Kodin käyttöveden lämmitys

Lämminvesivaraajan koko kotitaloudessa voi olla 150–500 litraa. Vanhassa lämminvesivaraajassa eristystaso voi olla uutta varaajaa heikompi, mutta lisäksi varaajan koko vaikuttaa sen energiankulutukseen kasvaneiden lämpöhäviöiden takia. Mitä suurempi varaaja on, sitä suuremmat ovat myös häviöt. Lämminvesivaraajan uusinnan yhteydessä varaajan koko kannattaa mitoittaa kotitalouden vedenkäyttötottumusten perusteella.

Lämpöhäviöiden hyödyntäminen lämmityskaudella edellyttää, että varaajan lämpöhäviöistä ei aiheudu tilojen ylilämmitystä. Tilojen lämmittäminen varaajan hukkalämmöllä ei ole energiatehokasta, mikäli talon lämmitetään suoraa sähkölämmitystä energiatehokkaammalla tavalla.

Säädä varaajan lämpötilaksi mahdollisimman matalaksi, mutta huomioi, että lämpimän käyttöveden lämpötila on oltava vähintään 55° C. Silloin se on käyttöturvallista ja energiatehokkaasti lämmitettyä. Yli 60 °C:ssa syntyy turhaa lämpöhäviötä.

Lämminvesivaraajaa voidaan lämmittää joko jatkuvalämmitteisenä tai varaavasti.

Ohjausvinkit jatkuvalämmitteiselle vesivaraajalle:

• Jos kotitaloudessa on kiinteähintainen sähkösopimus, jatkuvalämmitteinen ohjaus on edullisin ja energiatehokkain tapa ohjata jatkuvalämmitteistä lämminvesivaraajaa.
• Varaajan jatkuva käyttö voi olla energiatehokkaampi ratkaisu kuin yöaikainen varaus, mikäli lämpimän käyttöveden tarve on suurta.

Ohjausvinkit lämminvesivaraajan varaavaan käyttöön:

• Jos kotitaloudessa on pörssisähkösopimus, lämminvesivaraajaa voidaan ylilämmittää yöaikaan hyödyntämään pörssisähkön halvimpia ajanhetkiä. Varaavassa ohjauksessa käyttövettä lämmitetään niin paljon, että vesi riittää käyttötarpeisiin koko päiväksi, ja seuraavan kerran varaajan lämmitys tapahtuu vasta seuraavana yönä. Tällöin energiankulutus kasvaa hieman suurempien lämpöhäviöiden takia, mutta halvemman sähkön hinnan ansiosta veden lämmityskustannukset pienenevät.
• Varaavalle käytölle sopiva lämpötila-asetus riippuu lämminvesivaraajan tilavuudesta sekä vedenkäyttötottumuksista. Aloittaa kannattaa korkeammasta varaajan lämpötilasta, ja maltillisesti pienentää lämpötilaa. Lämpötilan tulisi olla mahdollisimman matala, mutta kuitenkin sellainen, että lämmin vesi riittää koko päiväksi kotitalouden tarpeisiin. 
• Varaajan lämmitystä voidaan ohjata esimerkiksi kellokytkimen avulla, jakeluverkonhaltijan kuormanohjauspalvelun avulla tai ulkoisen palveluntarjoajan releohjauksen tai muun automaatioratkaisun avulla.

Kulutusjousto – näin hyödynnät sähkön hintavaihtelut kotonasi

• Lämpöpumppujen sisäyksikkö sisältää tyypillisesti lämminvesivaraajan. Lämminvesivaraajan koko on tyypillisesti 150–250 litraa, mutta tilavuus vaihtelee aina mallikohtaisesti. Lämpöpumppuun on usein mahdollista liittää myös ulkoinen lämminvesivaraaja.
• Lämpöpumput tuottavat lämmintä käyttövettä ensisijaisesti kompressorilla, jolloin lämmöntuotanto on suoraa sähkölämmitystä energiatehokkaampaa. Kun lämpöpumppu ei kykene ylläpitämään haluttua lämpötilaa kompressorin avulla, tällöin riittävän lämpötilan tuottamiseen käytetään lämminvesivaraajan sisäisiä sähkövastuksia.
• Lämpöpumpun lämminvesivaraajassa on varminta ylläpitää tasaista lämpötilaa. Lämpötilaksi kannattaa asettaa varaajan koko sekä käyttötarve huomioiden mahdollisimman matala lämpötila sähkövastuksen käytön minimoimiseksi.
• Lämpöpumpuilla on toki mahdollista optimoida lämpimän käyttöveden tuotantoa pörssisähkön hintojen perusteella. Tässä tulee kuitenkin huomioida, että paremman energiatehokkuuden takia optimoinnilla saavutettavat hyödyt ovat pienempiä kuin sähkölämmitteisessä vesivaraajassa. Lisäksi, mikäli käyttöveden lämpötilan nosto lisää tarpeettomasti sähkövastuksen käyttöä, tällöin energiankulutus kasvaa enemmän kuin mitä pörssisähkön hintavaihteluista hyödytään.
• Osa lämpöpumppuvalmistajista ei suosittele käyttöveden lämmityksen ohjausta pörssisähkön hinnan perusteella.

• Öljy- ja puukattilan yhteydessä käytetään useimmiten energiavaraajaa. Energiavaraaja voi olla 500–3000 litran suuruinen vesivaraaja, mihin varatulla lämmöllä lämmitetään asuintiloja sekä käyttövettä. Hyvässä energiavaraajassa lämpötila kerrostuu siten, että varaajan yläosan lämpötila on huomattavasti alalämpötilaa korkeampi. Käyttövettä lämmitetään energiavaraajan yläosaan sijoitetussa kierukassa, missä käyttövesi virtaa, ja samalla lämpenee.
• Öljy- ja puukattilassa energian tuottamiseen käytetty polttoaine on aina saman hintaista. Energiavaraajat on poikkeuksetta varusteltu sähkövastuksilla, mitkä toimivat varalämmitysjärjestelmänä esimerkiksi öljy- tai puukattilan vikatilanteiden varalta. Mikäli sähkövastuksia ohjaukseen kytketään automaatio, mikä huomioi sähkön hinnan, voidaan energiavaraajan ja siten myös käyttöveden lämmitystä ohjata pörssisähkön hinnan perusteella. Sähkövastukset kannattaa kytkeä päälle silloin, kun lämmön tuottaminen sähköllä on halvempaa kuin öljyllä tai puulla lämmittäminen.
• Pörssisähkön hinta voi olla riittävän halpaa etenkin kesäaikaan, jolloin sähköllä lämmitettäessä myöskään öljy- tai puukattilan lämpöhäviöt eivät ylilämmitä rakennusta.
• Energiavaraajaa voidaan täydentää erillisellä lämminvesivaraajalla. Etenkin kesäaikaan käyttöveden voisi tuottaa pelkällä lämminvesivaraajalla. Kesäaikaan kuumaa vettä ei tarvitse tuottaa tilojen lämmittämiseksi, joten lämminvesivaraajaa hyödyntäessä energiavaraajan suurta vesitilavuutta ei tarvitse lämmittää pelkän käyttöveden lämmittämiseksi, ja lämpöhäviöt sekä tilojen ylilämmittäminen pienenevät. 

• Kaukolämmössä käyttövesi lämmitetään oman käyttövesilämmönvaihtimen kautta. Käytössä ei erillistä varaajaa, joten käyttöveden kulutuksen pienentäminen on usein ainoa tapa pienentää käyttöveden lämmittämiseen kuluvaa energiaa.
• Mikäli kiinteistössä on käytössä lämpimän käyttöveden kiertojohto, tällöin kiertojohdon lämpötilan alentamisella voidaan pienentää kiertojohdon häviöitä.