelu_Tiivistelmä (pdf) (491.7 KB)
Koko raportti:
Lämpöyrittäjyyden aluetaloudellinen tarkastelu_raportti (pdf) (650.4 KB)
Aluetaloudelliset vaikutukset

Lisätietoja:

asiantuntija Kirsi Sivonen Motiva Oy,
puh. 0424 281 240, kirsi.sivonen@motiva.fi


Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 23.7.2018

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.