Materiaalitehokkuuden vapaaehtoiset sitoumukset

Materiaalitehokkuuden vapaaehtoisia sitoumuksia toimeenpannaan parhaillaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja valtionhallinnon kanssa. Motiva avustaa tätä varten perustetun toimeenpanoryhmän työtä. Materiaalitehokkuuden vapaaehtoisten sitoumusten tavoitteisiin kuuluu arvonlisän, kannattavuuden ja kestävyyden parantaminen materiaalitehokkuutta lisäämällä.

Materiaalitehokkuuden sitoumus perustuu ohjauskeinona vapaaehtoiseen sopimiseen vaihtoehtona perinteiselle sääntelylle. Visiona on, että vapaaehtoisilla sitoumuksilla elinkeinoelämä, julkinen sektori ja muut toimijat mahdollistavat yhteistyössä materiaalitehokkuuden edistymisen ja uusien ratkaisujen luomisen yritysten arvoketjuissa.

Materiaalitehokkuus:
  • säästää yritysten kustannuksia, ja siten kohentaa tulosta
  • parantaa arvoketjun hallintaa
  • edistää innovatiivisia liiketoimintamalleja ja palveluntarjontaa
  • edistää ilmastopolitiikan tavoitteita
  • poistaa kierto- ja biotalouden esteitä sekä nopeuttaa kierrätystuotteiden käyttöönottoa
  • varmistaa kiertävien materiaalivirtojen turvallisen ja haitattoman käytön.

    Euroissa mitattavaa hyötyä yrityksille konkreettisin teoin

    Materiaalitehokkuuden vapaaehtoisten sitoumusten tavoitteena on taloudellisesti mitattavissa oleva lisäarvo yrityksille. Samalla tuetaan yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista.

    Sitoumusten tuloksellisuus on jo osoitettu käytännössä esimerkiksi Iso-Britanniassa, jossa ruokakauppasektorin Courtauld Commitment -toiminta on menestys. Alankomaissa vuodesta 2011 toiminut vapaaehtoinen Green Deal -sopimusmalli yhdistelee niin ikään luovasti kestävää kehitystä ja resurssitehokkuutta. Ranskassa päivittäistavarakaupan yritykset ja valtionhallinto valmistelivat ruokahävikin torjuntaan liittyvän vapaaehtoisen sopimuksen vuonna 2015.

    Käytännön materiaalitehokkuustyö kohdistuu fyysisiin materiaalivirtoihin siten, että hyödyt ovat mitattavissa euroissa, ympäristöhaittojen vähenemisenä sekä luonnonvarojen säästymisenä. Toimenpiteet yrityksissä voivat kohdistua esimerkiksi uusien materiaalitehokkaampien tuotteiden suunnitteluun, olemassa olevien prosessien tehostamiseen tai vaikka sivuvirtojen tehokkaampaan hallintaan.

    Vapaaehtoisen sopimustoiminnan kokeilemista elinkeinoelämän kanssa ehdotettiin vuonna 2013 kansallisessa materiaalitehokkuusohjelmassa ”Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella”.

    Tutustu materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan tiekarttaan:
    Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan tiekartta 2016 – kehitysryhmän ehdotus (pdf) (1011.4 KB)



    Oliko artikkeli hyödyllinen?

    Sivua päivitetty viimeksi 9.3.2017