Työsuhdeauton valinta

Työsuhdeautomallin valinnan pitäisi perustua pitkälti käyttötarpeeseen kuten oman autonkin hankinnassa. Lisäksi valintaa ohjaavat ajoneuvon verotusarvo ja organisaation mahdollisesti asettamat työsuhdeautojen hiilidioksidipäästörajat.

Työsuhdeauton valinnalla on suuri merkitys Suomen tieliikenteen päästöihin, sillä Suomessa autojen käyttöikä on pitkä ja autokannan uudistuminen siksi hidasta.Varustelun määrittelyssä kannattaa pohtia samoja asioita kuin oman auton hankinnassa.

Vähäpäästöisyys kannattaa myös yritykselle

Auton valinta vaikuttaa suoraan autojen päästöihin ja kustannuksiin. Pienikulutuksinen auto on käytettynä halutumpi, joten sen jäännösarvo voidaan määritellä suuremmaksi kuin paljon kuluttavan auton jäännösarvo. Näin pienikulutuksinen auto tuo säästöä kuukausihinnassa (pääoma, vakuutukset, verot) ja käyttökuluissa.

Vähän kuluttava auto viestii lisäksi konkreettisesti yrityksen ympäristötietoisuudesta. Päästörajan asettaminen työsuhdeautoille on tehokas keino vähentää sekä CO2-päästöjä että varsinkin täydestä autoedusta aiheutuvia kustannuksia.

Hiilidioksidipäästörajojen ulottaminen koskemaan myös käyttöetuautoja on perusteltua, vaikka yritys ei itse maksa käyttöetuautojen polttoaineita. Useimmiten suuri osa käyttöetuautojen hiilidioksidipäästöistä syntyy työajosta, joka taas on osa yrityksen toimintaa.

Esimerkkejä käyttökelpoisista CO2-rajoista:

  • Pelkkä yläraja, esimerkiksi 120 g/km (päästöluokka B) tai 130 g/km (päästöluokka C).
  • Yläraja 175 g/km, mutta lisäksi palkitaan energiatehokkaan auton valinta
    • 120-175 g/km: ei kompensaatiota palkassa
    • 100-119 g/km: kompensaationa 10 % alennus verotusarvoon
    • max. 99 g/km: kompensaationa 20 % alennus verotusarvoon.
  • CO2-päästö saa olla enintään yhtä suuri kuin EU:n tavoite vastaavanpainoiselle autolle. Molemmat tiedot saa helpoiten henkilöauton energiamerkinnästä, joka löytyy Trafin autovertaamo -verkkopalvelusta. Mahdollisen palkkakompensaation perusteeksi voisi käydä se, jos auton CO2-päästö on esimerkiksi bensiiniautolla vähintään 15 prosenttia ja dieselautolla vähintään 20 prosenttia pienempi kuin kyseisen automallin EU-tavoitepäästö.
Henkilöauton (M1, M1G) päästörajan määrittäminen hyödyntäen Euroopan unionin tavoitetta samanpainoiselle autolle

Autonhankinnan sijasta kannattaa harkita myös työsuhdejoukkoliikennelippua tai työsuhdepolkupyörää, jos työn luonne ja oma liikkumistarve eivät juuri edellytä auton käyttöä.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 18.11.2016