Yhteenveto

Tällä ja sektorikohtaisilla alasivuilla esitetyt tilastotiedot on kerätty uusimmasta Tilastokeskuksen uusimmista kokonaista tilastovuotta koskevista tiedoista. Tällä hetkellä lopulliset tiedot on käytettävissä vuoden 2023 energian hankinnasta ja kulutuksesta.

Suomen energiatase:

• Vuonna 2023 primäärienergian kokonaiskulutus Suomessa oli noin 1 403 000 terajoulea (TJ) eli noin 390 terawattituntia (TWh). Kolme suurinta energianlähdettä olivat uusiutuvat energianlähteet ja biopolttoaineet, öljy ja ydinvoima.
• Energian loppukäyttö oli noin 940 000 terajoulea (261 TWh). Tästä suurimpana energiankäyttäjäsektorina oli teollisuus, toiseksi suurimpana kotitaloudet ja kolmantena liikenne.
• Energian muuntamiseen ja siirtämiseen liittyviä häviöitä oli noin 421 000 terajoulea (117 TWh).

Huom! kuva aukeaa isommaksi hiirellä klikkaamalla.

Kuva 1. Primäärienergian kokonaiskulutus ja energian loppukäyttö terajouleina (TJ) vuonna 2023.
Lähde: Tilastokeskuksen Eurostat-muotoinen energiatase. Taseen tiedot poikkeavat muiden alasivujen kulutustiedoista erilaisten tilastokäsitteiden vuoksi.

Energiatehokkuudessa saavutettua

TTärkeimpiä energiatehokkuustoimia Suomessa ovat olleet energiatehokkuussopimukset. Muita merkittävimpiä toimenpiteitä ovat rakennusmääräykset, henkilöautoihin kohdistuvat toimenpiteet sekä tuotteiden ekosuunnittelumääräykset.

Elinkeinoelämässä, kunta- sekä kiinteistöalalla sekä energiateollisuudessa energiatehokkuussopimusten piirissä toteutetut tehostamistoimet vähensivät Suomen energiankulutusta yhteensä noin 29 terawattituntia (TWh) vuonna 2023. 

Rakennusmääräysten ja energia-avustusten tuoma energiansäästö uusien ja korjattavien rakennusten kohdalla on arvioitu olleen 10,4 TWh vuonna 2023, kun huomioon otetaan vuonna 2003 ja sen jälkeen voimaan tulleet kiristykset normeihin. Lisäksi pien- ja rivitalojen lämpöpumppujen arvioitiin säästävän noin 8,4 TWh vuonna 2023.

Henkilöautoihin kohdistuvien toimenpiteiden arvioidaan säästäneen 4,5 TWh vuonna 2020, kun otetaan huomioon vuonna 2009 muuttuneet päästönormit, verotus ja informaatiotoimenpiteet. Päivitettyä tietoa ei ole käytettävissä, mutta päästönormien kiristyessä ja sähköautojen yleistyessä säästö oli vähintään samansuuruinen vuonna 2023. 

Tuotteiden ekosuunnittelun myötä energiatehokkaampien laitteiden ja valaistuksen energiansäästöksi arvioidaan 16 TWh vuonna 2023 verrattuna kehitykseen, jossa määräyksiä ei olisi ollut.

Näiden ja muutamien muiden toimenpiteiden yhteenlasketun energiansäästövaikutuksen voidaan arvioida olleen yhteensä n. 73 TWh vuonna 2023.

Edellä esitetyt energiatehokkuussopimusten energiansäästötiedot perustuvat sopimusten seurantajärjestelmään, rakennusten toimenpiteiden vaikuttavuuden ovat arvioineet SYKE ja Motiva (lämpöpumput) ja liikenteen VTT. Ekosuunnittelun vaikutus on arvioitu pohjoismaisessa Nordcrawl-hankkeessa, jonka arviot ovat päivittyneet merkittävästi vuoden 2024 aikana. 

Uusiutuvien energianlähteiden osuus sähkön ja kaukolämmön tuotannossa:

• Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön osuus on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2000 tämä osuus oli 34 %. Vuonna 2023 uusiutuvan osuus Suomen sähköntuotannosta oli jo yli puolet (52 %).
• Kaukolämmössä uusiutuvan energian osuus on kasvanut vielä jyrkemmin kuin sähköntuotannossa. Vuonna 2000 uusiutuvalla tuotettiin 12 % kaukolämmön tuotannosta, kun taas vuonna 2023 tämä osuus oli 52 %. Uusiutuvan energian osuus kaukolämmöntuotannosta on siis yli nelinkertaistunut vuosien 2000–2023 välillä.

Kuva 2. Uusiutuvan energian osuus sähkön- ja kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020 ja 2023.