Henkilöstön osaaminen

Energiatehokkuuden parantaminen perustuu kalustovalinnan ja kuljetussuunnittelun ohella taloudellisen ajotavan hallitsemiseen.

Taloudellisen ajotavan omaksumista voidaan edistää kahdella päätavalla:
  • perehdyttäminen, johon tulisi kuulua kuljettajan käyttöön tulevan automallin taloudellisen ajotavan perusopastus; ja
  • taloudellisen ajon koulutus yhdistettynä seurantaan ja palkitsemiseen.

Perehdyttäminen

Kuljettaja voi ajotavallaan vaikuttaa ajoneuvon polttoaineenkulutukseen tuntuvasti. Taloudellisen ajotavan omaksuminen on tehokas ja edullinen keino pienentää polttoaineenkulusta ja ylläpitokuluja. Sen vuoksi taloudellisen ajotavan on järkevää olla systemaattinen osa perehdyttämistä ja kuljettajan ammattiosaamisen kehittämistä.

Myös esimiehet on syytä kouluttaa, jotta he tuntevat taloudellisen ajon perusteet ja pystyvät tarvittaessa perehdyttämään uudet kuljettajat.

Uuden kuljettajan taloudellisen ajon valmiuksia on mahdollista parantaa huolellisella perehdyttämisellä. Perehdytettäessä on hyvä ajoneuvon ominaisuuksiin tutustumisen yhteydessä suorittaa perehdyttäjän kanssa koeajo. Ajolenkin aikana kuljettaja opastetaan ajamaan taloudellisesti kyseisellä automallilla, ja myös opastavan polttoaineenkulutusmittarin käyttöön, jos auton varusteena on sellainen. Perehdyttäjällä on syytä olla suoritettuna vähintään taloudellisen ajon peruskurssi (B-laatutaso) ja mielellään ammattipätevyysdirektiivin mukainen ennakoivan ajon kurssi (A-laatutaso).

Taloudellisen ajon koulutus

Taloudellisen ajon koulutukseen voidaan ensi vaiheessa valita pakettiautonkuljettajista polttoaine- ja vahinkoseurannan mukaan koulutusta eniten tarvitsevat kuljettajat. Tällöin esimerkiksi heikoimmalle viidennekselle voitaisiin järjestää Motivan B-tason mukainen koulutus, joka soveltuu erityisesti ryhmille.

Kuorma-autonkuljettajien jatko- ja täydennyskoulutusta järjestetään nykyään vähintään ammattipätevyysdirektiivin mukainen määrä (7 tuntia per 5 vuotta). Direktiivin mukainen koulutus vastaa Motivan laatuluokituksessa A-tason koulutusta. Myös ammattipätevyysdirektiivin mukainen koulutus on mahdollisuuksien mukaan järkevintä aloittaa sitä eniten tarvitsevista kuljettajista. Polttoaineenkulutus- tai vahinkoseurannan perusteella voi lisäksi olla tarpeen harkita erillistä koulutusta.

Taulukko. Käyttökelpoisia toimenpiteitä kuljettajien ajosuoritusten parantamiseksi.
ToimenpideHyödyt
Motivoitunut kuljettaja on yleensä hyvä kuljettaja tai hänestä voidaan koulutuksella helposti saada hyvä kuljettaja.Hyvän ja huonon kuljettajan polttoaineenkulutusero voi olla jopa yli 30 %.
Kuljettajan työtä voidaan helpottaa teknisin apuvälinein, joilla kuljettaja saa välitöntä palautetta ajotavastaan ja auton polttoaineenkulutuksesta (hetkellinen, historiatieto). Laitteet myös opastavat kuljettajaa kyseisen ajoneuvon oikeaan ajotapaan.Opastinlaitteet alentavat polttoaineenkulutusta arvioilta 5-15 %. Suurin hyöty saavutetaan yleensä yhdistämällä seurantalaitteen käyttöönotto taloudellisen ajon koulutukseen. Lisäksi kuljettajalle on syytä antaa säännöllisesti palautetta hyödyntämällä seurantaraportteja.
Kuljettajille on mahdollista kehittää oikeudenmukaisia ajotapaindeksejä.Kun auton ja reittien ominaisuudet otetaan huomioon indeksiä määritettäessä, indeksiin perustuvaa palkitsemista pidetään oikeudenmukaisena.
Kuljettajille on olemassa erilaisia taloudellisen ja ennakoivan ajon koulutusohjelmia.Koulutuksen pysyväisvaikutuksen on arvioitu olevan noin 5 %.
Nopeus lisää oleellisesti polttoaineenkulutusta, varsinkin yli 80 km/h nopeuksilla. Nopeudenrajoitin on mahdollista säätää maksiminopeutta pienempään, esimerkiksi 84 km/h nopeuteen. Raskaan ajoneuvon osalta massan turha kiihdyttäminen ja hidastaminen lisäävät polttoaineenkulutusta merkittävästi.Ennakoivalla ajotavalla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä polttoaineen kulutuksessa (keskimäärin 4 % raskaan liikenteen kuljetuksissa). ”Nopeudenrajoitinta vastaan” ajaminen nostaa polttoaineenkulutusta 15-20 %.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 21.11.2016