Aurinkosähkösanasto

Termit ja lyhenteet

  • Aggregaatti: Sähköä tuottava laite, joka käyttää yleensä nestemäistä polttoainetta (esimerkiksi bensiiniä tai dieseliä).
  • Aurinkoenergia: Auringosta peräisin olevaa energiaa, joka tulee maapallolle säteilynä eri aallonpituuksilla: pääasiassa näkyvänä valona, ultraviolettisäteilynä, infrapunasäteilynä ja lämpösäteilynä. Maapallolla aurinkoenergia muuttuu säteilystä muiksi energiamuodoiksi, kuten tuuleksi, aalloiksi, maa- ja vesistölämmöksi sekä biomassaksi.
  • Aurinkokenno: Laite, joka muuttaa auringonsäteilyä sähköksi (tasavirraksi) valosähköisen ilmiön avulla.
  • Aurinkopaneeli: Useista sarjaan ja rinnan kytketyistä aurinkokennoista koostuva sähköntuotantolaite, johon kuuluu kennojen lisäksi kehikko, taustatuki, johdotukset, kytkentärasia ja pintalasi.
  • Aurinkosähkö: Auringonsäteilystä jollakin tekniikalla tuotettu sähkö. Tavallisin tekniikka on aurinkokennot (valosähköinen ilmiö, photovoltaic eli PV). Muita tekniikoita ovat keskittävät aurinkovoimalaitokset (Concentrating Solar Power eli CSP) ja keskittävät aurinkokennot (Concentrating Photovoltaics eli CPV).
  • Aurinkolämpö: Auringonsäteilystä jollakin tekniikalla tuotettu lämpö. Tavallisimmat tekniikat Suomessa ovat tasokeräimet (Flat-Plate Collectors) ja tyhjiöputkikeräimet (Vacuum Tube Collectors tai Evacuated Tube Collectors).
  • Suora säteily: Suoraan auringosta tuleva säteily (ei ole muuttanut suuntaansa matkalla auringosta tarkastelupisteeseen).
  • Hajasäteily: Taivaalta tuleva auringonsäteily, joka tulee muusta suunnasta kuin suoraan auringosta (pilvistä, ilman epäpuhtauksista ja muusta vastaavasta sironnutta säteilyä). Suomessa noin 40-50 % kokonaissäteilystä on hajasäteilyä.
  • Heijastunut säteily: Maanpinnasta, vesistöjen pinnasta, rakennuksista ja muista vastaavista kiinteistä kohteista heijastunut säteily.
  • Huipunkäyttöaika: Energiatekniikassa käytetty laskennallinen vertailuluku, jolla tarkoitetaan sitä tuntimäärää, jona aikana vuoden tuotanto olisi tuotettu voimalan nimellisteholla (enimmäisteholla).
  • Hyötysuhde: Teknisestä laitteesta hyödyksi saatavan energiamäärän suhde tekniseen laitteeseen sisään menevään energiamäärään, esimerkiksi aurinkopaneeleilla paneeleista ulos saatavan sähköenergiamäärän suhde paneeleille lankeavan auringon säteilyenergian määrään.
  • Invertteri: Vaihtosuuntaaja, joka muuntaa tasavirran (DC) vaihtovirraksi (AC). Esimerkiksi aurinkopaneelit tuottavat tasavirtaa, kun verkkosähkö puolestaan on vaihtovirtaa, jota esimerkiksi kodin sähkölaitteet käyttävät.
  • Kokonaissäteily: Suora säteily + hajasäteily + heijastunut säteily = kokonaissäteily.
  • Lataussäädin: Säädin, jonka tarkoituksena on estää akun lataaminen liian täyteen (ylilataaminen) ja purkaminen liian tyhjäksi (syväpurkaminen). Erityyppisillä akuilla on erilaiset vaatimukset ylilatauksen ja syväpurun suhteen, joten ne vaativat myös erilaisia lataussäätimiä.
  • Mitoitusteho: Laitteiston enimmäisteho, joka perinteisesti valitaan niin, että teho riittää kattamaan energiatarpeen kaikissa laitteiston eliniän aikana todennäköisissä ääriolosuhteissakin. Aurinkosähkölaitteiden mitoitustehoa voidaan harvoin valita edellä mainitulla perusteella, koska auringonsäteilyn (”polttoaineen”) saanti ei ole kontrolloitavissa. Siksi mitoitusteho on yleensä valittava muilla perusteilla, kuten pohjakulutukseen, keskikulutukseen tai huippukulutukseen perustuvalla mitoituksella.
  • Piikkiwatti: Piikkiwatti (lyhenne: Wp) tarkoittaa aurinkopaneelin enimmillään tuottamaa tehoa standardiolosuhteissa. Mikäli ulkolämpötila on 25 °C ja paneelille tuleva hetkellinen säteilymäärä 1 000 W/m2, paneeli tuottaa sähköä ilmoitetulla nimellisteholla.
  • Sähkökuorma: Tässä yhteydessä sähkökuorma on sähkölaitteen tai -laitteiden hetkellinen tehontarve.
  • Ylijäämäsähkö: Se osa paikallisesti tuotetusta sähköstä, jota ei pystytä itse käyttämään (sähköntuotanto on suurempi kuin sähkönkulutus).
  • Wp: Ks. Piikkiwatti.



Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 15.11.2016