Sähkölämmitys – Usein kysytyt kysymykset

1. Kannattaako 3 000-litrainen yösähkövaraaja omakotitalossa?

Talo on 1980-luvun alussa rakennettu, yksitasoinen ja lisäeristetty. Pinta-ala on 120 m2. Talossa on vesikiertopatterilämmitys, ilmalämpöpumppu, puuhella ja takka. Sähkönkulutus noin 22 000 kWh vuodessa. Sähkö kuluu suurimmaksi osaksi veden lämmitykseen kolmen kuutiometrin varaajassa. Ilmalämpöpumppu riittää lämmitykseen kesän ja ainakin osan keväästä ja syksystä ja tulisijoja lämmitetään lisäksi tarvittaessa. Vesikiertopattereita käytetään lisäksi, kun muu lämmitys ei riitä. Mikä olisi järkevä lämmönlähde tällaisessa tapauksessa? Kaukolämpö ja maalämpö eivät ole mahdollisia.

Vastaus:
Varaajan koko suhteessa talon kokoon on suuri. Korkealla lämpötilatasolla ja ilman eristystä lämpöhäviöitä voi tulla yli 10 000 kWh vuodessa. Hyvä eristystaso tuossa varaajan kokoluokassa olisi 50-100 mm solumuovia tai polyuretaania, jolla lämpöhäviöt asettuvat tasolle noin 2 000-4 000 kWh.

Yksi mahdollinen tapa sähkölämmityksen kannattavuuden parantamiseen on pörssisähkön hyödyntäminen siten, että varaajaa ladataan silloin kun sähkön hinta on vuorokauden sisällä halvinta ja pidetään muina aikoina pois päältä. Tämä edellyttää pörssisähkön hinnanvaihteluun suoraa sidottua sähkösopimusta ja lämmitystä ohjaavaa niin sanottua älyboksia, joka ohjaa lämmitystä sähkön pörssihintaa seuraten. Älybokseja sähköyhtiöt myyvät/vuokraavat näitä. Myös 2-aikatariffin kannattavuus suhteessa pörssisähköön kannattaa tarkistaa.

Nykyisen varaajan käyttömahdollisuus aurinkokeräimen yhteydessä kannattaa selvittää. Mikäli varaajassa on vapaita yhteitä ja ne sijaitsevat korkeustasolla sopivassa paikassa, myös aurinkokierukan asennus voi olla mahdollista. Toinen vaihtoehto on hankkia erillinen lämmönvaihdin joka kytketään varaajaan.

Suurta vesimassaa voisi myös hyödyntää puukattilan käytön yhteydessä varaavana massana. Jos varaavuudesta ei saada merkittävää taloudellista hyötyä, pienemmän varaajan käyttö tuo jo itsessään reilun säästön koska esimerkiksi laadukas 300-litrainen vesivaraaja aiheuttaa ”vain” noin 1000 kWh vuotuisen lämpöhäviön.

Päälämmityksenä kyseisessä kohteessa kannattanee suosia jatkossakin ilmalämpöpumppua ja ILP:n tukena puunpolttoa. Ilmalämpöpumppu antaa hyvän antotehon ja erinomaisen hyötysuhteen kun ollaan plussan puolella, mutta säästöä kertyy vielä melko kovillakin pakkasilla.

Mikäli lämmitysverkon vesi saadaan pidettyä maltillisella lämpötilatasolla, kannattaa myös ilma-vesilämpöpumppua harkita. Tällöin nykyistä varaajaa on ehkä mahdollista hyödyntää. mikä pienentäisi investointikustannuksia. Kovilla pakkasilla kannattaa ilma/ilma-vesilämpöpumppujen yhteydessä suosia erityisesti puunpolttoa.

Lisää aiheesta:


Sivua päivitetty viimeksi 13.9.2017