Bioenergiasanastoa

Ainespuu: Mitoiltaan ja laadultaan puujalostusteollisuuden raaka-aineeksi soveltuva puutavara.

Biodiesel: Yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon laitoksissa voidaan tulevaisuudessa tehdä puusta liikenteen polttoaineita esimerkiksi niin sanotun Fischer-Tropsch -synteesin avulla.

Biopolttoaine: Valmistetaan biomassasta eli eloperäisestä aineesta. Yleisimmät biopolttoaineet ovat etanoli ja biodiesel. Raaka-aineina käytetään maissia, soijaa, pellavaa, rapsia, sokeriruokoa ja öljypalmua sekä erilaisia sivutuotteita, kuten lantaa tai jätettä.

Energiapuu: Tarkoittaa latvusmassaa, harvennusenergiapuuta, tyveyksiä/lumppeja ja kantopuuta sekä edellä mainituista tehtyä haketta ja mursketta. Energiapuu käytetään energiantuotantoon.

Fossiilinen polttoaine: Eloperäisestä materiaalista pitkän ajan kuluessa syntynyt tai muuntunut polttoaine, joka on varastoitunut maaperään, esimerkiksi kivihiili, öljy ja maakaasu. Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia luonnonvaroja.

Hake: Tietynkokoisiksi palasiksi haketettua puubiomassaa, joka on valmistettu mekaanisesti terävillä työkaluilla. Puuhakkeen palat ovat suorakaiteen muotoisia ja niiden tyypillinen pituus on 5-100 mm.

Halko: Halon pituus on yleensä noin yksi metri ja pienin halkaisija 5 cm. Halkaisijaltaan 10-15 cm olevat pölkyt halkaistaan kahtia ja paksummat halkaistaan useampaan osaan. Halkojen suosituspaksuus on 4-10 cm. Alle 10 cm:n paksuiset, halkaisemattomat pölkyt voidaan aisata eli niiden kyljestä vuollaan koko pituudelta kuorta pois puun kuivumisen nopeuttamiseksi.

Harvennusenergiapuu: Energiapuuharvennukselta tai harvennushakkuulta korjattavaa energiapuuta. Korjuu voidaan toteuttaa kokopuun korjuuna tai rankapuun korjuuna. Kokopuu tarkoittaa karsimatonta runkoa tai rungonosia. Rankapuu on karsittu runko tai pölkky, joka ei yleensä täytä ainespuulle asetettuja vaatimuksia.

Hiilidioksidi, CO2: Hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste, joka esiintyy normaaliolosuhteissa kaasuna. Se on luonnollinen osa hiilen kiertoa maapallolla. Se on myös kasvihuonekaasu, joka pidättää lämpöä maan ilmakehässä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.

Hiukkaset: Hiukkaset jaotellaan tavallisesti kokonaisleijumaan (TSP) ja hengitettäviin hiukkasiin (PM10). TSP käsittää kaikki ilmassa leijuvat hiukkaset, PM10 tarkoittaa halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin hiukkasia. Nämä voivat hengitettäessä kulkeutua keuhkoihin ja aiheuttaa terveyshaittoja.

Huipputeho: Suurin teho, joka voidaan saavuttaa tietyllä laitteella tai jota voidaan tarvita tietyssä kulutuskohteessa.

Hybridijärjestelmä: Järjestelmä, jossa erilaiset energialähteet kytketään yhteen.

Kantopuu: Koostuu rungon kaatoleikkauksen alapuolelle jäävästä kannosta ja sen maanalaisesta jatkeesta.

Kierrätyspolttoaine: Kuivasta, kiinteästä ja syntypaikalla lajitellusta jätteestä valmistettu polttoaine.

Kierrätyspuu: Käytöstä poistettu puu tai puutuote, joka voi olla peräisin esimerkiksi rakennus- tai yhdyskuntarakentamisen rakennustyömailta tai pakkausteollisuudesta.

Kiinteitä puupolttoaineita:
•    metsähake ja kotitalouksien ja maatilojen käyttämä polttopuu
•    metsäteollisuuden kiinteät sivutuotteet
•    energiaksi kierrätettävät puutuotteet.

Klapi: ks. Pilke

Käyttöaste: Vuotuisten käyttötuntien suhde vuoden kokonaistuntimäärään (8760 h). Jos laitetta käytetään 4 000 tuntia vuodessa, on käyttöaste 4000 / 8760 = 0,46

Latvusmassa: On ainespuuhakkuun sivutuote. Latvusmassaan kuuluvat latvat, oksat, neulaset ja lehdet. Myös hakkuualalle jäävä pienikokoinen puu (niin sanottu raivauspuu) luetaan latvusmassaksi.

Lumppi: Järeä tyvilahoinen runkopuu.

Metsähake: On yleisnimitys metsästä energiakäyttöön tuleville hakkeille.

Metsäpolttoaine: Lähinnä pilke ja metsähake, joka voi olla muodoltaan hakettua tai murskattua. Metsäpolttoainetta voidaan valmistaa korjuupaikalla, tievarsilla, polttoaineterminaalilla tai käyttöpaikalla.

Murske: On tehty rangasta, kokopuusta, latvusmassasta tai kantopuusta. Murskeella on vaihteleva palakoko/partikkelikoko ja muoto. Sitä valmistetaan puuta murskaamalla tylpillä työkaluilla, kuten teloilla, vasaroilla tai "varstoilla".

Mustalipeä: Puunjalostusteollisuuden sellunkeiton sivutuote. Mustalipeä poltetaan soodakattilassa, jonka pääasiallinen tehtävä on sellunkeiton kemikaalien talteenotto ja regenerointi. Poltosta saadaan energiaa, joka hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Normaalikuutiometri:
Yksi kuutio kaasua normaalissa ilmanpaineessa (101,3 kPa) ja nolla-asteen lämpötilassa.

Pelletit ja briketit: Valmistetaan puunjalostusteollisuuden sivutuotteista. Raaka-aineeksi käy kuiva sahanpuru, kutterinlastu ja hiontapöly. Pellettien pituus on noin 1-3 cm ja halkaisija 6-12 mm. Briketit ovat pellettejä suurempia puristekappaleita, joiden koko ja muoto vaihtelevat käytetyn puristimen mukaan.

Pienhiukkaset: Ilmakehässä leijuvat kiinteät hiukkaset, joiden halkaisija on alle 2,5 mikrometriä.

Pilke (klapi, lapu, klappi): on karsitusta pyöreästä puusta valmistettu. katkaistu ja halkaistu tai aisattu polttopuu. Yleisimmin pilkkeiden pituus on 25, 33 tai 50 cm. 25 ja 33 cm pituisia polttopuita käytetään yleensä saunan ja takkojen lämmittämiseen ja 50 cm pituisia polttopuita leivinuuneissa ja keskuslämmityskattiloissa.

Polttohake: Polttoaineena käytettävää haketta voidaan nimittää polttohakkeeksi silloin kun se halutaan erottaa massateollisuuden hyödyntämästä puuhakkeesta.

Polttopuu: Katkottua ja halottua uunivalmista polttopuuta käytetään kotitalouksien puulla lämmitettävissä laitteissa, kuten liesissä, takoissa ja keskuslämmitysjärjestelmissä. Polttopuu on tavallisesti katkottu yhtenäiseen mittaan, joka on tavallisesti 10-100 cm.

Primäärienergia: Luonnossa esiintyvää jalostamatonta ja käyttämätöntä energiaa. Sitä ovat muun muassa vesivoima, tuuli, auringon säteily ja erilaiset polttoaineet kuten öljy, hiili, puu, maakaasu ja turve.

Puujauho: Hienoksi jauhettua puubiomassaa. Kuten muutkin jalosteet, se tehdään useimmin kutterilastuista, sahanpurusta tai kuivasta hakkeesta. Pölypolttovoimaloissa pellettejä voidaan jauhaa puujauhoksi, jolloin jauhoa sekoitetaan esimerkiksi kivihiileen.

Puunjalostusteollisuuden sivutuotteet: Esimerkiksi kuori, kutterinlastu, sahanpuru, sahahake, hiontapöly, rimat, sahauspinnat ja tasauspätkät.

Puun pienkäyttö: Puun käyttö asuntojen ja pienten kiinteistöjen lämmitykseen.

Päästökauppa: Toimintaa, jossa voimalaitosten, teollisuuden ja muiden vastaavien päästöillä on rahallinen arvo ja jossa päästöoikeuksia tai -vähennyksiä ostetaan ja myydään.

Pyrolyysiöljy: Pyrolyysissä puu (kosteus <10 %) lämmitetään hyvin nopeasti korkeaan lämpötilaan (500-600 °C), jolloin pääosa puuaineesta muuttuu kaasuiksi, jotka nesteytetään kaasujen lauhduttimessa. Muut tuotteet, lauhtumattomat kaasut ja hiiltojäännös käytetään yleensä prosessin energiaksi. Pyrolyysiöljyn saanto on noin 70 % kuivan puun painosta.

Rikkiyhdisteet: Rikki on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on S. Luonnossa suurin osa rikistä esiintyy erilaisina yhdisteinä. Rikkiyhdisteet aiheuttavat happamoitumista.

Rikkidioksidi (SO2): Rikkidioksidia syntyy polttoaineen sisältämän rikin reagoidessa polttoilman hapen kanssa. Rikkidioksidi on vesiliukoinen ja väritön kaasu, joka ulkoilmassa hapettuu edelleen muun muassa rikkihapoksi. Rikkioksidipäästöt aiheuttavat typenoksidien ja ammoniakkipäästöjen ohella maan ja vesien happamoitumista.

Ruokohelpi (Phalaris arundinacea): Suomessa luonnonvaraisena kasvava monivuotinen tuulipölytteinen heinäkasvi. Ruokohelpin viljelyssä ensimmäinen sadonkorjuu tehdään kahden vuoden päästä kylvöstä. Ruokohelpi korjataan keväällä kuloheinänä, jolloin sato on yhtä suuri kuin kasvukaudella, mutta pelto kantaa varmemmin koneita, ja sadon korsipitoisuus suurempi kuin edellisenä kesänä korjatussa helvessä. Energiasaanto on noin 30 MWh hehtaarilta. Sitä viljellään myös rehuksi.

Sertifiointi: Esimerkiksi ympäristöasioiden hallintajärjestelmän todistaminen standardin vaatimusten mukaiseksi.

Typen oksidit, NO ja NO2: Palamisessa syntyvät typen ja hapen muodostamat yhdisteet. Ne ovat peräisin polttoaineiden ja itse palamisilman sisältämästä typestä.

Tyveys: Tyveys eli tyvileikko on puunrungon juuripäästä katkaistu, tyvetty, puuainekseltaan viallinen pölkky.

Uusiutuvat energialähteet: Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia.

YVA: Ympäristövaikutusten arviointi. Menettely, jossa selvitetään suunnitteilla olevan hankkeen ja sen vaihtoehtojen mahdolliset ympäristövaikutukset ennen lopullista päätöksentekoa.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 16.11.2016