Kulutuksen normitus

Lämmitystarveluvun käyttö perustuu siihen, että lämmityksen energiankulutus on verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilan erotukseen. Käyttöveden lämmittämiseen liittyvä osuus ei juurikaan ole verrannollinen ulkolämpötilaan, joten sen osuus tulee erottaa normeerattavasta lämmitysenergian kulutuksesta.

Lämmitystarveluvun avulla voidaan:

• verrata saman rakennuksen eri kuukausien ja vuosien lämmitysenergiankulutuksia;
• verrata eri paikkakunnilla sijaitsevien rakennusten kulutuksia.

Miten läm­mi­tys­tar­ve­lu­ku lasketaan?

Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kunkin kuukauden päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Yleisimmin käytetään lämmitystarvelukua S17, joka lasketaan +17°C:ksi oletetun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon erotuksen perusteella.

Rakennuksen lämmitysenergian tarvetta pienentävät erilaiset sisäiset lämmönlähteet kuten valaistus, ihmiset ja laitteet, sekä ulkoisena lämmönlähteenä auringonsäteily. Näiden lämmityksessä hyödynnettävien energioiden oletetaan kattavan laskennallisen sisälämpötilan +17 °C ja todellisen sisälämpötilan eron.

Kuukauden lämmitystarveluku on vuorokausien lämmitystarvelukujen summa ja vuoden lämmitystarveluku on vastaavasti kuukausittaisten lämmitystarvelukujen summa. Mitä kylmempi vuosi on, sitä suurempi on kyseisen vuoden lämmitystarveluku.

Lämmitystarveluvun laskennassa ei oteta huomioon päiviä, joiden keskilämpötila on keväällä yli +10 °C ja syksyllä yli +12 °C. Tällöin oletetaan, että kiinteistöjen lämmitys lopetetaan ja aloitetaan päivittäin ulkolämpötilan ylittäessä tai alittaessa mainitut rajat.

Vertailupaikkakunnat ja korjauskertoimet

VERTAILUPAIKKAKUNNAT JA KORJAUSKERTOIMET ON PÄIVITETTY (01/2023)
Lämmitysenergiankulutuksen normitukseen käytettävät kaksi kuntakohtaista kerrointa sekä kunnan vertailupaikkakunnan ja normaalivuoden 1991-2020 keskimääräinen lämmitystarveluku.

Lämmitysenergiankulutuksen normitukseen käytettävät kuntakohtaiset kertoimet sekä vertailupaikkakuntien normaalivuoden eli vertailukauden 1991-2020 lämmitystarveluvut.

Lämmitystarveluvut kuukausi- tai vuositasolla

Toteutuneet vertailupaikkakuntien lämmitystarveluvut saat maksutta käyttöön Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta:
Lämmitystarveluku eli astepäiväluku (Ilmatieteen laitos)

Jos haluat tilata lämmitystarveluvut sähköisesti käyttöösi tai tarvitset jonkin muun kuin vertailupaikkakuntien lämmitystarveluvun, ota yhteyttä Ilmastokeskukseen puh. 0600 10 601 arkisin klo 9-15 (4,01 €/min + pvm) tai Ilmastokeskus@fmi.fi

• KAAVA 1: Jos vertaat saman rakennuksen lämmitysenergian kulutusta eri ajankohtina.
• KAAVA 2: Jos haluat verrata eri puolella Suomea olevien rakennusten lämmitysenergian kulutuksia, normeeraa ne Jyväskylään.
• KAAVA 3: Jos haluat verrata saman alueen rakennusten lämmitysenergian kulutuksia, normeeraa ne vertailupaikkakuntaan.
• KAAVAT 4 JA 5: Jos käytössä on rakennuksen rakennusautomaatiojärjestelmän laskema toteutunut kiinteistökohtainen lämmitystarveluku, voidaan kaavan 4 avulla laskea paikkakunnan normaalivuoden lämmitystarveluku. Tällöin rakennuksen kulutukset saadaan normeerattua tarkimmin kaavan 5 avulla.

KAAVA 1: Peruskaava

Kaavalla 1 laskettu arvo ei ole vertailukelpoinen muilla paikkakunnilla olevien rakennusten kulutuksiin ilman korjauskertoimien käyttöä.

Huom. Normitus koskee vain rakennuksen lämmittämiseen kuluvaa energiaa. Säästä riippumaton käyttöveden lämmittämiseen kuluva energia on ensin poistettava rakennuksen kokonaislämmitysenergian kulutuksesta eli

Kaavan selitteet:

Normituksessa on tärkeää valita oikea vertailupaikkakunta.

KAAVA 2: Ener­gian­ku­lu­tuk­sen normitus Jyväskylään

Rakennuksen normeerattu energiankulutus valtakunnalliseen vertailupaikkakuntaan Jyväskylään saadaan vuosi- tai kuukausitasolla seuraavasti:

Kaavan selitteet:

Muut muuttujat kuten kaavassa 1.

Kun kulutukset normeerataan valtakunnalliseen vertailupaikkakuntaan Jyväskylään, voidaan esim. eri puolilla maata sijaitsevien rakennusten lämmitysenergian ominaiskulutuksia verrata toisiinsa.

KAAVA 3: Ener­gian­ku­lu­tuk­sen normitus ver­tai­lu­paik­ka­kun­taan

Rakennuksen normeerattu energiankulutus oman alueen vertailupaikkakuntaan saadaan vuosi- tai kuukausitasolla seuraavasti:

Kaavan selitteet:

Muut muuttujat kuten kaavassa 1.

Normitusta vertailupaikkakuntaan käytetään, kun saman alueen kulutuksia halutaan verrata toisiinsa.

KAAVAT 4 JA 5: Ener­gian­ku­lu­tuk­sen normitus omalle paikkakunnalle

Jos käytössä on rakennuksen rakennusautomaatiojärjestelmän laskema kiinteistökohtainen toteutunut lämmitystarveluku, niin kaavan 4 avulla voidaan määrittää rakennuksen sijaintipaikkakunnan normaalivuoden lämmitystarveluku.

Kunnan normaalikuukauden tai -vuoden SN kunta lämmitystarveluku saadaan kertoimen k1 ja vertailupaikkakunnan normaalikuukauden tai -vuoden lämmitystarveluvun avulla.

Tämän jälkeen rakennuksen kulutus saadaan tarkimmin normitettua kaavan 5 avulla.

Lämmin käyttövesi

Käyttöveden lämmittämiseen tarvittava energia ei juuri riipu ulkolämpötilasta. Tämän vuoksi sen osuus erotetaan normitettavasta lämmitysenergiankulutuksesta.

Varsinaisen käyttöveden lämmittämisen vaatiman energiamäärän lisäksi lämpimän käyttöveden kiertojohdon lämpöhäviöt sisältyvät käyttöveden lämmittämiseen tarvittavaan energiaan. Kiertojohtojen lämpöhäviöt ovat usein merkittäviä. Varsinkin vanhoissa rakennuksissa lämpimän käyttöveden varsinaiseen lämmitykseen kuluva energiamäärä ja kiertojohtojen lämpöhäviöt voivat olla samansuuruisia.

Lämpimän käyttöveden energiankulutus arvioidaan seuraavasti:

1. Lämpimän käyttöveden energiankulutuksena käytetään ensisijaisesti rakennuksen käyttöveden energiamittauksiin perustuvaa arvoa.
   
2. Mikäli lämpimän käyttöveden energiankulutusta Q_lkv (kWh/vuosi) ei ole mitattu erikseen, lasketaan se kulutetun lämpimän käyttöveden perusteella kaavalla
   Q_lkv = 58 × V_lkv jossa
   
   • V_lkv on kulutettu lämpimän käyttöveden määrä (m³/vuosi); ja
   • 58 on veden lämmittämiseen (lämpötilan muutos 50 °C) tarvittava energiamäärä vesikuutiota kohden, kWh/m³
     
3. Jos lämpimän käyttöveden määrää V_lkv ei ole mitattu erikseen, oletetaan sen olevan asuinrakennuksissa 40 % veden kokonaiskulutuksesta ja muissa rakennuksissa 30 % veden kokonaiskulutuksesta.
   
4. Mikäli veden kokonaiskulutusta ei ole mitattu, käytetään lämpimän käyttöveden määrän Vlkv oletusarvona asuinrakennuksissa 0,6 m³/brm² (= 600 dm³/brm²) vuodessa. Muissa kuin asuinrakennuksissa voidaan käyttää oheisen taulukon mukaisia arvoja.

Taulukko: Lämpimän käyttöveden kulutuksen oletusarvot.

Kulutuksen seurannassa voidaan käyttää myös seuraavia tapoja:

1. Lämpimän käyttöveden osuus, kiertojohdon häviöt mukaan luettuna, voidaan arvioida kesä-elokuun keskimääräisen kulutuksen perusteella. Edellytyksenä on, että rakennuksen lämmitys ei ole ollut päällä. Yli kymmenen asunnon asuinrakennuksessa satunnaisten poissaolojen aiheuttamat poikkeamat ovat keskimääräisen kulutuksen kannalta yleensä pieniä.
2. Jos kulutetun lämpimän käyttöveden määrä on mitattu, voidaan sen lämmittämiseen kulunut energia laskea kaavalla 6:

Kaavan selitteet: