Vesikiertoinen lämmitys -
ylläpito ja säätö

Yleisempiä kotitalouksissa olevia vesikiertoisia lämmityslaitteita ovat kiertovesipumppu, vesipatterit ja vesikiertoinen lattialämmitys.

Kiertovesipumppu

Kiertovesipumppu pyörii vesikiertoisessa järjestelmässä kohteesta riippuen noin 9–12 kuukautta vuodesta. Vanhat pumput ovat energiasyöppöjä, saattavat olla mitoitettu ylisuureksi ja muodostavat riskin lämmityksen luotettavuudelle: Jos kiertovesipumppu ei toimi, lämmitys ei toimi.

Kiertovesipumpun uusinta

Kiertovesipumppu kannattaa uusia, jos se on ollut käytössä yli 15 vuotta. Uusittaessa kannattaa valita kierrosnopeuttaan automaattisesti säätävä kiertovesipumppu, jolla voi säästää yli 500 kWh sähköä vuodessa. Vertaa laitteiden energiamerkintätietoja, erityisesti energialuokkaa ja energiatehokkuusindeksiä (EEI), jonka olisi hyvä olla mahdollisimman alhainen.


Vesipatterit

Vesipatterit luovuttavat lämpöä, jota saadaan lämmitysveden tuomana. Mikäli verkko ei vuoda ja paisunta-astia toimii kunnolla, patterivesi pysyy koko lailla hapettomana. Hapeton vesi ei syövytä pattereita, mutta patterien seinämiin ja erityisesti putkiin sekä liitoskohtiin kerääntyy kymmenien vuosien aikana reilustikin epäpuhtauksia, jotka heikentävät verkoston toimintaa. Usein vanhoille pattereille joudutaan ajamaan varsin kuumaa vettä, joka lisää lämpöhäviöitä ja heikentää rakennuksen mahdollisesti vesikiertoon kytketyn lämpöpumppujen suoritusarvoja. Ylläpitotoimin ja säätölaitteiden uusinnalla voidaan kuitenkin tehdä paljon parannuksia.

Vesipatteriverkon ylläpito

Riittävästä vedenpaineesta huolehtiminen on vesipattereiden toiminnan kannalta keskeistä. Esimerkiksi 1-3 -kerroksisessa talossa riittävä vedenpaine on 1 bar. Jos painetta on reilusti tätä enemmän, voi vettä tulla ylipaineventtiilin kautta (tyypillinen varoventtiiliasetus noin 1,5 bar). Patterit kannattaa ilmata aina lämmityskauden alkaessa ja samalla voi tarkastaa termostaattien toiminta. Kannattaa harkita myös automaattisten ilmanpoistimien asentamista patteriverkkoon.

Painetta on hyvä tarkistaa ja lisätä lämmityskauden alkaessa. Taloyhtiöissä toimenpiteen tekee huoltoyhtiö. Lämmityskauden ulkopuolella kierrä termostaattia edestakaisin ääriasennosta toiseen pari kertaa kuukaudessa, se ehkäisee osaltaan jumiutumista. Älä peitä patterin termostaatteja paksuilla verhoilla tai huonekaluilla, sillä ne estävät lämmön kulkeutumisen huonetilaan.

Vesipattereiden termostaatti ja venttiili

Vanhojen patteritermostaattien ja -venttiilien vaihto on usein erittäin kannattava toimenpide. Tutkimukset osoittavat, että patteritermostaattien ja -venttiilien vaihto on vähentänyt lämmitysenergiankulutusta joissakin kohteissa jopa 15–20%.

Termostaatin ohella on uusittava patterin säätöventtiilit, sillä venttiilien toimintakyky vaikuttaa patterin toimivuuteen.


Vesikiertoinen lattialämmitys

Vesikiertoinen lattialämmitys on 12-20 mm muoviputkisto, jossa kiertää noin 25-40 –asteinen vesi. Se sijaitsee yleensä syvällä lattiarakenteessa ja on reagointikyvyltään usein hidas. Vesikiertoinen lattialämmitys on yleisin lämmitysratkaisu uudistaloissa. Se asennetaan usein uudisrakentamisessa kiinni betonirakenteisen valun raudoitukseen.

Kipsilevyasennuksessa vesikiertoinen lattialämmitys asennetaan joko kipsilevyrakenteen keskimmäiseen kerrokseen tai kipsilevykerroksen päälle valuun.
Harvinaisempana asennusratkaisuna on ns. rossipohjarakenne, jossa puisen lattianalusrakenteen varaan asennetaan lämmönjakolamelleja, joiden varaan lattialämmitysputkisto asennetaan.

Vanhoissa rintamamiestaloissa tehdään melko yleisesti remontti, jossa alimman kellarikerroksen maavarainen betonivalu saa uuden kerroksen betonia ja lattialämmitys asennetaan siihen, kuten uudistalon betonisessa lattiassa tehtäisiin.

Jakotukki ja toimilaite

Lattialämmitysverkon paine on hyvä tarkistaa lämmityskauden alkaessa. Lisäksi muutaman vuoden välein tulisi suorittaa lämmitysverkon ilmaus. Ilmaukseen tarvitaan enemmän varusteita ja aikaa kuin patteriverkon kohdalla, joten harkitse työn teettämistä ammattilaisella. Lattialämmityspiirien venttiileitä (toimilaitetta) on hyvä verryttää termostaatin avulla nostamalla ja laskemalla lämpötilaa muutamia kertoja. Toimilaite muuttaa kiinni/auki -asentoa hitaasti, joten odota muutama minuutti ennen kuin pyöräytät termostaatin lämpötilan takaisin toiseen äärilaitaan. Voit myös seurata laitteen toimintaa lämpötilan avulla: ohjausjännitteen saadessaan toimilaite lämpenee hitaasti, mutta selvästi. Toimilaitteen tyypistä riippuen kylmä toimilaite voi olla kiinni- tai auki-asennossa.

Säätökäyrä ja lämmönsäätöautomatiikka

Lämmityksen säätökäyrällä ohjataan vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä lämmitysverkostoon menevän veden lämpötilaa. Lämmityksen menoveden lämpötilaa ohjataan ulkolämpötilan mukaan – mitä kylmempi sää on, sitä korkeampi on menoveden lämpötila. Näin talon ylilämmitys minimoituu, energiaa säästyy ja mahdollinen lämpöpumppu toimii mahdollisimman suotuisissa olosuhteissa. Lämmönsäätöautomatiikka kannattaa asennuttaa järjestelmään, jos sitä ei ennestään siinä ole. Uusiin vesikiertokohteisiin se asennetaan lähes aina, ja se kuuluu useimpiin vesikiertoon kytkettäviin lämmityslaitteisiin jo vakiona. Automatiikka mittaa ulkolämpötilan ja ohjaa sen mukaan menovesilämpötilaa valitun säätökäyrän ja suuntaissiirron mukaisesti. Tavoitteena on, että ulkolämpötilavaihtelut eivät juurikaan muuta sisälämpötilaa. Huonetermostaateilla puolestaan rajoitetaan paikallista ylilämmitystä mm. ihmisten, auringon säteilyn ja sähkölaitteiden tuoman lämpökuorman vuoksi.  Vanhemmat säätölaitteet ovat analogisia, kun taas nykypäivän ratkaisut ovat digitaalisia.

Yleisemmin säätökäyrän asettelussa muutetaan säätökäyrän jyrkkyyttä (kulmakerroin) ja sen korkeustasoa (= ns. suuntaissiirto):
  • Kovilla pakkasilla huonelämpötilat ovat liian korkeat - valitaan loivempi säätökäyrä.
  • Kovilla pakkasilla huonelämpötilat ovat liian matalat - valitaan vastaavasti jyrkempi säätökäyrä.
  • Huonelämpötilat ovat tasaiset eri ulkolämpötiloilla, mutta liian korkeat - lasketaan käyrää suuntaissiirron avulla.
Säätimestä riippuen mahdollisia hienosäätöjä (jotka säästävät energiaa) automatiikassa ovat esimerkiksi:
  • kello-ohjaus; esimerkiksi yöajan menoveden lämpötilan pudotukseen
  • sisälämpötilakompensointi
  • tuulikompensointi
  • aurinkokompensoint

Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 20.11.2018

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.