LVI-kysymykset

Kysymys: Lähtötilanteessa ilmanvaihtojärjestelmässä ei ole lämmöntalteenottoa. Kuinka kuvaan lämmöntalteenoton lisäämisen säästötoimenpiteenä laskentaan?

Vastaus: Voit kuvata ilmanvaihtojärjestelmän sellaisena kuin se on lähtötilanteessa (koneellinen tulo-poisto) ja laskea vallitsevan kulutustason sen mukaan. Kun teet säästötoimenpidettä lämmöntalteenoton lisääminen, niin muuta jälkeen-tilanteessa järjestelmä koneellinen tulo-poisto+ LTO-tyyppiseksi.

Huomaa, että puhaltimien sähköteho muuttuu kun lisätään talteenottopatterit! Tämä ei tapahdu laskennassa automaattisesti, vaan joudut antamaan jälkeen-tilanteelle uudet sähkötehot tai laskemaan likimääräisen energiankulutuksen muuttuneilla paineenkorotuksen arvoilla.

Vaihtoehtoisesti voit halutessasi kuvata järjestelmän jo alkutilanteessa LTO:lla varustetuksi (jos tiedät lisääväsi siihen LTO:n) ja LTO:n hyötysuhde on tällöin lähtötilanteessa 0 %. Laskennan lopputulos on kummallakin tavalla sama.



Kysymys: Miten saan tulostettua ilmanvaihtojärjestelmien perustiedot raporttia ja säästöjen ideoimista varten?

Vastaus: Kaikkien koodaamiesi ilmanvaihtojärjestelmien tietoja et voi tulostaa yhdellä napin painalluksella, mutta järjestelmittäin saat tiedot siirrettyä Exceliin tulostusta varten.

Kun olet ilmanvaihtojärjestelmä-näkymässä jonkin koodaamasi koneen kohdalla ja haluat tulostaa tiedot, niin valitse vasemmalta ylhäältä Katselmus > Tulosta Exceliin. Näin saat siirrettyä tiedot "raakamuodossa" Exceliin tulostettaviksi.



Kysymys: Kohteessa on koneellinen poistoilmanvaihto. Miten kuvaan ilmanvaihdon ja missä näkyy korvausilman lämmittämiseen kuluva energia?

Vastaus: Tee ilmanvaihtoon uusi kone, jonka ilmanvaihtoperiaate on koneellinen poisto. Liitä kone tilaan, jota se palvelee (tämä tila tulee olla mallinnettu johtumishäviö-osuudessa – tai sitten puhutaan koko rakennuksen muodostamasta tilasta).

Anna poistokoneelle ilmavirta, käyntiaika ja sähkömoottorin tiedot ihan normaalisti. Ilmanvaihtokone-näkymässä saat esille puhaltimen sähköenergian kulutuksen. Lämmön osalta laskenta näyttää nollaa.

Poistoilmakoneen korvausilman lämmittämiseen kuluva energia huomioidaan tilan johtumishäviöiden laskennassa. Tällöin kyseinen poistoilmamäärä on ikään kuin tilaan tulevaa vuotoilmaa, sitä ei tarvitse tilojen kuvauksessa erikseen antaa. Korvausilman lämmittämisessä huomioidaan sisäisten kuormien vaikutus (kuten todellisuudessakin tapahtuu).

Toinen mahdollisuus olisi kuvata poistoilmanvaihto tuloilmakoneena, mutta tällöin korvausilman lämmittämiseen määriteltyyn sisäänpuhalluslämpötilaan käytetään ostoenergiaa ja sisäisten kuormien vaikutus jää huomiotta. Tämä laskentatapa antaa liian suuren lämpöenergian kulutuksen korvausilman lämmityksen osalta.


Sivua päivitetty viimeksi 12.5.2017

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.