Energiatehokas taloyhtiö
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä
Kiinteistön ylläpidon tavoitteena on säilyttää kiinteistön kunto, olosuhteet ja arvo. Erilaisiin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin on suositeltavaa varautua, jolloin puhutaan suunnitelmallisesta kiinteistönpidosta.
Tavoitteet saavutetaan kunnossapidon ja kiinteistöhoidon avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että:
- varioituneet tai kuluneet osat korjataan oikeaan aikaan ja oikealla tavalla,
- ylläpidetään lämmitys- ja muita järjestelmiä niin, että esimerkiksi kiinteistön sisälämpötila pysyy taloyhtiön tavoittelemalla tasolla.
Energiatehokkuustoimet kannattaa kytkeä osaksi korjaushankkeiden suunnittelua ja pitkän tähtäimen suunnitelmaa (PTS). Näin toimenpiteet eivät jää irrallisiksi, vaan niistä muodostuu teknisesti ja taloudellisesti järkevä kokonaisuus. Korjausten yhteydessä rakennuksen tekniikkaa uudistetaan vastaamaan tämän päivän vaatimuksia.
Missä vaiheessa energiatehokkuuteen kannattaa tarttua?
Pienempiä ja nopeasti toteutettavia toimia voi ja kannattaa tehdä osana kiinteistön säännöllistä ylläpitoa. Esimerkiksi valaistuksen ohjaus, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien säädöt, patteritermostaattien tarkastus ja vaihto tarvittaessa ovat usein hyvin kustannustehokkaita ja suhteellisen edullisia toimenpiteitä.
Energiatehokkuuden parantaminen on järkevää ottaa huomioon aina, kun rakennuksessa on muutenkin tulossa peruskorjauksia, esimerkiksi linjasaneeraus, julkisivukorjaus, ikkunoiden uusinta tai ilmanvaihtoremontti.
Korjausten yhteydessä voidaan
- hyödyntää samoja työvaiheita ja säästää kustannuksissa
- yhdistää useita toimenpiteitä
- suunnitella kokonaisuutta energiakatselmuksen ja energiatodistuksen pohjalta
Esimerkkejä energiatehokkuuden parantamisesta korjaushankkeiden yhteydessä
- ulkoseinien lisälämmöneristäminen,
- ikkunoiden vaihtaminen tai lisälasin asentaminen, ulko- ja parvekeovien uusiminen,
- ilmanvaihdon uudistaminen koneelliseksi tulo-poisto- ilmanvaihtojärjestelmäksi lämmöntalteenotolla.
Kattoremontti
- yläpohjan lisälämmöneristäminen.
Putkiremontti
- huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen,
- märkätilojen vesikiertoiset lattialämmitykset kaukolämmitteisissä rakennuksissa,
- uudet vesikalusteet, vesijohtoverkon painetasot,
- vesijohtoverkon eristystason parantaminen,
- ilmanvaihdon uudistaminen koneelliseksi tulo-poisto- ilmanvaihtojärjestelmäksi lämmöntalteenotolla,
- poistoilman lämmöntalteenotto lämpöpumppujen avulla,
- valaistuksen uudistaminen.
Lämmitysjärjestelmä
- lämmitysmuodon vaihtaminen (esimerkiksi kaukolämpö, maalämpö, pelletti),
- lämmitystavan täydentäminen (esimerkiksi lämpöpumput, aurinkolämpö).
Hissien modernisointi tai jälkiasennus
- uudet nostokoneistot, tehokas valaistus, paikallaanoloajan energiansäästö.
Suunnitelmallisen kiinteistönpidon lähtökohta on, että rakennuksen kunto ja korjaushistoria tunnetaan.
Kun tiedetään, mikä on rakennuksen nykytila, asiantuntijan avulla voidaan laatia kunnossapitosuunnitelma rakennuksen tulevista korjauksista ja isommista huolloista.
Kerää tietoa ja kartoita tilanne energiatehokkuustyön pohjaksi
Energiatehokkuus ei ole yksittäinen projekti, vaan osa kiinteistön ylläpidon jatkuvaa kokonaisuutta. Suunnitelmallisuus ja energiatehokkuuden tavoitteiden asettaminen vaatii hyviä tietoja kiinteistön nykytilasta.
- energiankulutuksen jakauma: mikä osuus kuluu lämpöön, sähköön ja veteen
- rakennuksen energiatehokkuusluokka (energiatodistus)
- rakenteiden ja järjestelmien kunto (kuntoarvio ja kuntotutkimukset)
- aiemmat korjaukset ja huollon tila
Näiden pohjalta laaditaan energiakatselmus tai energiaselvitys, joka kertoo, mitkä toimenpiteet ovat kustannustehokkaimpia ja millaisia säästöjä voidaan realistisesti saavuttaa. Samalla toimenpiteet voidaan aikatauluttaa järkevästi ja laajentaa kattavaksi pitkän tähtäimen suunnitelmaksi (PTS).
Asiantuntija-arvio edessä olevista korjaustoimista ja energiatehokkuuden parantamisesta kannattaa päivittää viidestä kymmeneen vuoden välein. Myös energiatodistus on hyvä päivittää suurten korjausten jälkeen.
Energiatehokkuustoimilla on usein lyhyehkö takaisinmaksuaika erityisesti silloin, kun ne yhdistetään muihin korjaushankkeisiin. Lisäksi hyötyinä ovat paremmat olosuhteet, tasaisempi lämpötila, parempi ilmanlaatu ja kiinteistön arvoa tukeva modernimpi talotekniikka.
Askelet suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon
1 – Nykytilanne haltuun asiantuntijan avustuksella
- Selvitetään kiinteistön energian- ja vedenkulutus.
- Seurataan sisäilmasto-olosuhteita, esimerkiksi yhteisten tilojen lämpötiloja.
- Kerätään muut lähtötiedot rakennuksen kunnosta ja tulevista remonteista. Tietoja saadaan esimerkiksi kuntoarviosta, energiakatselmuksesta ja huoltokirjasta. Jos selvityksiä ei ole tehty, suositellaan, että teetetään tarvittavat asiantuntijaselvitykset kunnossapitotarpeiden tunnistamiseksi.
- Tarvittaessa teetetään tarkempia tutkimuksia, esimerkiksi putkistojen, ilmanvaihdon tai julkisivun kuntotutkimukset.
2 – Laaditaan suunnitelmat tulevista toimenpiteistä
- Laaditaan huoltokirja ja kunnossapitosuunnitelma (PTS) huomioiden asiantuntijan antamat toimenpidesuositukset ja asetetaan tavoitteet.
- Huomioidaan taloyhtiön rakennusten energiatehokas ylläpito suunnitelmissa: esimerkiksi järjestelmien oikea toiminta ja mahdolliset energiatehokkuuden parannukset korjauksien yhteydessä tai erilliset energiatehokkuuden parantamishankkeet.
3 – Toteutuksella suunnitelmat todeksi
- Toteutetaan huoltokirjan ja PTS:n mukaista energiatehokasta ylläpitoa ja korjausrakentamista.
- Kannustetaan asukkaita energian- ja vedensäästöön.
4 – Seurataan tuloksia ja päivitetään suunnitelmia
- Kiinteistönpito on jatkuva prosessi eli seurataan tavoitteiden toteutumista
- Täydennetään tietyin välein kunnossapitosuunnitelmaa sekä mietitään uusia mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen.
- Tarvittaessa hyödynnetään asiantuntijoita apuna.
