Ilmanvaihto kotona
Ilmanvaihdolla varmistetaan, että talossa on hyvä ja puhdas sisäilma. Ilmanvaihtojärjestelmästä riippumatta voit asukkaana vaikuttaa hyvään sisäilman laatuun ja energiatehokkuuteen. Selvitä, millainen ilmanvaihtoratkaisu kotonasi on, ja huolehdi riittävästä ilmanvaihdosta.
Asuinrakennuksen ilma vaihtuu, kun ulkoilma tuodaan oleskelutiloihin, kuten makuu- ja olohuoneisiin ja ilmaa poistetaan tiloista, joissa epäpuhtauksia pääasiassa syntyy, kuten keittiöstä, WC:stä, pesu- ja kylpyhuoneesta sekä vaatehuoneesta.
Huonosti toimiva ilmanvaihto voi aiheuttaa erilaisia terveysongelmia, kuten kroonista nuhaa ja yskää, ihon kuivumista, päänsärkyä ja väsymystä. Erityisesti allergiakodeissa ilmanvaihdon toimivuudesta on huolehdittava kunnolla.
Kodin erilaiset ilmanvaihtoratkaisut
Ilmanvaihto perustuu paine-eroon, joka saadaan aikaan joko puhaltimilla (koneellinen ilmanvaihto) tai lämpötilaeron ja tuulen yhteisvaikutuksella (painovoimainen ilmanvaihto). Mikäli tuloilma puhalletaan koneellisesti, kyseessä on tulo- ja poistoilmanvaihto, muussa tapauksessa vain poistoilmanvaihto. Jos tuloilmaa kostutetaan tai jäähdytetään, puhutaan ilmastoinnista.
Painovoimainen ilmanvaihto
Vanhoissa kerros- ja pientaloissa on tavallisesti painovoimainen ilmanvaihto. Tuloilmaa saadaan ulkoilmaventtiileistä tai ikkunan ilmanvaihtoaukoista asuinhuoneisiin ja poistoilma ohjautuu aputilojen kautta poistoilmakanavaan, esimerkiksi liesituulettimen tai kylpyhuoneen poistoilmaventtiilin kautta.
Taloyhtiössä asuessa taloyhtiö vastaa ilmanvaihdon perussäädöstä ja energiatehokkaasta toiminnasta. Asukkaana sinä huolehdit venttiilien ja suodattimien puhdistuksesta, ellei taloyhtiössä ole toisin sovittu.
Ilmanvaihto perustuu paine- ja lämpötilaeroihin. Kesällä painovoimainen ilmanvaihto on usein riittämätöntä, jolloin joudutaan tuulettamaan ikkunan kautta. Talvella ilma voi vaihtua liiankin tehokkaasti, mikäli ei huolehdita venttiilien säätämisestä pienemmälle. Ilmanvaihtoventtiileitä ei kuitenkaan saa missään tapauksessa sulkea kokonaan.
Painovoimaisen ilmanvaihdon huoltotyöt:
- tulo- ja poistoilmaventtiilien puhdistuksesta ja mahdollisesta suodatinten pesusta tai vaihdosta vähintään 2 kertaa vuodessa
- keittiön liesituulettimen suodattimet kannattaa puhdistaa useita kertoja vuodessa
- tuloilmaventtiilien säätö kesä- tai talviasentoon vuodenajan mukaan
- pesuhuoneen lautasventtiilin voi talvella säätää pienemmälle ilmanvaihtoa heikentämättä
- tuuleta talvella ikkunan kautta ripeästi, mieluiten ristivedolla, ja sulje sitten ikkunat
Painovoimaisessa ilmanvaihdossa voi tavallisesti käsin säätää löylyhuoneen poistoilmaventtiiliä. Sitä voidaan pienentää saunan lämmittämisen ajaksi ja säätää sopivaksi saunomisen ajaksi, jotta kiukaan lämpöä ei poistu liikaa ilmanvaihdon mukana. Saunomisen jälkeen venttiili avataan, ja saunan kuivuttua venttiilin asentoa voidaan jälleen pienentää.
Koneellinen ilmanvaihto
Koneellisia ilmanvaihtojärjestelmiä on kahta päätyyppiä: koneellinen poistoilmanvaihto ja koneellinen tulo-poistoilmanvaihto.
Koneellisessa poistoilmanvaihdossa keittiön, märkätilojen ja vaatehuoneiden ilmanvaihtoventtiileistä imetään ilmaa puhaltimilla kanavien kautta ulos ja korvausilma virtaa sisään ikkunoiden yhteydessä tai seinissä olevista ulkoilmaventtiileistä.
Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa myös tuloilma puhalletaan asuntoon ilmanvaihtokoneen kautta. Tuloilmaventtiilit sijaitsevat oleskelutiloissa ja makuuhuoneissa.
Energiatehokkainta on varustaa ilmanvaihtokone lämmöntalteenotolla, jolloin poistoilman lämpöä voidaan hyödyntää tuloilman lämmityksessä.
Kaikki ilmanvaihtokoneet vaativat puhdistusta ja säätämistä, jotta ne toimivat oikein ja energiatehokkaasti. Väärin mitoitettuina tai säädettyinä sisäilman laatu kärsii ja aiheutuu vedon tunnetta ja melua. Tutustu laitteen valmistajan käyttöoppaaseen ja pyydä tarvittaessa ammattilainen apuun.
Koneellisen ilmanvaihdon huoltotyöt:
- ilmanvaihdon tarpeenmukaisesta säädöstä kuormituksen mukaan: poissaolo/minimiteho – asumisen vaatima normaali teho – tehostettu ilmanvaihto esimerkiksi saunomisen tai juhlien yhteydessä
- sulje saunassa käsikäyttöisen poistoilmaventtiili lämmityksen ajaksi ja jätä se auki saunomisen päätyttyä
- aseta kesällä poistoilman lämmöntalteenoton ohitus ja tuloilman lämmityksen -asetus mahdollisimman alhaiselle tasolle – ja syksyllä lämmityskauden alussa molemmat jälleen talviasentoon
- aseta tuloilman jälkilämmityksen säätö lämmityskaudella noin 17° C:een. Tämä on energiatehokas ja sisälämpötilan hallinnan kannalta sopiva – kesällä jälkilämmitys kytketään pois.
- vaihda ilmanvaihtokoneen suodattimet 1–2 kertaa vuodessa
- imuroi lämmöntalteenottolaitteen kenno vuoden välein ja pese se muutaman vuoden välein
- puhdista poistoilmaventtiilit
- Jos käytössä on ilmanvaihdon kello-ohjaus, voit ohjelmoida tehostetun ilmanvaihdon esimerkiksi tyypilliseen ruoanlaittoaikaan ja vähentää ilmanvaihtoa silloin, kun kotona ei tavallisesti olla.
- Vaihda moottorit tasavirtamoottoreiksi, niin puhallin käyttää vähemmän energiaa.
Ilmanvaihdon säädöt talvella
Kerrostalossa huoltoyhtiö huolehtii valtaosasta lämmitysjärjestelmiin liittyvistä toimenpiteistä, mutta asukkaallekin jää huolehtimista. Pientalossa asukkaan vastuulla on enemmänkin muistettavaa.
Ilmanvaihtokoneen perushuollon, kuten suodattimen vaihdon sekä vuodenaikojen mukaan tarvittavat säädöt voi tehdä itse. Patterien termostaattien toiminta on helppo testata itsekin ja vesikiertoisten pattereiden ilmauskin sujuu useimmilta. Samalla voi varmistaa, etteivät huonekalut tai verhot ole pattereiden edessä, jolloin lämpö ei pääse kiertämään huonetilaan eikä termostaattikaan säädy oikein.
Varo samanaikaista lämmitystä ja jäähdytystä
Lämmityskauden käynnistyessä riski yhtäaikaiseen lämmitykseen ja jäähdytykseen on olemassa, jos asunnon lämmitys- ja jäähdytyslaitteet ovat samanaikaisesti päällä. Ilmanvaihto- ja jäähdytyslaitteiden viilennysasetus tai mahdollinen automaattiviilennys on muistettava kytkeä pois päältä.
Samalla tarkistetaan, että ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenotto on varmasti päällä. Energiataloudellisuutta merkittävästi parantava lämmöntalteenotto on vakiona uudemmissa ilmanvaihtokoneissa, vanhemmissakin koneissa mallista riippuen.
Onko ilmanvaihtokoneessa lämmöntalteenoton automatiikka? Jos ei, asukkaan pitää kytkeä se syksyllä päälle ja keväällä pois.
Ilmanvaihdon energiankulutukseen vaikuttaa myös puhallinteho, jota on järkevää säätää tarpeen mukaan. Maksimitehoa tarvitaan vain silloin, kun laitetaan ruokaa, saunotaan tai vaikkapa kuivatetaan pyykkejä. Minimiteholle laite kannattaa säätää silloin, kun kotona ei olla.
Vähennä vedon tunnetta kotona
Ilman viilentyessä vedon tunne saattaa houkutella nostamaan huonelämpötiloja suositusten yläpuolelle. Tarkista ensin ikkunoiden tiivisteet ja varmista, että raitisilmaventtiilit tuloilmaikkunoissa ja muissa ilmaventtiileissä ovat talviasennossa. Näin talvella liiankin tehokas painovoimainen ilmanvaihto hidastuu ja vedon tunne vähenee.
Älä sulje raitisilmaventtiileitä talvellakaan kokonaan.
Vedontunnetta saattaa aiheuttaa myös liian matalalle säädetty ilmanvaihtokoneen tuloilman jälkilämmitysvastuksen tai lämmitysvesipatterin lämpötila-asetus. Oikea ja energiatehokas lämpötila tuloilmalle on 16–17 astetta. Korkeampi lämpötila voi jopa sotkea koneellisen ilmanvaihdon toimintaa, joten tarkkana kannattaa olla.
Ilmanvaihdon huoltotyöt kotona ennen lämmityskauden alkua:
- Tarkista lämmitysjärjestelmän toiminta. Säädä termostaatit ja seuraa huonelämpötiloja. Oleskelutiloissa sopiva lämpötila on 20–22 astetta.
- Kytke ilmanvaihtolaitteesta viilennysasetus pois päältä ja lämmöntalteenotto päälle.
- Säädä ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys 16–17 asteeseen.
- Käännä ilmanvaihtoventtiilit talviasentoon, mutta älä sulje niitä kokonaan.
Rakennuksen vaipan ja asunnon tiiviys vaikuttaa ilmanvaihdon toimintaan
Rakennuksen vaipan tiiviys vaikuttaa keskeisesti ilmanvaihdon toimintaan. Ilmanvaihto pystytään helpoimmin hallitsemaan tiiviissä rakennuksessa, jossa lähes kaikki ilma kulkee ilmanvaihtojärjestelmän kautta.
Tiiviyden tarkistus ja parantaminen:
- Ikkunoiden ja ovien tiivistysten tarkistus. Pakkasella lämpövuotojen havaitseminen on helppoa esimerkiksi kämmenen selkämyksellä.
- Ovien ja ikkunoiden tiivisteiden kunnon seuraaminen. Mitä enemmän ovia ja ikkunoita käytetään, sitä useammin tiivisteet kannattaa uusia.
- Ulko-ovien kynnyksiltä poistetaan lumi ja jää, sillä pienikin määrä huonontaa tiivisteiden toimivuutta.
- Talojen kivijalat peitetään lumella. Kivijalkojen sulana pysyminen kertoo merkittävistä lämpövuodoista.
Ilmanvaihtokanaviston kunnossa pito edistää hyvää ilmanvaihtoa
Lämpö karkaa huonosti eristetystä ilmanvaihtokanavistosta. Ilmanvaihtokojeelta lähtevä tuloilmakanava ja kojeelle palaava poistoilmakanava kulkevat tavallisesti yläpohjan lämpöeristekerroksessa tai sen yläpuolella. Tulo- ja poistoilmakanavistojen on oltava hyvin eristettyjä, jotta lämpöhukka pysyisi pienenä. Kaikkien läpivientien tiiviys on varmistettava huolellisesti kosteusvaurioiden ja energiahävikin välttämiseksi.
Jäteilmakanava ja sen kattoläpivienti tulee olla hyvin ja kosteustiiviisti lämpöeristetty koko matkaltaan, koska sen lämpötila voi talvella laskea pitkälle pakkasen puolelle. Kattoläpiviennin vesieristys on tehtävä huolellisesti ja vesitiiviyttä on säännöllisesti tarkkailtava kosteusvaurioiden välttämiseksi.