Motivan uutiset 2018


1.2.2018 11.00

Energiatehokkuustoimista paljon muutakin hyötyä kuin pienempi energialasku

Energiatehokkuusinvestointia suunniteltaessa lasketaan yleensä takaisinmaksuaika eli missä ajassa energiansäästö maksaa investoinnin takaisin. Investoinnit jäävät toteuttamatta, jos takaisinmaksuaikaa pidetään liian pitkänä. Käytännössä takaisinmaksuajat arvioidaan pidemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat. Näin tapahtuu siksi, että hyödyksi on laskettu usein vain energiansäästö, ei kaikkia muita hyötyjä.

Energiatehokkuuden parantamisesta seuraa hyvin usein ohessa muita etuja. Näitä voi syntyä yksittäisten järjestelmien tasolla liittyen vaikkapa moottorikäyttöihin, valaistukseen, lämmitysjärjestelmiin tai ilmanvaihtoon. Toisaalta hyödyt voivat näkyä koko toiminnan tasolla vaikutuksena asiakaskokemukseen, työviihtyvyyteen, turvallisuuteen, kilpailukykyyn tai tuotannontekijöiden ja osakkeiden arvoon.

Tyypillisiä etuja ovat järjestelmän elinkaaren tai huoltovälin piteneminen ja palvelutason paraneminen. Esimerkiksi LED-valojen vaihtovälit ovat pitkiä, ohjattavuus on hyvä, lämpökuormien pieneneminen voi vähentää jäähdytystarvetta ja UV-valon puuttuminen spektristä säästää materiaaleja. Taajuusmuuttajan asentaminen paitsi säästää energiaa myös parantaa prosessien ohjattavuutta, vähentää melua ja voi parantaa myös työturvallisuutta.

Näitä erilaisia hyötyjä kutsutaan eri nimillä, muun muassa lisäarvo, piilohyöty tai oheishyöty. Taustalla on englanninkielinen Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) vuonna 2014 lanseeraama termi ’Multiple Benefit’, jossa ajatuksena on, että nämä erilaiset hyödyt voivat olla toimijan näkökulmasta jopa samanarvoisia tai tärkeämpiä kuin energiansäästö. Näin on erityisesti silloin kun energiansäästö seuraa investoinnista, joka tehdään ensisijaisesti muusta syystä kuin energiatehokkuuden tavoittelemiseksi.

Suomessa asiasta ei ole tehty kattavia selvityksiä, mutta kansainvälisissä selvityksissä on löytynyt esimerkkejä, joissa kokonaishyödyt ovat olleet rahassa mitattuina jopa 2,5-kertaiset pelkkään energiakustannuksen pienenemiseen nähden. Tämä ei tietenkään ole suoraan yleistettävissä ja hyödyt riippuvat investoinnista, toimialasta ja energianhinnoista, mutta antaa kuitenkin kuvaa siitä, että kyse on merkittävästä asiasta. Rahallinen arviointi ei suinkaan ole aina mahdollista, mutta tärkeää olisi kuitenkin arvioida investointeja mahdollisimman kokonaisvaltaisesti tehden erilaiset hyödyt mahdollisimman näkyviksi.

Toimijoiden tason lisäksi näitä hyötyjä voidaan tarkastella myös valtakunnan tasolla. Kun energiaa säästetään, vältytään myös sen tuottamiseen liittyviltä haitoilta, kuten kasvihuonekaasu- ja saastepäästöiltä, joista jälkimmäiset aiheuttavat myös haitallisia terveysvaikutuksia. Liikenteen energiatehokkuustoimilla on näitä samoja päästövaikutuksia, mutta lisäksi vaikutusta vaikkapa liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen.

Suomessa vaaditaan myös lainsäädännön valmistelussa sitä, että kunkin lain kohdalla arvioidaan erilaiset vaikutukset muun muassa ympäristöön (mukaan lukien energiansäästö), kuluttajiin, yrityksiin, työllisyyteen ja julkiseen talouteen. Esimerkki valmisteluprosessista, jossa näiden kaikkien tarkastelu on ollut erittäin tärkeässä asemassa, oli lähes nollaenergiarakentamista koskevien säädösten valmistelu.

Koska aihetta ei ole kansallisesti kattavasti käsitelty, asiasta toivoisi lisää tutkimusta. Tämä sopisi erinomaisesti vaikkapa opinnäytetöiden aiheeksi. Motivalla on meneillään ensimmäinen pienimuotoinen selvitys, jossa tarkastellaan elinkeinoelämän tunnistamia piilohyötyjä. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi energiatehokkuussopimusten viestinnässä kannustamaan toimijoita miettimään erilaisia hyötyjä aiempaa laajemmin.

Lisätiedot:
Motiva Oy
johtava asiantuntija Lea Gynther
lea.gynther@motiva.fi, puh. 09 6122 5044


Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 7.9.2018

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.