Palvelumuotoilun opinnäytetyössä etsittiin ratkaisuja kotitalouksien ruokahävikkihaasteeseen

Joulukuussa hyväksytyssä Laurea ammattikorkeakoulun palvelumuotoilun opinnäytetyössä YAMK opiskelija Hannele Kiivuori selvitti palvelumuotoilun menetelmin syitä ruokahävikin syntyyn kotitalouksissa sekä palveluratkaisuja hävikin vähentämiseen. Opinnäytetyön tuloksena syntyi suunnitelma palvelukonseptista.

Euroopan komissio on asettanut tavoitteen ruokahävikin puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Luonnonvarakeskus seuraa punnitusmittauksin ruokahävikin määrän kehitystä kotitalouksissa.

– Erityisesti kotitalouksien osalta tavoitteeseen pääseminen on erittäin haastavaa. Pienempikin pudotus hävikin määrässä vaatii ison käyttäytymismuutoksen. Niitä ei saada aikaan pelkästään tietoa lisäämällä, ja siksi halusimme olla mukana tukemassa työtä, jossa pureudutaan niihin arkisiin kipukohtiin, jotka vaativat muutosta ja toisaalta ideoidaan palveluita, joilla hävikkiä pystyttäisiin kotitalouksissa vähentämään, viestintäpäällikkö Suvi Salmela Motivasta toteaa.

Ruokahävikin vähentämiseen on kehitetty jo useita toimivia sovelluksia muun muassa ravintoloiden ja kauppojen hävikin myyntiin. Toistaiseksi kotitalouksille, joissa hävikkiä syntyy elintarvikeketjussa eniten, ei ole juurikaan nähty hävikkiä vähentäviä sovelluksia tai palveluita.

– Opinnäytetyössäni halusin selvittää, millaiset valinnat tai syy-seuraussuhteet arjen ruokahuollossa lisäävät tai vähentävät kotona syntyvää ruokahävikkiä, Hannele Kiivuori kertoo.

Tutkimukseen osallistui viisi lapsiperheen vanhempaa Uudeltamaalta. Tietoa hävikin syntyyn vaikuttavista arjen tilanteista kerättiin videopäiväkirjojen avulla sekä teemahaastatteluilla, joilla tarkennettiin tutkittavien perheiden kokemuksia, tarpeita ja käyttäytymistä ruokahuollon tilanteissa. Kerätty aineisto käsiteltiin laadullisena sisältöanalyysina, joka pyrki yleistämään yksittäisiä havaintoja. Analyysin perusteella tarkentuivat pääasialliset arjen ruokahuollon ongelmakohdat, syy-seuraussuhteet ja eroavaisuudet perheiden tottumuksissa.

Tämän jälkeen järjestettiin ruokaketjuun kuuluvien neljän eri alan yrityksen välinen yhteistyöpaja, jossa kehitettiin ehdotuksia ratkaisuista ja palveluista, joiden avulla lapsiperheiden ruokahävikkiä voitaisiin vähentää.

Vanhenevan ruoan näkeminen auttaa hävikin vähentämisessä

Tutkittujen lapsiperheiden ruokahuollon tavoitteena oli helppous ja terveellisyys. Hävikin vähentäminen ei ollut varsinaisesti perheissä ruokahuoltoa ohjaava tekijä, mutta se koettiin tärkeäksi. Tuotteiden säilytys totutuilla, näkyvillä paikoillaan ja näiden paikkojen järjestelmällinen siivoaminen auttaa havaitsemaan vanhenemassa olevat tuotteet ja huomioimaan kotoa löytyvä ruoka.

Muodostuvan ruokahävikin määrään voidaan kotitalouksissa vaikuttaa myös aterioita ja annoskokoja suunnittelemalla sekä jämäruokia säilömällä ja hyödyntämällä. Perheillä oli erilaisia tapoja yli jääneen ruoan säilömiseen. Esimerkiksi se, laitetaanko lisukkeet ja kastike samaan vai eri astioihin, vaikuttaa siihen, kuinka helppoa jämistä on muodostaa uusia sopivan kokoisia annoksia ja helpottaa ruokahuoltoa.

Yritykset voivat auttaa kotitalouksia hävikin vähentämisessä tukemalla oikeiden annoskokojen arvioinnissa, tarjoamalla ideoita jämäruokien hyödyntämiseen, innovoimalla uusia säilytysratkaisuja, mahdollistamalla ruuan näkemisen oikea-aikaisesti ja tarjoamalla tukea ruokahuollon suunnitteluun.

Digitaalinen palvelu ruokahävikin vähentämiseen voisi tukea toimivampaa arjen ruokahuoltoa

Opinnäytetyön tuloksena laadittiin suunnitelma digitaalisesta palvelukonseptista, joka helpottaa arjen ruokahuollon suunnittelussa, mahdollistaa terveellisen ruokavalion, säästää rahaa ja estää ruokahävikkiä. Palvelu ensisijaisesti kouluttaisi käyttäjää arjen ruokahuollon suunnittelussa ja arkipäivän valintojen tekemisessä käyttäjän itse asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteina voivat olla esimerkiksi monipuolisen ja terveellisemmän ruokavalion noudattaminen, nopea ruoanlaitto tai hävikin minimointi.

Palvelu auttaa käyttäjää tavoitteisiin pääsyssä ohjaamalla valinnoissa, antamalla muistutuksia ja kannustamalla. Palvelu voi tarjota perhekoon huomioivia reseptejä ja ostoslistoja hävikin määrää minimoiden. Palvelu voi antaa myös reseptivinkkejä jämäruuille ja kotoa löytyvien ainesosien hyödyntämiselle. Konseptia olisi mahdollista jalostaa erilaisten kotitalouksien, kuten vanhusten, sinkkujen tai lapsiperheiden tarpeisiin sopivaksi.

Konseptin kehittäminen kaupalliseksi tuotteeksi edellyttäisi kaupallisten toimijoiden, digitaalisen palvelun kehittäjien ja kotitalouden ammattilaisten yhteen tuomista. Palvelun kehittämiselle tarvitaan omistaja ja sen kaupallinen potentiaali tulisi arvioida.

– Käyttäjien mukaan tuominen osaksi palvelun jatkokehitystä ja kokeiluja on tärkeää, sillä käyttäjien avulla saadaan nopeasti lisää tietoa ja palautetta toimivista ratkaisuista. Kokeilut ovat hyvä keino todeta millaiset vaikutukset palvelulla käytännössä on ruokahävikin vähentämiseen, Hannele Kiivuori toteaa.

Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan julkaistu Theseus-palvelussa:
Kotitalouksien ruokahävikin vähentäminen lapsiperheissä palvelumuotoilun avulla

Lisätietoja:
Hannele Kiivuori,
hannele.kiivuori@gmail.com
puh. 044 758 2454

Palaa otsikoihin