Biokattiloiden päästömittauksia ja tiedon tarpeita

Polttoprosessi, myös puun poltto, aiheuttaa päästöjä ilmaan. Jos palaminen on epätäydellistä kaasumaisia ja hiukkasmaisia päästöjä tulee runsaasti. Huonosti lämpöä talteen ottava kattila vapauttaa lämpöä ilmaan eli toimii huonolla hyötysuhteella.

Poltosta syntyviä päästöjä mitattiin 54:stä kiinteän polttoaineen biokattilasta, joiden tehot olivat 110-4 000 kilowattia. Mittaukset osoittavat selkeästi, että hyvälaatuinen polttoaine on paras tae puhtaammalle palamiselle. Myös lämmöntuotannon hyötysuhteen nostaminen vähentää päästöjä ympäristöön, mikä tarkoittaa käytännössä puhtaan palamisen varmistamista ja savukaasun lämpötilan minimoimista.

Mittaukset osoittavat myös, että kattiloiden tuotekehityksessä kannattaa keskittyä polttoprosessin parantamiseen, jolloin palaminen on tasaisempaa ja puhtaampaa ja kaasumaiset sekä hiukkasmaiset päästöt ovat pienemmät.

Mitatuissa kattiloissa käytettiin polttoaineena muun muassa haketta, pellettiä, turvetta, purua ja järviruokoa.

Mittaustulosraportti:


Tiedon tarpeita

Tiedon tarpeitaSuomessa käytössä olevien kattiloiden testauksista on vähän tietoa. Miten ja missä kattiloita testataan? Minkä standardien vaatimuksia testaustulokset palvelevat? Miten suomalaiset kattilanvalmistajat hoitavat asennustyöt, ja miten ne opastavat käyttäjiä?

Kiinnostavaa olisi verrata myös tilannetta Keski-Eurooppaan. Löytyisikö sieltä hyviä suosituksia suomalaisille kattilanvalmistajille.

Näistä aiheista voisi koota vaikka sopivia ongelmanasetteluja opinnäytetöihin.

Kiinnostavista aiheista voi olla yhteydessä Motivaan, Timo Määttään, timo.maatta@motiva.fi



Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 15.11.2016