Keskimääräinen tai enimmäiskulutus kesällä

Jos aurinkosähköllä halutaan kattaa merkittävä osa kohteen sähköntarpeesta kesäkaudella, on varauduttava oman kulutuksen ylittävän osan eli ylijäämäsähkön syöttämiseen sähköverkkoon. Se heikentää järjestelmän kannattavuutta, koska aurinkosähkön tuottaja saa verkkoon syöttämästään sähköstä tavallisesti sen markkina-arvon (pörssihinnan) vähennettynä sähköyhtiön perimällä palvelumaksulla. Omaan käyttöön tuotettu sähkö on arvokkaampaa, sillä se auttaa välttämään myös ostosähkön siirtokustannukset sekä osan veroista.

Sähköyhtiöiden marginaaleissa ja muissakin sähkön oston ehdoissa on eroja1), joten pientuottajan kannattaa kilpailuttaa ylijäämäsähkön myynti. Kilpailutuksen tukena voi käyttää esimerkiksi Energiaviraston Sähkön hintavertailu -palvelua.

Ylijäämäsähköä syntyy pientalojen aurinkosähköjärjestelmillä yleensä jo alle kymmenen neliön paneelipinta-aloilla (noin 1 kWp:n järjestelmillä). Ylijäämäsähkö voidaan varastoida akustoon tai muuttaa lämmöksi (esimerkiksi lämminvesivaraajan vastuksilla) sen sijaan, että se syötettäisiin verkkoon. Ylijäämäsähkön muuttaminen lämmöksi on teknisesti yksinkertaista eikä vaadi merkittäviä investointeja, jos kohteessa on ennestään vastuksin varustettu lämminvesivaraaja.

Akustoinvestointi sen sijaan on vielä nykyisellä hintatasolla epätaloudellinen ratkaisu. Akkujen hintojen laskiessa sekä optimoimalla niiden lataus ja purkaminen niille voidaan kuitenkin sopivissa olosuhteissa löytää kannattavia käyttökohteita.

Esimerkki litiumioni-akuston kannattavuudesta osana aurinkosähköjärjestelmää:

Sähkölämmitteisen pientalon vuotuinen sähkönkulutus on noin 17 000 kWh. Taloon asennetaan jotakuinkin keskimääräistä hetkellistä tehontarvetta vastaava 2 kWp:n aurinkosähköjärjestelmä (vuosituotanto noin 1 400-2 000 kWh), jonka avaimet käteen -hinta on arviolta 5 000 euroa (alv. 24 %).

Mikäli akusto mitoitetaan siten, että verkkoon ei tarvitse syöttää tuotettua sähköä lainkaan, on akkukapasiteetin oltava arviolta 7 kWh. Tämän tehoinen litiumioni-akusto maksaa noin 6 000-9 000 euroa (alv. 24 %). Akuston massa olisi noin 250 kg, ja se olisi ulkoisilta mitoiltaan jotakuinkin tavallisen jääkaappipakastimen kokoinen. Kun akuston täysiä lataus-purkusyklejä syntyy arviolta 100-150 kappaletta vuodessa, saadaan samalla ajalla noin 50 euron säästö siitä, ettei sähköä tarvitse syöttää verkkoon. Silloin akuston koroton takaisinmaksuaika olisi vähintään 100 vuotta eli huomattavasti pitempi kuin akuston elinikä. Akusto ei siis ole teknistaloudellisesti kannattava ratkaisu.


1) Sähköyhtiö voi esimerkiksi sitoa sähkön oston pientuottajalta tiettyyn myytävään sähkötuotteeseen.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 15.11.2016