Tiedotteet 2015


7.10.2015 12.00

Energiansäästöviikko: Digitaalisten palvelujen energiatehokkuus monen tekijän summa

Kuluttaja voi vain pieneltä osin vaikuttaa digitaalisten palvelujen ekotehokkuuteen. Energiaa kuluu niin sisällön tuotannossa, palvelinsaleissa kuin tiedon välityksessäkin. Kattavaa tietoa eri osatekijöiden vaikutuksista ei ole tarjolla, jolloin myös ympäristövaikutusten vertailu ja konkretisointi on vaikeaa.

Motivan koordinoiman Energiansäästöviikon someton-kampanja kannustaa suomalaisia miettimään sosiaalisen median ja digitaalisten palvelujen käytön energiatehokkuutta. Palvelujen digitalisointi on myös mahdollisuus ja sillä on ympäristön kannalta myönteisiä vaikutuksia.

– Kuluttajan on vaikea hahmottaa sähköisten palvelujen todellista kuormittavuutta, koska omalla laskulla näkyy vain laitteen käyttämä sähkö. Energiaa kuluu paljon myös sisältöjen tuotannossa, palvelinkeskuksissa ja tiedonsiirrossa, mutta ympäristövaikutusten vertailu ja konkretisointi on vaikeaa, summaa asiantuntija Päivi Suur-Uski Motiva Oy:stä.

VTT:llä klikkailun ekologista jalanjälkeä ja sähköisen median vaikutuksia tutkineen Hanna Pihkolan mukaan digitaalisten palvelujen käyttövaihe ja laitteiden valmistus ovat tämänhetkisen tiedon valossa merkittävimpiä ympäristövaikutusten aiheuttajia. Energiankulutuksen ja hiilijalanjäljen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös muihin ympäristökysymyksiin.

– Elektronisten sisältöjen jakelussa erot eri teknologioiden välillä voivat olla merkittäviä, eikä klikkailun ympäristövaikutuksia voi tällä hetkellä kovin kattavasti arvioida. Tiedon puute voi vaikeuttaa myös yritysten tuote- ja palvelukehitystä, Pihkola sanoo.

Tehostamiskohteita löytyy varmasti niin sisältöjen tuotannossa kuin välityksessäkin. Esimerkiksi sovellusten ja applikaatioiden kehittäjät voisivat entistä tietoisemmin yhdistää käyttömukavuuden ja energiatehokkuuden varmistamisen osaksi palveluja.

ICT-alan CO2-päästöt lentoliikenteen luokkaa

ICT-ala aiheuttaa noin kaksi prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, mikä on samaa luokkaa kuin lentoliikenteellä. Kokonaiskuvasta kuitenkin puuttuu tutkittu tieto siitä, kuinka paljon energiaa ja materiaaleja esimerkiksi laitteiden valmistus, tiedonsiirron mahdollistaminen, digitaalisen sisällön tuottaminen ja välittäminen tai erilaiset digitaaliset palvelualustat kuluttavat.

Motivan Energiatehokas konesali -hankkeessa arvioitiin jo vuonna 2011, että konesalit kuluttavat 0,5-1,5 prosenttia Suomen käyttämästä sähköstä ja päästöjen arvioidaan nelinkertaistuvan tällä vuosikymmenellä. Pelkästään tiedon siirtämiseen liittyvä palvelimien, tiedonsiirtoverkkojen ja konesalien tarve kasvaa jatkuvasti.

– Kuormitus kasvaa koko ajan ja kasvuvauhti on merkittävä myös Suomessa. Verkkopalveluiden tuottamiseen käytettävien palvelinten käytön tehostaminen voisi säästää jopa kymmenen ydinreaktorin verran energiaa, palvelinkapasiteetin optimointiin perehtynyt Jari Soininen Josbit Oy:stä on laskenut väitöskirjassaan.

Lisätietoja:

Motiva Oy
Päivi Suur-Uski
puh. 044 300 1369, paivi.suur-uski@motiva.fi

VTT
Hanna Pihkola
hanna.pihkola@vtt.fi

Josbit Oy
Jari Soininen
puh. 050 305 5700, jari.soininen@josbit.fi

Energiansäästöviikon viestintä:

Motiva Oy
Leila Timonen
puh. 040 5445 992, leila.timonen@motiva.fi



Tietolähteitä ja aineistoja:

Ympäristötietoisuus ja muuttuva median käyttö – Näkökulmia kuluttajien median käytön ympäristövaikutusten arviointiin ja viestintään. Pihkola, H., Nors, M., Federley, M. & Behm., K. VTT Techonology 159.
Verkossa: www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T159.pdf

– Ympäristömerkinnän Hankintaverkoston tilaisuuden esitykset SlideSharessa, muun muassa Hanna Pihkolan esitys. 
www.slideshare.net/joutsenmerkki


Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 9.8.2017

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.