Materiaalitehokkuuden edistäminen kunnissa

Materiaalitehokkuudella voidaan kunnan näkökulmasta tarkoittaa luonnonvarojen riittävyydestä huolehtimista, luonnonvarojen kestävää käyttöä aluetasolla ja ympäristövaikutusten vähentämistä. Tarjoamme Motivassa tietoa ja työkaluja kuntien ja kaupunkien resurssiviisaiden päätösten tueksi.

Suurimmat materiaalivirrat kunnissa aiheutuvat infrarakentamisesta ja energiantuotannosta. Merkittävä määrä energiaa ja materiaaleja liikkuu myös palveluissa, esimerkiksi kouluissa ja sairaaloissa. Materiaalien- ja energiankäytön tehostaminen kannattaa, sillä usein se tuottaa myös kustannussäästöjä.

Materiaalitehokkuutta voidaan kunnissa parantaa ja edistää erityisesti:
  • hankinnoissa;
  • kaavoituksella;
  • rakennushankkeissa;
  • jätehuollossa; ja
  • palveluissa (sairaalat, koulut, tekniset palvelut).

Viisi keinoa materiaalitehokkuuden parantamiseen kunnissa:
  • Ympäristö- ja materiaalitehokkuustavoitteet otetaan osaksi kunnan strategiaa.
  • Maankäyttöpolitiikka, joka huomioi materiaalikysymykset ja mahdollistaa materiaalien hyötykäytön.
  • Kestävät hankinnat.
  • Uusiomateriaalien hyödyntäminen infra- ja maarakentamisessa.
  • Jätteen synnyn vähentämiseen kannustavat jätehuoltomääräykset, -maksut ja -hankkeet.

Fisu-verkosto on resurssiviisaiden edelläkävijäkaupunkien ja -kuntien osaamisyhteisö. Autamme jäseniämme kehittämään uusia vähäpäästöisiä toimintatapoja ja ratkaisuja, jotka rakentavat kestävää hyvinvointia ja kasvua paikallisiin vahvuuksiin perustuen.

Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 10.8.2017