Korjaushankkeet

Lähtökohtaisesti taloyhtiöissä ei kannata lähteä toteuttamaan mittavia korjaushankkeita vain energiasäästön vuoksi, koska se ei käytännössä ole kustannustehokasta toimintaa. Silloin kun taloyhtiössä on normaaliin rakennuksen elinkaareen kuuluvaa korjaustarvetta, kannattaa ottaa huomioon myös energiatehokkuuden parantaminen.

Taloyhtiöissä on otettava huomioon luvanvaraisissa korjaushankkeissa 1.9.2013 voimaan tulleet korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset.

Hankesuunnittelu – onnistuneen korjaushankkeen selkäranka

On hyvä muistaa, että perusteellinen hankesuunnittelu on yleensä koko korjaushankkeen onnistumisen edellytys. Hankesuunnittelun osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on yleensä 0,3-3 prosenttia. Korjaushankkeen hankesuunnittelun tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoon osallistuville osakkaille luotettavia ja toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, joista he voivat valita yhtiölle sopivimman.

Hankesuunnittelu on rakennusalan ammattilaisen työtä. Hankesuunnitelmassa on otettava aina huomioon kokonaisuus, jotta esimerkiksi sisäilman laatu ei heikkene toimenpiteiden seurauksena. Asumisterveyttä ja viihtyvyyttä ei saa vaarantaa millään toimenpiteillä. Hankesuunnitteluvaiheessa on myös tuotettava kannattavuustarkasteluja ja laskelmia toimenpiteiden vaikutuksista asumiskustannuksiin osakkaiden päätöksen tueksi.

Energiatehokkuus korjaushankkeissa

Suurimmassa osassa korjaushankkeita on mahdollista ottaa huomioon energiatehokkuuden parantaminen.

Esimerkkejä mahdollisuuksista parantaa energiatehokkuutta erilaisten korjaushankkeiden yhteydessä:
  • Julkisivuremontti
    • Ulkoseinien lisälämmöneristäminen
    • Ikkunoiden vaihtaminen tai lisälasin asentaminen, ulko- ja parvekeovien uusiminen
    • Ilmanvaihdon uudistaminen koneelliseksi tulo-poisto-ilmanvaihtojärjestelmäksi lämmöntalteenotolla
  • Kattoremontti
    • Yläpohjan lisälämmöneristäminen
  • Putkiremontti
    • Huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen
    • Märkätilojen vesikiertoiset lattialämmitykset kaukolämmitteisissä rakennuksissa
    • Uudet vesikalusteet, vesijohtoverkoston painetasot
    • Vesijohtoverkoston eristystason parantaminen
    • Ilmanvaihdon uudistaminen koneelliseksi tulo-poisto-ilmanvaihtojärjestelmäksi lämmöntalteenotolla
    • Poistoilman lämmöntalteenotto lämpöpumppujen avulla
    • Valaistuksen uudistaminen
  • Lämmitysjärjestelmä
    • Lämmitysmuodon vaihtaminen (esimerkiksi kaukolämpö, maalämpö, pelletti)
    • Lämmitystavan täydentäminen (esimerkiksi lämpöpumput, aurinkolämpö)
  • Hissien modernisointi tai jälkiasennus
    • Uudet nostokoneistot, tehokas valaistus, paikallaanoloajan energiansäästö

Eri toimenpiteiden säästöpotentiaaleja

Taulukko. Eri toimenpiteiden tyypillisiä energiansäästöpotentiaaleja 1970-luvun kerrostalossa.
ToimenpideSäästöpotentiaali
Ulkoseinän lisälämmöneristäminen (+100mm)säästö lämmitysenergiassa 5-10 %
Ikkunoiden uusiminen (U-arvo 1,0 W/m2)säästö lämmitysenergiassa 5-15 %
Yläpohjan lisälämmöneristäminensäästö lämmitysenergiassa 2-6 %
Ilmanvaihdon uudistaminen koneelliseksi tulo-poisto-järjestelmäksi lämmöntalteenotollasäästö lämmitysenergiassa 10-30 %
Huoneistokohtainen vedenmittaussäästö vedenkulutuksessa 10-30 % ja lämmitysenergiassa 3-9 %
Poistoilman lämmöntalteenotto lämpöpumppujärjestelmälläsäästö kokonaislämmitysenergiassa 30-50 %
Vanhan hissin korvaaminen uudellasäästö hissin sähkönkulutuksessa 30-60 %

Energiaekspertti:
  • Perehdy taloyhtiön korjaustarpeisiin esimerkiksi kuntoarvion tai korjausohjelman avulla.
  • Muistuta tarvittaessa taloyhtiön hallintoa asiantuntijan tekemän hankesuunnittelun tärkeydestä.
  • Kerro arkisia kokemuksia taloyhtiön energiatehokkuudesta hankesuunnittelun tekijälle.

Lisätietoja:
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä (pdf) (99.3 KB)


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 30.11.2016