Energia- ja vesikustannusten vaikutus taloyhtiön hoitokuluihin

Taloyhtiöiden hoitokuluista merkittävä osuus käytetään energia- ja vesikustannusten kattamiseen. Keskimäärin vuonna 2011 taloyhtiöiden hoitokuluista lämmitykseen käytettiin 24 %, vesi- ja jätevesimaksuihin 8 % ja kiinteistösähköön 4 %. Tyypillisesti energia- ja vesikustannukset haukkaavat hoitokuluista 30-40 %. Niillä on merkittävä vaikutus asukkaiden maksamiin hoitovastikkeisiin tai vuokriin eli asumiskustannuksiin.
Kiinteistön-hoitokulut-2012
Vedenkulutuksesta aiheutuvat keskimääräiset kustannukset ovat tosiasiassa suuremmat kuin edellä esitetty 8 %. Tämä on seurausta lämpimän käyttöveden kulutuksesta, jolloin osa lämmityskuluista kuuluu vedenkäytön kustannuksiin. Kun huomioidaan myös lämpimän käyttöveden lämmitys, niin vedenkäytön osuus keskimääräisistä hoitokuluista on 13-15 %. On tärkeää tutustua oman taloyhtiön hoitokuluihin ja verrata niitä vastaavan tyyppisten taloyhtiöiden tietoihin.

Mistä lämmityslasku muodostuu

Kaukolämmitteisissä taloyhtiöissä lämmityslasku muodostuu kulutetun energian mukaan laskutettavasta energiamaksusta ja kuukausittaisesta kiinteästä perusmaksusta. Taloyhtiö ei voi kilpailuttaa kaukolämmön tuottajaa, vaan lämpö on ostettava oman alueen kaukolämpöyhtiöltä.

Perusmaksu perustuu useimmiten kaukolämpösopimukseen kirjattuun tilausvesivirtaan tai -tehoon ja sen osuus on tyypillisesti 20-40 prosenttia koko kaukolämpölaskusta. Energiakustannusten kannalta kaukolämpösopimukseen kirjattu tilausvesivirta/-teho tulisi olla mahdollisimman lähellä todellisuutta.

Öljy- ja pellettilämmityksen kohdalla lämmityslasku muodostuu kulutetun polttoaineen perusteella. Maakaasua käyttävässä talossa lämmityslasku koostuu energian myynti- ja siirtohinnasta. Myynti- ja siirtohinnasta osa muodostuu kulutetun energian mukaan ja osa on kiinteää perusmaksua. Sähkölämmityksen kohdalla lämmityslasku muodostuu vastaavasti kuin kiinteistö- ja huoneistosähkön tapauksessa.

Mistä sähkölasku muodostuu

Sähkölasku muodostuu kolmesta osasta: sähkönmyynnistä, sähkönsiirrosta ja veroista. Sekä sähkönmyynnin että sähkönsiirron hinnat muodostuvat kiinteästä perusmaksusta (€/kk) ja sähkönkulutuksen mukaan määräytyvästä osuudesta (snt/kWh). Sähkövero peritään siirtomaksujen yhteydessä ja sähköverkkoyhtiö tilittää sähköveron edelleen valtiolle. Taloyhtiö tai kotitalous voi kilpailuttaa sähkössä sähkönmyynnin osuuden. Sähkön siirtohintoja ei pysty kilpailuttamaan, vaan ne määräytyvät sen mukaan, minkä sähköverkkoyhtiön alueella rakennus sijaitsee.

Mistä vesilasku muodostuu

Vesilaitos laskuttaa taloyhtiöltä vesilaskussa raakaveden vesimaksun, jätevesimaksun ja mahdollisen perusmaksun. Raakavedestä laskutetaan kulutuksen mukaan eli päävesimittarin mittaustietojen mukaisesti. Samoin jätevesimaksua peritään kulutetun raakaveden mukaan. Perusmaksun osuus on 0-15 prosenttia taloyhtiön koko vesi- ja jätevesilaskusta, eli kaikki vesilaitokset eivät peri perusmaksua. Kylmän veden kustannukset muodostuvat raakaveden hinnasta, jätevesimaksusta ja mahdollisesta perusmaksusta.

50 suurimmassa kunnassa yhteenlaskettu raakaveden hinta ja jätevesimaksu vaihteli vuonna 2012 välillä 2,7-4,5 euroa vesikuutiometriä kohden (keskiarvo 3,6 €/m3). Ajan tasalla olevat hintatiedot kannattaa tarkistaa omalta vesilaitokselta, esimerkiksi vesilaitoksien internetsivujen kautta.

Taloyhtiössä vedenkäytöstä aiheutuu kustannuksia kylmän veden lisäksi lämpimän käyttöveden lämmittämisestä. Lämmityksestä aiheutuva kustannus ei näy vesilaitoksen lähettämistä laskuista, vaan lämmityskustannukset on laskettava taloyhtiössä itse.

Lämpimän veden hinta saadaan lisäämällä kylmän veden hintaan lämmityksestä aiheutuvat kustannukset. Vesimaksujen määrittämisessä on otettava huomioon sekä kylmän että lämpimän veden kustannukset. Huoneistokohtaisen vedenmittauksen yleistyessä on tärkeää määrittää läpinäkyvin perustein sekä kylmän että lämpimän veden yksikköhinnat.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 25.11.2016