Esimerkki kaukolämpökustannusten muodostumisesta

Rakennuksen kaukolämpölasku koostuu kulutetun kaukolämpöenergian perusteella veloitetusta energiamaksusta ja kiinteästä kuukausittaisesta perusmaksusta. Osassa paikkakuntia energiamaksu voi perustua niin sanottuun kausihinnoitteluun. Tällöin energiamaksu vaihtelee vuodenajoittain. Vuoden 2013 alussa kausihinnoittelu oli käytössä muun muassa Helsingissä, Tampereella, Lahdessa ja Vantaalla.

Seuraavassa on esitetty erään 1970-luvulla rakennetun kerrostalon (tilavuus 10 000 rm3, 40 asuntoa) kaukolämpökustannusten jakaantuminen energia- ja perusmaksujen kesken. Taloyhtiön kaukolämmön kulutus on ollut 511 MWh ja kaukolämpösopimukseen kirjattu tilausteho on 230 kW. Tarkasteluvuoden keskimääräinen energiamaksu oli 51 €/MWh ja tilaustehoa vastaava kuukausittainen kiinteä perusmaksu 675 €.
Kaukolämpö-kustannukset-taul-1
Esimerkkitapauksessa kiinteän perusmaksun osuus on noin 24 prosenttia kaukolämmön kustannuksista. Kokonaishinnaksi, joka sisältää energia- ja perusmaksun, tulee 67 €/MWh.

Kuinka voi vaikuttaa kaukolämpölaskun suuruuteen

Kaukolämpöenergian kulutuksesta syntyvään kustannukseen voidaan vaikuttaa luonnollisesti tekemällä toimenpiteitä, jotka pienentävät ostettavan lämmitysenergian kulutusta.

Perusmaksun osalta on tärkeää, että kaukolämpöyrityksen kanssa sovittu tilausvesivirta/-teho, jonka perusteella kiinteä perusmaksu määräytyy, vastaisi mahdollisimman hyvin todellisuutta. Tilausvesivirta tai -teho määritetään siten, että asuintalo pysyy lämpimänä myös kovimmilla pakkasilla. Tarvittava tilausvesivirta tai -teho riippuu siis rakennuksen lämpöhäviöiden suuruudesta.

Seuraavat asiat on hyvä ottaa huomioon perusmaksuun liittyen:
  • Kaukolämpösopimuksen muuttaminen – myös tilausvesivirran/-tehon osalta – on neuvottelukysymys taloyhtiön ja lämmönmyyjän välillä.
  • Tilausvesivirran/-tehon tarkistamista pohdittaessa kannattaa taloyhtiön olla ensimmäiseksi yhteydessä omaan kaukolämpöyhtiöön.
  • Tilausvesivirran/-tehon tarkistaminen tulee tehdä mittaustietoihin perustuen.
  • Tilausvesivirta/-tehon tarkistus tulisi tehdä, jos epäillään sopimukseen kirjatun arvon olevan liian suuri. Tilausvesivirran/-tehon oikeaa suuruusluokkaa voidaan haarukoida energiankulutustietojen perusteella.
  • Tilausvesivirta/-tehon tarkistus on tehtävä sellaisten toimenpiteiden jälkeen, jotka pienentävät lämpöhäviöitä (esimerkiksi ikkunoiden uusiminen, ulkoseinien lisälämmöneristys, lämmöntalteenotto poistoilmasta), ja kaukolämpölaitteiden uusinnan yhteydessä.



Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 25.11.2016