Liikkuminen arjessa – arjen matkat puntariin

Arkikiireiden keskellä liikkuminen suoritetaan yleensä mahdollisimman helposti ja nopeasti ilman, että pohditaan liikkumisen vaikututusta ympäristöön, ilmastoon tai terveyteen. Valitsemalla kestäviä tapoja liikkua tai vähentämällä omaa liikkumistaan, voi saada paljon hyvää aikaiseksi.

Lähi- ja etäpalvelut käyttöön

Suomalaisten edellytykset lähi- ja etäpalveluiden käyttöön ovat hyvät. Monilla lähipalvelut ovat pyöräilymatkan päässä ja myös asiointi verkossa on helppoa.

Suurimmalla osalla suomalaisista on lähikauppaan alle 1,5 kilometriä. Lähimpään terveyskeskukseen, raha-automaatille, kioskiin, kirjastoon ja postiin on pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,7 kilometriä ja muualla maassa 3,6 kilometriä. Pääkaupunkiseudulla ja suurilla kaupunkiseuduilla yli puolella asukkaista etäisyys lähikauppaan on jopa alle puoli kilometriä.

Matkan lähikauppaan ja -palveluihin voi kulkea kävellen tai pyöräillen. Hiilidioksidi- tai pienhiukkaspäästöjä ei tällöin synny, ja samalla saa täytettyä osan päivittäisestä liikunnan tarpeesta. Ostosten kuljettamista voi helpottaa erilaisilla ostoskärryillä ja pyörän peräkärryillä.

Hyvistä lähi- ja etäpalveluista huolimatta on auton käyttö jatkuvasti lisääntynyt myös lyhyillä matkoilla. Puolet 1-3 kilometrin matkoista tehdään autolla ja alle kilometrinkin matkoista viidennes. Noin kolmannes kaikista matkoista on ostos- tai asiointimatkoja, kolmannes matkoista liittyy vapaa-aikaan.


Pitkät ostosmatkat kuormittavat ympäristöä ja kukkaroa

Edestakainen matka puolen kilometrin päähän autolla tuottaa noin pari sataa grammaa hiilidioksidia. Jos autoa haluaa kuitenkin kauppamatkaan käyttää, on sillä parempi käydä lähikaupassa kuin automarketissa pitkän matkan päässä. Automarket-matkan hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset lähikauppamatkaan verrattuna.
taulukko kävellen vai autolla kauppaan
Taulukko. Kauppamatkojen hiilidioksidipäästöissä voi olla isoja eroja matkan pituudesta ja valitusta kulkutavasta riippuen. Lähteet: Nyt menoksi, s. 13 ja VTT Lipasto, Yksikköpäästöt
Ostotottumukset saattavat turhaan lisätä myös kustannuksia. Suuren liikkeen tarjoama hintaetu häviää helposti kasvaviin liikkumiskustannuksiin, kun lasketetaan polttoainekulujen lisäksi myös muut auton käytön kustannukset. Autonkäytön kokonaiskustannukset ovat keskimäärin 0,4 €/km.

Verkkoasiointi mahdollistaa myös yhä useamman asian hoitamisen ilman käyntiä paikanpäällä. Etänä voi nykyään hoitaa muun muassa pankkiasioita, ostaa teatteri- ja elokuvalippuja, tehdä Kelan hakemuksia ja vakuutusilmoituksia. Sähköinen kaupankäynti on myös yleistynyt erityisesti erikoistavaroiden kaupassa (esimerkiksi kirjat, musiikkilevyt, tietotekniikka). Lisäksi moniin tuotteisiin voi tutustua etukäteen valmistajien ja liikkeiden verkkosivuilla, jolloin voi valita jo valmiiksi ne liikkeet, jossa tai joissa lopulta käy.

Viime aikoina myös päivittäistavaroiden tilaaminen verkkokauppojen tai mobiilisovellusten kautta on mahdollistunut osassa Suomea.

Työmatkan monet mahdollisuudet

Viisaasti liikuttu työmatka säästää aikaa ja rahaa. Työmatkan voi jopa jättää tekemättä, sillä nykyisin usea työnantaja kannustaa etätyöskentelyyn.

Etätyöllä on myönteisiä vaikutuksia muun muassa työhön ja elämänlaatuun. Etätyö antaa joustovaraa työn ja vapaa-ajan rytmittämiseen. Etätöiden avulla voidaan vähentää myös työmatkaliikenteestä syntyviä päästöjä ja ruuhkia. Etätyöskentelyä varten kannattaa tarkistaa, että työtilassa on riittävät välineet ja valmiudet työskentelyyn. Työnantajan kanssa kannattaa sopia etätyöskentelyn pelisäännöistä.

Suomalaiset kuluttavat työmatkoihin keksimäärin 44 minuuttia päivässä. Tämä aika kannattaa käyttää hyvin hyödyksi. Työmatkan voi taittaa pyörällä tai kävellen, jolloin saavutetaan myös päivän liikkumissuositus. Näin työpäivän jälkeen jää liikunnalta aikaa muille harrastuksille. Lisäksi aktiivinen liikkuminen työmatkalla antaa virtaa koko työpäivään.


Jo 30 minuuttia kävelyä ja pyöräilyä täyttää liikkumiselle asetetun päivittäisen suosituksen

Mikäli työmatka on liian pitkä kävellen tai pyörällä liikuttavaksi, kannattaa suosia joukkoliikennettä. Joukkoliikenne on ympäristöystävällinen tapa liikkua. Lisäksi ammattikuljettajan kyydissä voi syventyä esimerkiksi hyvään kirjaan tai ottaa nokoset. Työantajalta kannattaa tarkistaa mahdollisuus saada joukkoliikenteen kausilippu tai työmatkaseteleitä työsuhde-etuna.

Joskus oman auton käyttö on välttämätöntä. Tällöin kannattaa opetella taloudellinen ajotapa ja suosia kimppakyytejä. Lisäksi arjen matkoja kannattaa ketjuttaa. Töistä kannattaa kipaista suoraan harrastukseen ja sitten kaupan kautta kotiin. Matkojen ketjuttaminen vähentää reilusti ajokilometrejä ja päästöjä.

Nuorten arkiliikunta lähtee lapsuudesta

Viisas liikkuminen on nostettu kehityskohteeksi myös harrastusmatkoilla. Myös lasten ja nuorten liikkumisessa vapaa-ajan matkojen osuus on suuri. Erityisesti harrastusmatkat ovat helppo oppia kulkemaan omatoimisesti joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen. Vanhempien kannattaa harkita esimerkiksi kävelevän tai pyöräilevän harrastusmatkabussin perustamista. Myös kimppakyydit ovat erinomainen harrastusmatkojen kulkutapa.

Kolme hyvää syytä kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan lihasvoimin:
  • kävely ja pyöräily auttavat pysymään terveenä
  • liikkuminen piristää mieltä ja auttaa keskittymään
  • kunto nousee ja jaksaa paremmin.
 


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Aiheesta lisää

Sivua päivitetty viimeksi 16.1.2017