Sektorikohtaiset säästöpotentiaalit

Seuraaviin taulukoihin on kerätty sektorikohtaisesti yhteenvetona joitain katselmustoiminnan keskeisiä lukuarvoja ajanjaksolta 1992-2015. Prosessiteollisuuden energia-analyysihankkeet eivät sisälly tämän taulukon lukuihin.

Vuodet 2010-2015

Sektorikohtaiset lämmön, sähkön ja veden säästöpotentiaalit vuosina 2010-2015 raportoiduista katselmuskohteista (1 410 kohdetta):

Raportoidut kohteet 2010-2015 (pdf) (49.6 KB)

Taulukossa esiintyvään teho-sarakkeeseen kirjataan kaikki ne kustannussäästöt, jotka eivät johdu energiankulutuksen pienentymisestä – siis myös sähkön kilpailuttamisen tai tariffin vaihdon myötä tulleet säästöt.

Kunta-alalla ja teollisuudessa (alle 500 GWh kuluttavat kohteet) on lämmön ja polttoaineiden säästöjen osuus kustannussäästöpotentiaalista selvästi suurempi kuin sähköllä. Kunnilla lähes 70 % kustannussäästöpotentiaalista tulee lämmön ja polttoaineiden säästöistä, ja teollisuudessa (<500 GWh) lähes 80 %. Muilla sektoreilla jakautuu kustannussäästöpotentiaali tasaisemmin lämmön ja polttoaineiden sekä sähkön välillä. Vedenkulutuksen osalta kustannussäästöpotentiaali on kaikilla sektoreilla pieni, alle yhdestä prosentista noin viiteen prosenttiin.

Vuodet 1992-2015

Sektorikohtaiset lämmön, sähkön ja veden säästöpotentiaalit kaikista vuosina 1992-2015 raportoiduista katselmuskohteista (7 047 kohdetta):

Raportoidut kohteet 1992-2015 (pdf) (48.8 KB)

Kun kustannussäästöpotentiaaleja tarkastellaan pidemmällä aikavälillä on lämmön ja polttoaineiden osuus kustannussäästöpotentiaalista 65 %, sähkön osuus 30 % ja veden osuus 5 %. Vuosina 1992-2015 lämmön ja polttoaineiden kustannussäästöpotentiaali on energia-alaa lukuun ottamatta kaikilla sektoreilla suurempi kuin sähkön kustannussäästöpotentiaali.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 9.3.2017