Sähkölämmitys – Usein kysytyt kysymykset


Palaa otsikoihin

1. Kannattaako 3 000-litrainen yösähkövaraaja omakotitalossa?

Talo on 1980-luvun alussa rakennettu, yksitasoinen ja lisäeristetty. Pinta-ala on 120 m2. Talossa on vesikiertopatterilämmitys, ilmalämpöpumppu, puuhella ja takka. Sähkönkulutus noin 22 000 kWh vuodessa. Sähkö kuluu suurimmaksi osaksi veden lämmitykseen kolmen kuutiometrin varaajassa. Ilmalämpöpumppu riittää lämmitykseen kesän ja ainakin osan keväästä ja syksystä ja tulisijoja lämmitetään lisäksi tarvittaessa. Vesikiertopattereita käytetään lisäksi, kun muu lämmitys ei riitä. Mikä olisi järkevä lämmönlähde tällaisessa tapauksessa? Kaukolämpö ja maalämpö eivät ole mahdollisia.

Vastaus:
Varaajan koko suhteessa talon kokoon on suuri. Korkealla lämpötilatasolla ja ilman eristystä lämpöhäviöitä voi tulla yli 10 000 kWh vuodessa. Hyvä eristystaso tuossa varaajan kokoluokassa olisi 50-100 mm solumuovia tai polyuretaania, jolla lämpöhäviöt asettuvat tasolle noin 2 000-4 000 kWh.

Yksi mahdollinen tapa sähkölämmityksen kannattavuuden parantamiseen on pörssisähkön hyödyntäminen siten, että varaajaa ladataan silloin kun sähkön hinta on vuorokauden sisällä halvinta ja pidetään muina aikoina pois päältä. Tämä edellyttää pörssisähkön hinnanvaihteluun suoraa sidottua sähkösopimusta ja lämmitystä ohjaavaa niin sanottua älyboksia, joka ohjaa lämmitystä sähkön pörssihintaa seuraten. Älybokseja sähköyhtiöt myyvät/vuokraavat näitä. Myös 2-aikatariffin kannattavuus suhteessa pörssisähköön kannattaa tarkistaa.

Nykyisen varaajan käyttömahdollisuus aurinkokeräimen yhteydessä kannattaa selvittää. Mikäli varaajassa on vapaita yhteitä ja ne sijaitsevat korkeustasolla sopivassa paikassa, myös aurinkokierukan asennus voi olla mahdollista. Toinen vaihtoehto on hankkia erillinen lämmönvaihdin joka kytketään varaajaan.

Suurta vesimassaa voisi myös hyödyntää puukattilan käytön yhteydessä varaavana massana. Jos varaavuudesta ei saada merkittävää taloudellista hyötyä, pienemmän varaajan käyttö tuo jo itsessään reilun säästön koska esimerkiksi laadukas 300-litrainen vesivaraaja aiheuttaa ”vain” noin 1000 kWh vuotuisen lämpöhäviön.

Päälämmityksenä kyseisessä kohteessa kannattanee suosia jatkossakin ilmalämpöpumppua ja ILP:n tukena puunpolttoa. Ilmalämpöpumppu antaa hyvän antotehon ja erinomaisen hyötysuhteen kun ollaan plussan puolella, mutta säästöä kertyy vielä melko kovillakin pakkasilla.

Mikäli lämmitysverkon vesi saadaan pidettyä maltillisella lämpötilatasolla, kannattaa myös ilma-vesilämpöpumppua harkita. Tällöin nykyistä varaajaa on ehkä mahdollista hyödyntää. mikä pienentäisi investointikustannuksia. Kovilla pakkasilla kannattaa ilma/ilma-vesilämpöpumppujen yhteydessä suosia erityisesti puunpolttoa.

Lisää aiheesta:


Palaa otsikoihin

2. Ohjelmoitavat patterit ja pattereiden energiatehokkuus

Aiomme uusia rintamamiestalossamme alakerran sähköpatterit. Olen kiinnostunut ohjelmoitavista pattereista, jotka laskisivat lämpöä yöksi ja työpäivän ajaksi, kun talo on tyhjillään. Kuulin tutkimuksesta, jonka mukaan ohjelmoitavilla pattereilla ei kertyisi säästöä, vaan lämpötilan nosto takaisin veisi niin paljon sähköä. Pitääkö tämä paikkansa? Entä onko pattereiden energiatehokkuudessa muuten eroja, erimerkiksi mekaaninen tai elektroninen sähköpatteri verrattuna öljytäytteiseen patteriin?

Vastaus:
Motivan ja Energiateollisuus ry:n sähkölämmityksen tehostamisohjelmassa (Elvari) on tarkasteltu erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia sähkölämmitteisten pilottikohteiden energiankulutukseen. Tutkimuksessa saatujen kokemusten mukaan ohjelmoitavilla termostaateilla ja lämmittimien vaihdolla voidaan saavuttaa noin 20 % säästöt lämmönkulutuksessa. 

Ohjelmoitavat termostaatit vaativat käyttäjiltä hieman enemmän osaamista kuin mekaaniset termostaatit, joten kunnolliset käyttöohjeet tulevat tarpeeseen. Elektroninen termostaatti säästää energiaa, ylläpitää asetuslämpötilan vakaammin, on äänettömämpi ja kestää pidempään kuin mekaaninen termostaatti. Sähkölämmittimistä parhaita ovat yhdistelmälämmittimet, jossa lämpöä siirtyy sekä säteilemällä että patterin lämmittäessä sen läpi kulkevaa ilmaa (konvektio). Öljytäytteisissä pattereissa lämpöä siirtyy pelkästään säteilemällä. Yhdistelmälämmittimen avulla pystyy muuttamaan huonelämpötilaa nopeammin, koska ilman mukana lämpö kulkeutuu nopeammin kuin säteilynä. Yhdistelmälämmitintä käytettäessä voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmaislämpöä (esimerkiksi takka, ilmalämpöpumppu, aurinko), koska lämmitin voidaan säätää aina todellisen tarpeen mukaan. Näin ollen yhdistelmälämmitin on yleensä energiatehokkaampi kuin öljytäytteinen. Öljylämmitteisissä lämmittimissä on se etu, että ne luovuttavat lämpöä pidempään.



Palaa otsikoihin

3. Sähkölämmityspatterit ja lattialämmitystermostaatit

Aion uusia 20 vuotta vanhan omakotitalon sähkölämmityspatterit ja lattialämmitystermostaatit. Tuntuu, että lämpötila ei ole koskaan sopiva – toisinaan on liian kuuma ja lämpöä menee hukkaan, ja toisinaan on liian viileä. Lattialämmitys ei myöskään enää ole tasainen. Minkälainen ratkaisu kannattaa valita, ja mistä saan parhaiten vastinetta rahoilleni?

Vastaus:
Sähkölämmittimien termostaatit ovat kehittyneet viime vuosikymmenien aikana, ja yli 20 vuotta vanhat lämmittimet ja termostaatit ovat usein jo uusimisen tarpeessa. Hyvillä uusilla elektronisilla termostaateilla varustetut lämmittimet tuovat tilaan tasaisempaa lämpöä ja säästävät myös energiaa, kun tasaisuuden ansiosta huonelämpötilaa voidaan pitää alempana. Lisäsäästöä voidaan saavuttaa valitsemalla etäohjattavat tai ohjelmoitavat termostaatit, joissa lämpötilaa lasketaan poissaolojen ajaksi.

Lattialämmitystermostaattien uusiminen mahdollistaa myös tarkemmin säädettävät lämpötilat ja tehostaa energiankäyttöä. Esimerkiksi kylpyhuoneessa voidaan lähes puolittaa lämmittämiseen käytetty energia, mikäli termostaatti vaihdetaan aikaohjattuun termostaattiin. Tällöin lämpötila voidaan nostaa mukavuusalueelle vain käyttöaikojen ajaksi. Tavanomaisen pientalon kylpyhuoneessa tämä tarkoittaa useimmiten yli 1 000 kWh säästöä vuodessa, suurissa kylpyhuoneissa enemmänkin. Voi myös olla, että pelkkä termostaattien vaihto ei riitä vaan koko lattialämmitys on uusinnan tarpeessa. Tällöin kannattaa harkita lämmityksen muuttamista pinta-asennetuksi. Lattialämmityksen uudistamisessa myös lattiapinnat joudutaan uusimaan.

Sähkötyön teosta kannattaa pyytää tarjous muutamilta toimijoilta ja valinta tehdä vasta tarkan vertailun jälkeen. Sähkötyöstä suunnitteluineen kannattaa tehdä aina kirjallinen sopimus, jossa kerrotaan hinta ja mitä työ pitää sisällään. Jo ennen tilausta on syytä varmistaa, että teettää työt sellaisella yrityksellä, jonka työveloituksesta on mahdollisuus saada kotitalousvähennys.

Lisää aiheesta:
Energianeuvojat maakunnissa



Palaa otsikoihin


Sivua päivitetty viimeksi 7.8.2018

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.