Vesimaksut ta­lo­yh­tiös­sä – miten käyt­tö­ve­si­vas­ti­ke määrittyy?

Kokonaisvesimaksuun sisältyvät kaikki huoneistossa käytetyn veden välittömästi kulutuksesta aiheutuvat kustannukset:

• kylmävesi (eli raakavesi)
• veden lämmittämisestä aiheutuvat kustannukset
• jätevesi

Vesilaitos laskuttaa taloyhtiöltä vesilaskussa raakaveden vesimaksun, jätevesimaksun ja mahdolliset perus- ja hulevesimaksut, joista muodostuvat kylmän veden kustannukset taloyhtiölle. Raakavedestä laskutetaan kulutuksen mukaan eli päävesimittarin mittaustietojen mukaisesti. Samoin jätevesimaksua peritään kulutetun raakaveden mukaan.

Perusmaksun osuus on 0–15 prosenttia taloyhtiön koko vesi- ja jätevesilaskusta, eli kaikki vesilaitokset eivät peri perusmaksua. Perus- ja hulevesimaksu eivät määräydy kulutuksen mukaan, vaan ne ovat käytännössä kiinteät perustuen esimerkiksi rakennuksen kokoon. Tämän vuoksi näitä ei suositella otettavaksi mukaan vesikustannusten jaottelua laskettaessa. Raaka- ja jäteveden kustannukset (€/m³) saadaan suoraan paikallisen vesilaitoksen hinnastoista tai viimeisimmästä vesilaskusta. Useimpia taloyhtiöitä koskeva Vna 254/2021 määrää tarkasti vedestä perittävän vastikkeen tai korvauksen määräämisestä, eikä mahdollista perus- tai hulevesimaksun sisällyttämistä huoneistokohtaiseen vesimaksuun.

Veden käyttämisen lisäksi kustannuksia syntyy käyttöveden lämmittämisestä. Tämä kustannus ei näy vesilaitoksen lähettämistä laskuista, vaan ne on laskettava erikseen itse.

Lämmityskustannusten laskentaa varten tarvitaan seuraavat tiedot:

• raaka- ja jäteveden hinnat (€/m3)
• yhden vesikuutiometrin lämmittämiseen tarvittavan energian määrä (kWh/m3) ja lämmitysenergian hinta (€/kWh)
• lämpimän veden kulutus (m3)

Tieto lämpimän veden kulutuksesta voi perustua huoneistokohtaiseen vedenmittaukseen tai oletukseen, että noin 40 prosenttia kokonaisvedenkulutuksesta on lämmintä vettä. Yhden vesikuution lämmittämiseen 5 °C:sta 55 °C:een tarvitaan energiaa 58 kWh/vesi-m3 ilman lämpimän käyttövesijärjestelmän häviöitä.

Eri lämmitysmuodoilla voidaan käyttää seuraavia arvioita yhden lämminvesikuutiometrin lämmittämisessä:

• kaukolämpö tai sähkökattila: 58 kWh/vesi-m3
• öljy: 7 öljy-litraa/vesi-m3 (oletushyötysuhde 80 %)
• pelletti: 16 pelletti-kg/vesi-m3 (oletushyötysuhde 80 %)
• maalämpöpumppu: 23 kWh/vesi-m3 (oletuslämpökerroin 2,5)
• maakaasu: 6 maakaasu-m3/vesi-m3 (oletushyötysuhde 90 %)

Esimerkkinä on 75 asukkaan taloyhtiö, jossa laskentavuoden arvioitu veden kokonaiskulutus on 4243 m3/vuosi, raakaveden hinta on 1,5 eur/m3, jäteveden hinta on 1,9 eur/m3 ja kaukolämmön hinta on 70 eur/MWh.

Vesimaksun laskentakaava:

1.  Kylmän veden määrä [m³/v] = 0,6 × 4 243 m³/v = 2 546 m³/v

     Lämpimän veden määrä [m³/v] = 0,4 × 4 243 m³/v = 1 697 m³/v

2.  Kylmän veden hinta [€/m³] = 1,5 €/m³ + 1,9 €/m³ = 3,40 €/m³

3.  Lämpimän veden hinta [€/m³] = 58 kWh/m³ × 0,07 €/kWh + 3,40 €/m³ = 7,46 €/m³

4.  Kokonaisvesikustannukset [€/v] = 3,40 €/m³ × 2 546 m³/v + 7,46 €/m³ × 1 697 m³/v = 21 317 €/v

5.  Kokonaisvesikustannus asukasta kohden [€/hlö/kk]
= 21 317 €/v / (12 kk/v × 75 hlö) = 23,7 €/hlö/kk

Vesimaksun laskennan kulku:

1. Ensin lasketaan kylmän (60 %) ja lämpimän veden (40 %) osuudet kokonaisvedenkulutuksesta (4 243 m3/v).
2. Lasketaan kylmän veden yksikköhinta seuraavasti: raakaveden hinta (1,5 €/m3) + jäteveden hinta (1,9 €/m3).
3. Lämpimän veden yksikkökustannuksessa otetaan huomioon vesikuutiometrin lämmittämisestä aiheutuva lämmityskustannus. Yhden vesikuutiometrin lämmittämiseen käytetään 58 kWh/vesi-m3 ja kaukolämmön hinta on 70 €/MWh.
4. Kokonaisvesikustannukset lasketaan seuraavasti: kylmän veden hinta x kylmän veden kulutus + lämpimän veden hinta x lämpimän veden kulutus.
5. Kokonaisvesimaksu asukasta kohden lasketaan kokonaisvesikustannusten ja asukasmäärän (75 hlö) avulla. Laskentakaavassa kertoimella 12 muutetaan vuosikustannukset kuukausikustannuksiksi.