Jätehuolto

Paras keino hillitä jätehuoltokustannusten kasvua on ehkäistä jätteen syntyä. Lajittelua tehostamalla ja kierrätystä sekä jätteiden hyöty- ja uudelleenkäyttöä lisäämällä voi karsia jätehuollon kustannuksia. Jätteen loppusijoittaminen kaatopaikalle on kallein vaihtoehto niin taloudellisesti kuin ympäristönsuojelullisestikin.

Jätehuollon kokonaiskustannuksiin sisältyvät muun muassa:
  • jäteastioiden hankinta;
  • jäteastioiden tyhjennys ja kuljetus;
  • eri jätejakeiden lajittelu ja käsittely;
  • jätehuoltotilojen rakentaminen;
  • jätevero;
  • kunnan jätemaksu; ja
  • jätehuoltoketjun tehtävissä toimivien ihmisten palkat.


Jätteiden keräys- ja kierrätyskäytännöt selviävät oman paikkakunnan jäteyhtiöltä.

Lajittelu kannattaa aina

Kun jätteen lajitellaan oikeisiin astioihinsa, niitä voidaan hyödyntää parhaiten teollisuuden raaka-aineena, jätevoimaloissa sähkön ja kaukolämmön tuotannossa tai kompostoida biojätteestä multaa.

Taloyhtiössä kannattaa myös opastaa asukkaita hyödyntämään muualle kuiin kiinteistön jätepisteeseen kuuluvien jätteiden kierrätykseen ja lajitteluun. Jäteyhtiöiden keräysautokampanjat ja taloyhtiön siivouspäivään tilattava oma keräysauto romuille ja jätteille helpottavat kierrätystä.

Jätelaitosyhdistys ry:n ylläpitämä Kierrätys.info tarjoaa alueellisten keräyspisteiden ja kiertävien keräysten tietoja kaikkialla Suomessa. Karttapohjaisesta sovelluksesta voi hakea jätelajin mukaan lähimmän keräyspisteen.

Jokainen pääkaupunkiseudun asukas tuottaa biojätettä noin sata kiloa vuodessa. Yli puolet tästä on keittiö- ja ruokajätettä, josta vain noin kolmasosa päätyy lajitelluksi biojätteeksi. Kaatopaikalle kulkeutuva biojäte mätänee ja tuottaa metaania, joka on yksi haitallisimmista ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasuista.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 24.11.2016