Kodin hellekestävyyden parantaminen
Talon hellekestävyys on hyvä ottaa huomioon kodin korjaushankkeiden yhteydessä. Riittävä eristys ja tiivis talo pitää yhtä hyvin kylmän kuin kuumankin pois kodista.
Talon lisäeristämisen yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota myös rakenteiden tiiveyteen, mikä vähentää epätoivottua ilman pääsyä (epäpuhtaudet, lämpö, kylmä) rakenteiden kautta sisäilmastoon. Samalla on huomioitava riittävän korvausilman (tuloilma) saanti suunnitellusti sekä koneellisessa että painovoimaisessa ilmanvaihdossa.
Ikkunoiden uusinnan yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota U-arvon lisäksi myös g-arvoon. G-arvo, eli auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin, kertoo kuinka suuri osa ikkunan ulkopintaan tulleesta auringonsäteilystä tulee ikkunan läpi huonetilaa lämmittämään. Mitä pienempi g-arvo sitä vähemmän lasin läpi pääsee lämpöenergiaa sisätiloihin. Lämpökuormaa tulee sisälle eniten etelä- ja länsijulkisivun ikkunoista, joten matalan g-arvon ikkunat voidaan valita myös pelkästään niihin asennettaviin ikkunoihin.
Lämmitystapamuutosten yhteydessä kannattaa huomioida myös maa- ja ilmavesilämpöpumppujen sekä poistoilmalämpöpumpun mahdollisuudet jäähdytyskäytössä.
Kodin aurinkosuojaukset vähentävät helteen vaikutuksia
Helteen haitallisia vaikutuksia voi vähentää asentamalla ja käyttämällä ajoissa erilaisia aurinkosuojaimia. Rakennuksen ulkopuolelle lisättävät suojat ovat tehokkaampia kuin sisäpuoliset verhot, sillä ne estävät säteilyä ennen kuin se ehtii kuumentaa ikkunaa tai huonetilaa.
- Markiisit: Ulkopuolisia kangas- tai metallisuojia ikkunoiden ja parvekkeiden ylle. Ne estävät suoraa auringonpaistetta.
- Sälekaihtimet (ulkopuoliset): Säädettävät kaihtimet ikkunoiden ulkopuolella. Erittäin tehokkaita, koska pysäyttävät lämmön jo ennen lasipintaa.
- Screen-kaihtimet: Ulko- tai sisäpuolelle asennettavat verkkomaiset rullaverhot, jotka estävät lämmön mutta päästävät hieman valoa ja näkymää läpi.
- Ikkunakalvot: Ikkunan pintaan kiinnitettäviä kalvoja, jotka suodattavat UV-säteilyä ja vähentävät lämpösäteilyä.
- Parvekelasitusten varjostimet: Parvekelasien yhteyteen asennettavat verhot tai rullaverhot, jotka suojaavat auringolta.
- Rakenteelliset suojat: Esimerkiksi lipat ja katokset suojaavat suoralta paahteelta.
- Puut ja muu kasvillisuus: Riittävän korkea kasvillisuus vähentää suoraa auringon säteilyä rakennukseen tai sen ikkunoihin.
Millä teknisillä ratkaisuilla kotia voi viilentää?
Myös koneellisen viilennyksen toteutusmahdollisuudet kannattaa ottaa huomioon ennakoivasti erityisesti talon ilmanvaihtoa, lämmitystä ja lämmönjakoa koskevien remonttien yhteydessä, vaikka koneellista viilennystä ei heti toteuttaisikaan.
Koneellisen viilennyksen mahdollisuudet
Koneellinen viilennys on tehokas keino viihtyisän lämpötilan aikaansaamiseksi huoneistoon. Asunnon lämpötilaa voidaan alentaa:
- siirtämällä lämpöä pois asunnosta huoneeseen asennettavalla ilmalämpöpumpulla tai puhallinkonvektorilla, tai lattiaviilennyksen kautta.
- tuomalla asuntoon viileää ilmaa ilmanvaihdon kautta.
Viilennys ilmalämpöpumpulla
Ilmalämpöpumppu mahdollistaa lämmityksen lisäksi tehokkaan viilennyksen. Markkinoilla on runsaasti myös pelkkään viilennyskäyttöön suunniteltuja ilmalämpöpumppuja.
Ilmalämpöpumpun tuottama viilennys kohdistuu tehokkaimmin siihen tilaan, johon laitteen sisäyksikkö on asennettu, mutta leviää kohtuullisesti myös viereisiin tiloihin ja yläkerrasta alakertaan. Sopivasta laitteen viilennystehosta ja sijoittamisesta asuntoon kannattaa keskustella esimerkiksi ilmalämpöpumppuja asentavan yrityksen edustajan kanssa.
Viilennys maalämpöjärjestelmällä
Maalämpöjärjestelmän lämpökaivoa voidaan hyödyntää viilentämiseen ilman lämpöpumppua hyödyntämällä suoraan lämpökaivon matalaa lämpötilaa.
Ratkaisussa liikaa lämpöä huoneistosta kerätään maalämmön lämmönsiirtoputkiston lämmönsiirtonesteeseen ja siirretään se lämpökaivoon. Lämmönsiirtoneste kiertää maalämpöjärjestelmän kiertovesipumpun avulla huoneiston ja lämpökaivon välillä. Huoneiston viilennyksen lisäksi hyötynä on lämmön varastoituminen lämpökaivoon, mikä parantaa hieman maalämpöpumpun hyötysuhdetta lämmityskäytössä ja ehkäisee lämpökaivon jäätymistä.
Vastaavasti kuin lämpökaivoa, myös vaakatasoon maan alle asennettua maalämmön maapiiriä voidaan hyödyntää viilennyksessä.
Maalämpökaivosta saatavaa viileää voidaan jakaa huoneistoon:
- koneellisen ilmanvaihdon kautta,
- huoneeseen asennettavalla puhallinkonvektorilla
- lattiaviilennyksen kautta
Viilennys erillisen maapiirin kautta
Lämmitystavasta riippumatta tontille on mahdollista toteuttaa myös täysin erillinen maan pinnan alle vaakatasoon kaivettava maapiiri, jossa kierrätetään lämmönsiirtonestettä.
Lämmönsiirtoneste kierrätetään yleisimmin koneellisen ilmanvaihdon ilmanvaihtokanavistoon sijoitetun lämmönsiirtimen kautta takaisin maapiiriin. Lämmönsiirtimellä lämmönsiirtoneste viilentää ilmanvaihtoa kesällä ja esilämmittää sitä talvella. Sähköä tähän kuluu vain kiertovesipumpun kulutuksen verran.
Ratkaisuun riittää selvästi maalämpöpumpun maapiiriä lyhempi maapiiri.
Viilennys ilmavesilämpöpumpun avulla
Moniin ilma-vesilämpöpumppumalleihin on toteutettavissa myös asunnon viilennys.
Ilma-vesilämpöpumpun jäähdytystoiminto perustuu käänteiseen toimintaperiaatteeseen verrattuna lämmitystilaan. Viilennyskäyttö toteutetaan yleisimmin nestekiertoisen putkiston avulla, joka kiertää viilennyskäyttöä varten huoneeseen asennettavan puhallinkonvektorin ja lämpöpumpun välillä.
Puhallinkonvektori kerää nestekiertoon lämpöä huoneesta ja siirtää lämmön lämpöpumpun kautta ulkoilmaan. Jos asunnossa on lattialämmitys, jossa on jo suunnitteluvaiheessa huomioitu mahdollisuus lattiaviilennykseen, se voidaan toteuttaa ilma-vesilämpöpumpun avulla.
Ilmanvaihdon kautta tapahtuva viilennys
Viileän jakaminen koneellisen ilmanvaihdon tuloilmakanavistoa pitkin edellyttää, että kanavisto on lämpö- ja kondenssieristetty.
Ilma viilennetään esimerkiksi asentamalla ulkoilmakanavaan ennen ilmanvaihtokonetta erillinen lämmönsiirrin, jonka avulla lämpö siirretään yleisimmin maalämpöjärjestelmän lämpökaivoon tai maapiiriin.
Tuloilmakanaviston kautta viileää saadaan jaettua tasaisesti eri puolille taloa, mutta viilennysteho on pienehkö. Se riittää yleensä ympärivuorokautisella käytöllä kesäaikaan noin 2–3 asteen lämpötilan laskuun huonetiloissa. Samalla ilmankosteus vähenee ja sisäilma tuntuu miellyttävämmältä.
Viilennys lattialämmityksen kautta (lattiaviilennys)
Lattiaviilennyksessä käytetään samaa putkistoa, jakotukkeja ja säätölaitteistoa kuin lattialämmityksessä, joten viilennyksen lisääminen järjestelmään ei tuo suuria lisäkustannuksia. Viileä jaetaan huoneisiin tasaisesti suuren pinta-alan kautta, mikä ehkäisee viilennyksen aiheuttaman vedon tunteen syntymistä.
Viilennyksessä lattian pintalämpötila on yleensä noin 22-23 astetta, ja se suunnitellaan siten, ettei se laske koskaan alle 20 asteen. Lattiaviilennys ei poista viilennyksen yhteydessä kosteutta ilmasta.
Viilennysmahdollisuus tulee ottaa huomioon jo lattialämmityksen suunnitteluvaiheessa, jolloin tilat pystytään suunnittelemaan niin, että muun muassa kosteat tilat eriytetään omaksi järjestelmäkseen, jolloin niitä on mahdollista lämmittää samaan aikaan, kun muita tiloja viilennetään.
attiaviilennystä suositellaan käytettäväksi ainoastaan lattiarakenteissa, joissa putki on valettu betoniin tai muuhun massaan. Näin putki ei ole kosketuksissa ilman kanssa, eikä kondensoitumista tapahdu edes häiriötilanteissa. Viilennysjärjestelmä (kaukokylmä, maakylmä, kylmäkone, jne.) kytketään lämmönjakohuoneessa lämmityksen kanssa samaan lämmitysrunkoon. Lämmönsiirrin sekä ensiöpiirin liitosputket tulee kondenssieristää kosteuden tiivistymisen välttämiseksi. Lisäksi lattialämmityksen ja -viilennyksen runkoputket kondenssieristetään.
Kodin viilennysvinkit helteellä
Kodin energiatehokas jäähdytys – vinkkejä viilennykseen helteillä