Energiatehokkuussopimukset

Vapaaehtoisuuteen perustuvien energiatehokkuussopimusten tavoite on tehostaa energiankäyttöä teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla, kunta-alalla sekä öljylämmityskiinteistöissä. Sopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja.

Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025

Vuoden 2017 alussa käynnistynyt kunta-alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla.

Kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät allekirjoittavat liittyjäkohtaisen energiatehokkuussopimuksen, jossa ne sitoutuvat kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin.

Sopimuksen mukaisesti liittyjän asuinrakennuskanta liitetään ensisijaisesti kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjä koskevaan toimenpideohjelmaan.

Kunta-alan energiatehokkuussopimus ja energiaohjelma 2008-2016

Kuntien energiatehokkuussopimus ja energiaohjelma 2008-2016 tukivat energiatehokkuuden parantamista, ja niihin sisältyi myös uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Sopimuksen ja ohjelman keskeinen tavoite oli yhdeksän prosentin energiansäästö jaksolla 2008-2016.

Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2008-2016 koostui kahdesta sopimusmallista:
  • Suurille ja keskikokoisille kunnille energiatehokkuussopimus (KETS).
  • Pienille kunnille energiaohjelma (KEO).

Vuoden 2016 lopussa päättyneen kunta-alan energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman piirissä on ollut yli 77 prosenttia Suomen asukkaista, yhteensä 117 kuntaa ja 15 kuntayhtymää.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 31.8.2017

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.