Ajoneuvokaluston hankinta ja ylläpito

Ajoneuvoja hankittaessa tehdään merkittäviä energiankulutukseen vaikuttavia päätöksiä. Auton oikea huolto ja viipymättä tehdyt korjaukset varmistavat puolestaan sen, että järkevästi valittu automalli osoittautuu myös käytössä taloudelliseksi.

Linja-autoliikenteen energiatehokkuuden parantamiseksi on laadittu muistilista joistakin asioista, jotka kannattaa ottaa huomioon ajoneuvon hankinnassa ja käyttövaiheessa.

Taulukko. Linja-autojen energiatehokkuuden parantamisessa huomioon otettavia asioita.
Toimenpide
Keskimääräinen vaikutus
Auton hankinta

Auto pitäisi aina mitoittaa todellisen käyttö-/kapasiteettitarpeen mukaan.

Ylimitoitus lisää polttoaineenkulutusta ja kustannuksia ylipäätänsä.

Massa on yksi tärkeimmistä polttoaineen kulutukseen vaikuttavista tekijöistä. Autojen omamassa tulisi minimoida.

Raskaalla kalustolla 1 000 kg painoa maantieajossa, joko kuormassa tai auton omassa painossa tarkoittaa noin 0,7 litraa polttoainetta/100 km.

Moottorin hyötysuhde riippuu kuormitusasteesta siten, että hyötysuhde on suurimmillaan kohtuullisen korkealla kuormitustasolla.

Tästä syystä moottoritehon mitoitusperuste pitäisi olla, että ajoneuvo selviää kohtuudella normaaleista työtehtävistä. Tarpeeton tehoreservi lisää polttoaineenkulutusta helposti 5 %.

Manuaalivaihteisto on selvästi perinteistä momentinmuuntimella varustettua automaattivaihteistoa taloudellisempi, mutta manuaalivaihteiston hyödyt riippuvat suuresti kuljettajan taidoista ajaa taloudellisesti.

Robotisoitu mekaaninen vaihteisto voisi olla hyvä käyttömukavuuden ja polttoainetalouden kompromissi. Robottivaihteisto käyttää vaihteita paremmin kuin huono tai keskinkertainen kuljettaja, joten useimmiten se alentaa polttoaineenkulutusta.

Moottorin osalta ilmoitettu minimi ominaiskulutus muodossa g/kWh ei mitenkään kuvaa kokonaisen auton polttoaineenkulutusta. Todelliseen kulutukseen vaikuttavat moottorin hyötysuhteen lisäksi muun muassa vaihteisto ja välityssuhteet, auton oma massa ja aerodynamiikka (muun muassa päällirakenteet).

Merkkikohtaiset kulutuserot saattavat olla merkittäviä, jopa 10-15 %. Automyyjältä pitäisi edellyttää, että hän pystyy luotettavasti ilmoittamaan autolle tyypillisiä kulutusarvoja muodossa l/100 km.

VTT:n RASTU-projektissa on mitattu joidenkin nykyisten linja-automallien polttoaineenkulutuksia.

Tulokset ovat saatavilla projektin raporteissa: RASTU 2006-2008

Useimmilla automyyjillä on käytössä ohjelmistoja, joilla voidaan optimoida auton valinta tiettyyn tehtävään.

Ohjelmistojen avulla voidaan muun muassa arvioida sopivin moottorikoko ja välityssuhteet.




Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 2.8.2017