Kaukolämpö pientalossa

Kaukolämpö on helposti ylläpidettävä, toimintavarma ja monesti taloudellisesti kannattava valinta kodin lämmitykseen. Se tuotetaan keskitetysti ja siirretään kaukolämpöverkoston kautta rakennuksiin. Sitä on saatavilla ympäri Suomen kaupungeissa ja taajamissa.

Kaukolämpöä on saatavilla kaupungeissa ja taajamissa, joissa lämpöä tuotetaan joko sähköä ja lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa tai kaukolämpökeskuksissa. Käyttäjän kannalta kaukolämpö on hyvin vaivaton, sillä se vaatii verrattain vähän huoltoa ja ylläpitoa.

Kaukolämmön edut käyttäjälle:

• Helposti ylläpidettävä ja toimintavarma.
• Vähäinen tilantarve kotona.
• Sopii vesikiertoiseen lattia- tai patterilämmitykseen sekä ilmakiertoiseen lämmönjakoon.
• Ulkolämpötila ei vaikuta hyötysuhteeseen.
• Korvaa täysin esimerkiksi öljy- tai maakaasulämmityksen.
• Kun kaukolämpöä ja sähköä tuotetaan voimalaitoksessa yhteistuotantona, hyötysuhde on korkeampi kuin pelkässä sähköntuotannossa, jossa syntyvä lämpö ajetaan vesistöön.

Kaukolämpöä ei ole kuitenkaan saatavilla kaikkialla, ja sen ja kaukolämpöliittymän hinta vaihtelevat alueittain. Joissain kohteissa hankalat maasto-olosuhteet, esimerkiksi jyrkkä kalliotontti, voivat aiheuttaa lisäkustannuksia liityntäinvestointiin.

Miten kaukolämpö jakautuu koteihin?

Kaukolämpöverkosto jakaa kaukolämpöveden rakennusten lämmönjakokeskuksiin ja sitä kautta lämmitysverkkoon ja käyttöveden lämmitykseen.

Tehdasvalmisteinen lämmönjakokeskus asennetaan yleensä erilliseen kodin tekniseen tilaan, ja sen tilantarve on pieni. Erillistä lämminvesivaraajaa ei tarvita. Lämmönjakona käytetään tavallisesti vesikeskuslämmitystä, mutta kaukolämpö sopii myös kiinteistöihin, joissa on ilmalämmitys tai ilmanvaihtolämmitys. Lämmönjakokeskuksen tekninen käyttöikä on 20–25 vuotta.

Kaukolämpö siirretään asiakkaille kaksiputkista kaukolämpöverkostoa pitkin. Kuuma menovesi tuo lämmön ja viilentynyt paluuvesi ohjataan takaisin kaukolämpölaitokseen. Eristetyt putket kaivetaan maahan noin 0,5-1 metrin syvyyteen.

Kuinka paljon kaukolämpö kotiin maksaa?

Kodin lämmitysjärjestelmän valintaa tehtäessä kaukolämmitys kannattaa ottaa yhdeksi vertailtavaksi lämmitystavaksi aina, jos sitä on saatavilla, sillä sen hinta on yleensä kilpailukykyinen. Kaukolämmön hinta riippuu energiayhtiöstä ja tuotantotavasta ja vaihtelee paikkakunnittain. 

Kaukolämmön hinnan muodostuminen

Milloin kannattaa valita kaukolämpö omakotitaloon?

Onko rakenteilla olevaan omakotitaloon järkevämpää valita kaukolämpö vai maalämpö? Kodin lämmitysjärjestelmän valinnan järkevyyteen ja kannattavuuteen vaikuttaa usea tekijä:

• Varmista ensimmäiseksi, onko oman maalämmön tuottaminen ylipäätään mahdollista. Onko tontille mahdollista porata maalämpökaivo tai asentaa vaakaputkisto? Kunnalta tulee lisäksi varmistaa lupa-asiat.
• Lämmitysvaihtoehtojen taloudellinen kannattavuus riippuu asuinpaikasta, sillä kaukolämpö on hinnoiteltu eri yhtiöillä eri lailla. Kannattaa verrata kaukolämmön toimittajalta saatua tarjousta maalämpöjärjestelmän toimittajilta saatuihin tarjouksiin ja arvioida taloudellisuutta pitkällä aikajänteellä.
• Jos lämmön tuotantomuodolla on merkitystä, kannattaa selvittää, millä oman alueen kaukolämpö on tuotettu. Monet energiayhtiöt tuottavat nykyään kaukolämpöä uusiutuvalla energialla ja hukkalämmöllä. Lisäksi Suomessa kaukolämpöä tuotetaan usein tehokkaasti sähköntuotannon yhteydessä.
• Maalämmön tuottamiseen tarvitaan sähköä, jonka voi ostaa sähköyhtiöiltä eri tavoilla (uusiutuvalla energialla, ydinvoimalla tai fossiilisilla energialähteillä) tuotettuna.

Onko kaukolämmön tuotanto ympäristöystävällistä?

Kaukolämmön ympäristövaikutukset riippuvat siitä, millaisissa tuotantolaitoksissa sitä tuotetaan ja mitä energialähteitä käytetään.

• Uusiutuvilla energialähteillä ja hukkalämmöllä tuotetun energian ympäristövaikutukset ovat pienet verrattuna fossiilisilla energialähteillä tuotettuun energiaan. Kaukolämmön päästöt ovat pienentyneet nopeasti, kun fossiilisia polttoaineita on korvattu kaukolämmön tuotannossa bioenergialla, hukkalämmöllä ja sähköllä.
• Yhteistuotantolaitokset, joilla tuotetaan kaukolämmön ohella sähköä, tukevat samalla Suomen sähköntuotantoa. Yhteistuotannolla on tärkeä rooli erityisesti talven tyynillä pakkasjaksoilla, jolloin tuulivoimaa saadaan niukemmin ja sähkönkulutus on korkea. Yhteistuotannon hyötysuhde on parempi kuin erillisessä sähköntuotannossa, jossa syntyvä lämpö ajetaan vesistöön.
• Lämpöpumpuilla voidaan hyödyntää hukkalämpöä erilaisista lähteistä kuten jätevesistä, teollisuudesta, konesalien ja muiden kiinteistöjen jäähdytyksen lauhdelämmöstä tai kaukojäähdytyksestä. Lämpöpumput ja hukkalämmön hyödyntäminen parantavat kaukolämmön energiatehokkuutta.
• Rakennusten energiatehokkuuden parantuessa niiden lämmöntarve pienenee. Uusille asuinalueille rakennetaan perinteistä kaukolämpöä matalalämpöisempi verkosto ja myös olemassa olevien verkostojen lämpötilaa voidaan madaltaa, kun kiinteistöjen lämmönjakokeskukset uudistuvat ja voivat hyödyntää matalampaa tuloveden lämpöä. Matalalämpöisessä kaukolämpöverkossa pystytään hyödyntämään hukkalämpöjä entistä tehokkaammin.