Ilmanvaihto taloyhtiössä
Toimiva ilmanvaihto on terveellisen ja viihtyisän talon perustekijä
Oikein toimiva ilmanvaihto mahdollistaa raikkaan, terveellisen ja viihtyisän sisäilman. Kun huoneiston ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa, voidaan ilmanvaihdon tasoa pitää riittävänä.
Ilmanvaihdon tehtävä on poistaa asunnoista muun muassa kosteutta ja erilaisia epäpuhtauksia ja tuoda riittävä määrä korvaus- tai tuloilmaa rakennuksen.
Huono ilmanlaatu näkyy esimerkiksi makuuhuoneiden korkeina hiilidioksidipitoisuuksina yöaikaan. Tämä voi aiheuttaa muun muassa päänsärkyä ja väsymystä. Ongelmana on myös ulkoilmasta sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet. Ongelmia aiheuttavat usein väärät ilmanvaihdon käyttöajat ja -tehot ja puutteelliset siirto- ja korvausilmareitit.
- Huoneistoissa, joissa ei ole koneellista tuloilmaa, on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävän korvausilman saantiin.
- Koneellisen ilmanvaihdon on oltava aina toiminnassa. Ilmanvaihtoa ei siis saa missään tilanteissa pysäyttää kokonaan, eikä siitä saa tinkiä edes energiansäästön vuoksi.
Ilmanvaihto perustuu paine-eroon, joka saadaan aikaan joko puhaltimilla (koneellinen ilmanvaihto) tai lämpötilaeron ja tuulen yhteisvaikutuksella (painovoimainen ilmanvaihto). Jos tuloilmaa kostutetaan tai jäähdytetään, puhutaan ilmastoinnista.
Riittämättömästä ilmanvaihdosta aiheutuu ongelmia
- Ikkunat huurtuvat
- Ilma on tunkkaista
- Ruuan käryt leviävät
- Rakennusmateriaalien päästöt haittaavat
- Pahimmillaan rakenteet kostuvat ja homekasvustoa kehittyy.
Näin etenet ilmanvaihto-ongelmien ratkaisussa
Aivan aluksi on tärkeää selvittää, mikä on rakennuksen ilmanvaihdon toteutustapa. Kun ilmanvaihdon toteutustapa tunnetaan, voidaan alkaa miettiä tarkemmin muun muassa sen oikeaa käyttöä ja selvittää mahdollisia ongelmatilanteita sekä parannustoimenpiteitä.
Tämän jälkeen voidaan tarkentaa sitä, miten ilmanjako rakennuksessa on toteutettu eli tuleeko esimerkiksi kaikkiin asuntoihin riittävästi ja hallitusti korvausilmaa. Ilmanvaihdon nykyiset huoltokäytännöt on myös syytä selvittää ja tehdä tarvittaessa muutoksia käytäntöihin.
Selvitä nämä asiat:
- Selvitä rakennuksen ilmanvaihdon toteutustapa (painovoimainen, koneellinen poisto tai koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto).
- Selvitä miten ilmanvaihtoa tulisi käyttää ja ohjeista asukkaita oikeasta käytöstä sekä erilaisten asioiden tarkkailemisesta ilmanvaihtoon liittyen. Tähän voit hyödyntää valmista asukastiedotepohjaa.
- Selvitä miten ilmanvaihtoa huolletaan. Tee huoltosuunnitelma, jos sellaista ei vielä ole tai päivitä olemassa olevaa huoltosuunnitelmaa tarpeen mukaan. Ohjeista asukkaiden vastuulla olevat huoltotoimet tai sopikaa huoltojen tilaamisesta yhteisesti.
- Selvitä miten ilmanjako rakennuksessa toimii asunnoittain ja tee suunnitelma korjaustoimenpiteistä. Samalla voidaan selvittää ilmanvaihdon energiatehokkuuteen liittyvät parannustoimenpiteet. Selvittämiseen kannattaa hyödyntää asiantuntijan apua. Kohteeseen voi tilata esimerkiksi kuntoarvion, energiakatselmuksen, ilmastointijärjestelmien kuntotutkimuksen tai muun selvityksen.
- Tutustu ilmanvaihdon kuntotutkimukseen. Lisätietoa aiheesta SuLVI ry:n verkkosivulla.
Ilmanvaihdon toteutustavat
Kaikille asuinrakennusten ilmanvaihtotyypeille on yhteistä se, että korvaus- ja tuloilma tuodaan oleskelutiloihin (esimerkiksi olohuone ja makuuhuoneet) ja ilmaa poistetaan niin sanotuista likaisista tiloista (esimerkiksi WC, kodinhoitohuone, keittiö, pesuhuone).
Aikaisemmin ilmanvaihto suunniteltiin ja toteutettiin yleisesti niin, että asunnot ovat ulkoilmaan nähden alipaineisia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilma virtaa ulkoa sisälle päin. Uudisrakennukset pyritään sen sijaan saamaan tasapainoon.
Rakennusten ei tulisi olla ylipaineisia missään tilanteessa ainakaan pitkiä aikoja, koska tällöin sisäilman sisältämä kosteus saattaa aiheuttaa ongelmia rakenteiden vuotokohdissa.
Painovoimainen ilmanvaihto
Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta perustuu kylmää ilmaa kevyemmän lämpimän ilman ylöspäin virtaamiseen sekä ulko- ja sisäilman lämpötilaeron vaikutuksesta syntyvään paine-eroon. Painovoimainen ilmanvaihto toimii paremmin kylminä vuodenaikoina, jolloin paine-ero on suurimmillaan ja huonommin lämpimämpinä vuodenaikoina.
Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ei ole poistoilman lämmöntalteenottoa, jolloin kaikki poistoilman sisältämä energia menee hukkaan poistoilman mukana. Ilma tuodaan joko ikkunoiden yhteydessä tai seinässä olevien korvausilmaventtiilien tai ikkunoiden tiivisteisiin jätettyjen rakkojen kautta oleskelutiloihin. Ilma poistetaan niin sanotuista likaisista tiloista poistoilmaventtiilien kautta.
Yleinen ongelma painovoimaisessa ilmanvaihdossa on vedontunne kylminä vuodenaikoina, mutta korvausilmaventtiilit tulisi pitää auki myös talvisin. Jos venttiilit on suljettu, ilmaa tulee tiloihin hallitsemattomasti esimerkiksi rakenteiden läpi vuotoina tai viemärin tai postiluukun kautta. Lämpiminä vuodenaikoina riittävän ilmanvaihdon saavuttamiseksi on tyypillistä, että tiloja joudutaan tuulettamaan avaamalla ikkunoita.
Painovoimainen ilmanvaihto on tyypillinen ennen 1970-lukua rakennetuissa asuintaloissa.
Koneellinen poistoilmanvaihto
Koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän tulee olla oikein säädetty, jotta se toimii asianmukaisesti. Puhaltimet poistavat ilmaa asuinnoista poistoilmaventtiilien kautta keittiöstä, kylpyhuoneesta, WC:stä ja vaatehuoneesta, eli niin sanotuista likaisista tiloista. Poistoilmaventtiilien lautaset on asetettu tarkoituksella tiettyyn asentoon. Venttiilin lautasen asentoa ei siis tule muuttaa tai venttiiliä tukkia, koska se sekoittaa koko ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan.
Korvaavaa ilmaa asuntoihin tulee joko ikkunoiden yhteydessä tai seinässä olevien korvausilmaventtiilien kautta tai ikkunan tiivisteisiin jätetyistä korvausilmaraoista. Korvausilmareittejä tulisi olla makuuhuoneissa ja olohuoneessa, joista ilma virtaa tiloihin, joissa on poistoilmaventtiilit.
Asuinkerrostaloissa koneellinen poistoilmanvaihto on tyypillisesti toteutettu keskitettynä siten, että yksi puhallin huolehtii esimerkiksi koko talon tai rapun poistoilmanvaihdosta. Asuinkerrostalojen poistoilmanvaihtojärjestelmässä on tyypillistä, että ilmanvaihdon tehoa ohjataan kello-ohjauksilla.
Kello-ohjauksessa yleensä ilmanvaihto toimii osateholla (puoliteholla) suurimman osan päivästä ja täyttä tehoa käytetään muutaman tunnin ajan aamulla, päivällä ja illalla. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia esimerkiksi makuuhuoneiden ilmanlaadussa yöaikaan ja ruuankäryjen poistossa, jos ruuanvalmistus ei osu samaan ajankohtaan ilmanvaihdon tehostuksen kanssa. Kello-ohjauksessa tulisi löytää mahdollisimman sopivat aikataulut ilmanvaihdon tehostusjaksoille.
Kello-ohjauksen toiminta (tehostusaikataulut, kellon oikea aika, yleinen toimivuus) on hyvä tarkistaa säännöllisesti, esimerkiksi kerran vuodessa. Joissain järjestelmissä tiputetaan kylmillä ilmoilla ilmanvaihdon teho osateholle (puoliteho) automaattisesti termostaattiohjauksella. Jos esimerkiksi termostaatin asetusarvo on -10 °C, niin ilmanvaihto ei kytkeydy täydelle teholle ulkoilman alittaessa asetusarvon. Termostaattiohjauksen asetusarvot ja toiminta kannattaa tarkistaa myös kerran vuodessa.
Rivitaloissa ja joissain asuinkerrostaloissa ilmanvaihdon ohjaus on toteutettu niin, että sitä voidaan ohjata keittiön liesikuvun yhteydessä olevasta ohjauskytkimestä. Tällöin asukkaita tulisikin ohjeistaa ohjauskytkimen oikeasta käytöstä.
Koneellisessa poistoilmanvaihdossa ilmanvaihdossa ei ole alkuperäisessä toteutuksessa poistoilman lämmöntalteenottoa, jolloin kaikki poistoilman sisältämä energia menee hukkaan poistoilman mukana.
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto
Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa ilmaa tuodaan ja poistetaan puhaltimilla, eli toisin sanoen ilmanvaihtokoneella. Tuloilma tuodaan oleskelutiloihin, esimerkiksi olohuone, maakuuhuone, ja ilmaa poistetaan niin sanotuista likaisista tiloista, esimerkiksi WC, kodinhoitohuone, keittiö ja pesuhuone.
Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän tulee olla oikein säädetty, jotta se toimii asianmukaisesti. Huoneistojen poisto- ja tuloilmailmaventtiilien lautaset on asetettu tarkoituksella tiettyyn asentoon, jotta haluttu ilmamäärä saadaan jokaiseen huoneeseen. Tämän vuoksi venttiilien lautasten asentoa ei saa muuttaa tai venttiiliä tukkia, koska se sekoittaa koko ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan.
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto voidaan asuinkerrostalossa toteuttaa joko keskitettynä tai huoneistokohtaisena. Huoneistokohtaisessa järjestelmässä ilmanvaihtokone sijaitsee tyypillisesti huoneistojen pesutilassa ja tämä ilmanvaihtokone palvelee vain aina yhtä asuntoa. Asuntokohtaisessa toteutuksessa ilmanvaihdon määrää voi olla mahdollista säätää joko ilmanvaihtokoneen tai liesikuvun yhteydessä olevalta tai erilliseltä ohjauspaneelilta.
Asuntokohtaisessa järjestelmässä ilmanvaihdon määrää voi tyypillisesti joko tehostaa tai pienentää niin sanottuun poissaoloasentoon. Poissaoloasentoa tulee käyttää vain, kun asunnossa ei ole paikalla ketään eikä huoneistossa kuivateta pyykkiä. Poissaoloasento tulee myös muistaa ottaa pois käytöstä, kun asuntoon palataan. Tehostusta voidaan hyödyntää esimerkiksi tilojen viilentämiseen yötuuletuksella tai kosteuden poistamiseen kosteiden tilojen käytön jälkeen.
Keskitetyssä järjestelmässä ilmanvaihtokone sijaitsee rakennuksen katolla tai ullakkotilassa ja palvelee kaikkia huoneistoja yhteisesti. Koneellisen tulo- ja poistoilman suurin etu energiatehokkuuden kannalta on se, että poistoilman sisältämä lämpöenergia voidaan siirtää kylmemmän tuloilman esilämmittämiseen lämmön talteenoton avulla.
Joissain vanhemmissa asuntokohtaisissa ilmanvaihtokoneissa lämmöntalteenotto on kytkettävä kesällä niin sanottuun kesäasentoon, jotta tuloilmaa ei lämmitettäisi turhaan. Talviaikaan lämmöntalteenotto on muistettava kytkeä takaisin talviasentoon, jotta lämpöä saataisiin taas talteen poistoilmasta.
Ilmanvaihdon huoltotoimenpiteet
Hyvän sisäilman laadun takaamiseksi ja ilmanvaihdon energiatehokkaan toiminnan varmistamiseksi kaikissa ilmanvaihtotyypeissä on huolehdittava säännöllisesti tietyistä perushuoltotoimenpiteistä. Eri toimenpiteiden vastuut tulee taloyhtiössä määrittää ja myös tiedottaa ja ohjeistaa asukkaita etenkin niistä huoltotoimenpiteistä, jotka ovat asukkaiden vastuulla.
Taloyhtiössä voidaan myös päättää, että kaikki mainitut toimenpiteet ovat taloyhtiön vastuulla tai huollot tehdään yhteistilauksena. Tällöin tärkeät huoltotoimenpiteet tulevat varmasti tehtyä oikea-aikaisesti.
Venttiilien puhdistus
Ilmanvaihdon eri venttiilit tulee puhdistaa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yleensä venttiilin voi irrottaa rungostaan kääntämällä sitä vastapäivään ja esimerkiksi pestä sen veden alla. Puhdistamisen yhteydessä tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että venttiilin lautasen asentoa ei muuteta. Katso ohjeet oheiselta videolta.
Suodattimien vaihto ja puhdistus
Ilmanvaihtokoneen (sekä asuntokohtainen että keskitetty) ja korvausilmaventtiilien suodattimet tulisi vaihtaa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Suodattimien kuntoa tulee kuitenkin tarkkailla ja vaihtaa ne tarpeen mukaisesti. Myös keittiön liesituulettimen suodatin tulee joko pestä tai vaihtaa riittävän usein. Katso ohjeet oheiselta videolta.
Ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton huolto
Sekä asuntokohtaisten että keskitettyjen ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenoton toimintaa olisi hyvä tarkkailla säännöllisesti. Hyötysuhteen tarkistus voidaan ottaa esimerkiksi osaksi huoltomiehen töitä tai huolto-ohjelmaa, etenkin keskitetyissä ilmanvaihtokoneissa. Lämmöntalteenoton toiminnan tarkistus tulee kuitenkin tehdä lämmityskaudella, jotta sen toiminnasta saadaan oikea kuva.
Asuntokohtaisissa ilmanvaihtokoneissa lämmöntalteenottokenno voidaan irrottaa ja puhdistaa lämpimällä vedellä ja saippualla. Puhdistukseen ei missään tapauksessa saa käyttää paineilmaa. Lämmöntalteenotto tulisi puhdistaa noin 2–3 vuoden välein. Katso ohjeet puhdistukseen oheiselta videolta.
Kanavien puhdistus ja ilmamäärien säätö
Koska kanavistoon pääsee aina epäpuhtauksia, tulee myös ilmanvaihtokanavat puhdistaa säännöllisesti. Kanaviston puhdistuksen yhteydessä ilmanvaihdon ilmamäärät myös tulisi säätää kohdilleen, jolloin puhutaan ilmanvaihdon perussäädöstä.
Perussäädöllä tarkoitetaan ilmanvaihtojärjestelmän tarkastusta, puhdistusta ja säätöä, joista muodostuu yksi saumaton kokonaisuus. Ilmanvaihdon kanaviston puhdistus, ja näin ollen koko järjestelmän perussäätö suositellaan tehtäväksi vähintään 5–10 vuoden välein.
Säätö ja puhdistus on kuitenkin tehtävä aina tarpeen mukaan. Puhdistustarve voi vaihdella esimerkiksi sen mukaan kuinka paljon rakennuksen sijaintipaikassa on erilaisia ilman epäpuhtauksia, kuten katupölyä.
Tutustu Hengitysliiton ohjeisiin ilmanvaihtokanaviston puhdistuksen tilaamisesta.