Läm­pö­pump­pu­jen han­kin­tao­pas kunnille ja ta­lo­yh­tiöil­le

Neljä tärkeintä asiaa lämpöpumppujärjestelmän hankinnassa:

• tarveselvitys ja kannattavuusselvitys
• hankesuunnittelu
• urakan valvonta
• järjestelmän toimivuuden varmistaminen, käytön opastus, käytönaikainen seuranta ja optimointi.

On tärkeää muistaa, että lämpöpumppujärjestelmän hankinta on täysverinen korjaushanke, ja hankkeen läpivientiin on sovellettava korjaushankkeen läpiviennissä käytettäviä yleisiä hyviä käytäntöjä. Taloyhtiön omin voimin toteutettuna se on raskas hanke, ja siihen sisältyy huomattavia riskejä. Ammattitaitoinen, kokenut suunnittelija pystyy hallitsemaan riskit, varmistamaan toimivan järjestelmän ja kuormittaa taloyhtiön hallintoa vain siltä osin kuin on tarpeen, eli päätöksenteossa.

Taloyhtiön tulisi tietää:

• tulevat korjaustarpeet (kunnossapitosuunnitelma/PTS, korjausohjelma)
• osakkaiden tahtotila, mukaan lukien tavoitteet energiatehokkuudelle ja asumiskustannusten tasolle.

Lämpöpumppujärjestelmän hankinta voidaan useimmiten toteuttaa täysin omana hankkeena. Korjaustarpeiden tuntemus on tärkeää, jotta lämpöpumpun hankinta osataan limittää oikealla tavalla tuleviin korjaushankkeisiin. Jos lämpöpumppujärjestelmä pystytään yhdistämään esimerkiksi putkiremonttiin, ilmanvaihdon korjaamiseen tai lämmönjakojärjestelmän uudistamiseen, saadaan aikaan säästöä muun muassa rakennusteknisissä töissä ja järjestelmät pystytään suunnittelemaan mahdollisimman hyvin yhdessä toimiviksi.

Hankinnan yhteydessä on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota olemassa olevan ilmanvaihto- ja lämmönjakojärjestelmän korjaus- ja uusimistarpeisiin (esimerkiksi korvausilma, ilmanvaihdon puhaltimet, kaukolämpölaitteisto).

Lämpöpumppujärjestelmän hankinta aloitetaan tarve-/kannattavuusselvityksellä, jolla arvioidaan, onko järjestelmän hankinta ylipäätään mahdollista ja kannattavaa kyseisessä kohteessa.

Lämpöpumppujen myyntiä on vauhdittanut myös pitkään jatkunut matala lainojen korkotaso, sekä kotitalousvähennyksen hyödyntämismahdollisuus saneerauskohteissa. Lämpöpumppujen menekkiä saattaa lisätä kasvava huoli ilmastonmuutoksesta.

Pienentävät merkittävästi ym­pä­ris­tö­kuor­mi­tus­ta

Lämpöpumppujen aikaansaama energiansäästö vaikuttaa kansallisella tasolla sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjen alenemiseen ja vähentää samalla terveydelle haitallisten pienhiukkaspäästöjä. Lämpöpumpun hankinta on merkittävä ympäristöteko. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen ja ympäristövaikutusten näkökulmasta lämpöpumppuinvestointi on mielekkäin sähkö- ja öljylämmityskohteissa.

Lämpöpumput jarruttavat läm­mi­tys­kus­tan­nus­ten nousua

Energianhinnat ovat nousseet pitkällä aikavälillä muutaman prosentin vuosivauhtia. Lämpöpumpun avulla absoluuttiset energiakustannusnousut ovat paljon vähäisempiä. Lämpöpumpun hankinta jarruttaa kiinteistön lämmityskustannusten nousua ja lämpöpumppujen avulla energiakustannuksia voidaan edelleen vähentää, kun avuksi otetaan pörssisähkön hintaa seuraavat ohjausjärjestelmät ja mahdollisesti energiavaraajat ja jopa lämmön kausivarastointi.

Tulevaisuuden teknologiaa

Lämpöpumppujen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa kysyntäjoustotarpeen kasvaessa. Mitä enemmän uusiutuvaa sähköenergiaa tuotetaan aurinko- tai tuulivoimalla, sitä enemmän sähkömarkkinoiden tulee joustaa niinä hetkinä, kun sääolosuhteista riippuvaista energiaa on vain vähän saatavilla. Tämä hyödyttää suoraan lämpöpumpulla energiansa tuottavaa, sillä lämpöpumppuja voidaan käyttää apuna energian varastoinnissa niinä hetkinä, kun kysyntää on vähän.

Lämpöpumppujen varastoimaa energiaa voidaan puolestaan ottaa käyttöön silloin, kun energian hinta on korkealla eli kysyntä suurta. Kysyntäjousto avaa lisää säästömahdollisuuksia lämpöpumpun omistajalle.

Ennen lämpöpumpun hankintapäätöstä on syytä selvittää seuraavat asiat, joilla varmistat lämpöpumppujärjestelmän onnistuneen hankinnan.

Toimenpideluvat

Selvitä kunnan rakennusvalvonnasta tarvitsetko toimenpideluvan. Laitteiston verkkoon liittämiseen saatetaan tarvita lupa sähköverkkoyhtiöltä. Urakoitsija avustaa lupa-asioissa tai hoitaa kokonaan tarvittavat lupa-asiat.

Kulutustaso ennen lämpöpumpun hankintaa

Suuri energiankulutustaso lämmityksessä parantaa investoinnin kannattavuutta mittakaavaedun kautta. Suuren kulutustason kohteita ovat yleensä muun muassa liikuntahallit, kerrostalot, rivitalot, toimistorakennukset, liikerakennukset, terveyskeskukset, sairaalat ja suurin osa kouluista.

Kuka tekee?

Ammattitaitoinen suunnittelija tai hankintakonsultti osaa valita kohteeseen sopivimmat vaihtoehdot ja sovellutukset ja avustaa tilaajaa myös kunkin järjestelmän tarvitsemien lupien kanssa. Valitse asiantunteva ja vakaa urakoitsija, joka toimittaa järjestelmän asennettuna mieluiten avaimet käteen -toimituksena. Yhteystietoja löytyy Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen verkkosivuilta.

Aikataulu

Varaa riittävästi aikaa kilpailutukseen ja ennakoi jonotusajat laitteissa ja asennuksissa. Järjestelmän hyvä suunnittelu, asentaminen ja käyttöönotto sujuu yleensä viikoissa, mutta aikaa saattaa kulua jopa useita kuukausia tarjouspyynnöistä järjestelmän käyttöönottoon.

Soveltuuko lämpöpumppu kiinteistöömme?

Lähes jokaiseen kiinteistöön sopii joku lämpöpumppu. Joissakin kiinteistöissä käytetään 2-3 lämpöpumpputyyppiä eri tarkoituksiin (esimerkiksi jäähdytykseen, poistoilman lämmöntalteenottoon ja tilojen lämmitykseen).

Kannattavuuteen vaikuttavat monet tekijät, mutta yleisesti ottaen voidaan sanoa, että kannattavuutta parantavat erityisesti muun muassa nykyisen lämmitysmuodon korkea energianhinta ja suuri kiinteistökoko / kiinteistön energiankulutusmäärä. Rakennuksen lämmönjakotapa, lämmönjaon lämpötilataso sekä käytössä oleva ilmanvaihtoratkaisu vaikuttavat myös siihen millainen lämpöpumppuratkaisu soveltuu kohteeseen parhaiten.

Mitä tarkemmin lämpöpumppuhankinnan hankesuunnittelu tehdään, sitä luotettavammat ja vertailukelpoisemmat urakkatarjoukset taloyhtiö saa. Hankesuunnittelu teetetään ammattitaitoisella suunnittelijalla, jolla on näyttöä onnistuneista vastaavista hankkeista.

Hankesuunnittelun tekijän tulee tietää seuraavat asiat:

• tiedot taloyhtiön energian- ja vedenkulutuksesta viimeiseltä kolmelta vuodelta
• tieto lämmityskauden asuntojen ja yleisten tilojen keskimääräisistä sisäilman lämpötiloista
• tehdyt korjaukset ja arvio tulevista korjaustarpeista (PTS, korjausohjelma) ja niiden mahdollisista vaikutuksista energian- ja vedenkäyttöön
• nykyisen lämmitysjärjestelmän kuvaus, toiminta ja kunto, mukaan lukien lämpimän käyttöveden järjestelmä
• ilmanvaihdon toiminta ja ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus ja kunto (hormien/kanaviston kunto, puhaltimien kunto ja palvelualueet, ilmanvaihdon ohjaus ja käyntiajat, korvausilmaratkaisut)
• lämmitysverkon suunnitellut ja mitatut toimintalämpötilat
• lämpimän käyttövesijärjestelmän toimintalämpötilat
• suunnitellut ja mitatut puhallinkohtaiset poistoilmavirrat ottaen huomioon mahdolliset ilmanvaihdon tehostukset
• sähköjärjestelmän kuvaus ja kunto (sähköpääkeskus, sulakkeet, syöttökaapeli, mahdollisen lämmönjakohuoneen jako-/ryhmäkeskuksen tiedot)
• yläpohjan/vesikaton kunto ja kuormankantokyky
• tilavaraukset järjestelmälle (putkistot, kanavistot, lämpöpumput, varaajat, LTO-laite/laitteet (lämmönsiirtimet), sähkösyötöt, anturijohdotukset)
• mahdolliset olemassa olevien rakenteiden ja lämmöneristeiden haitta-aineet, esimerkiksi asbesti (tehdyt haitta-ainekartoitukset)
• sovittava, kuinka hankesuunnitteluvaiheessa tarvittavat lähtötiedot hankitaan.

Tarveselvityksen tuloksena on asiantuntija-arvio, josta selviää:

• sopiiko ilmanvaihtojärjestelmä ja lämmitysverkko poistoilmalämpöpumppu (PILP) -järjestelmälle
• onko kohde riittävän suuri
• kannattaisiko PILP-järjestelmä sisällyttää jonkin tulevan korjaushankkeen hankesuunnitteluvaiheeseen
• alustava arvio investointikustannuksista ja lämmityskustannusten säästöpotentiaalista.

Ratkaisuvaihtoehdosta/-ehdoista on hankesuunnittelun tekijän esitettävä ainakin seuraavat tiedot:

• järjestelmän toteutustapa konseptitasolla
  – järjestelmän tekniset ominaisuudet (mukaan lukien automaatio, etähallinta ja etävalvonta sekä sisäolosuhteiden seuranta) ja vaikutukset rakennusosiin ja muihin teknisiin järjestelmiin (uusimis- tai korjaustarpeet erityisesti ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän osalta)
  – tarvittavat säätötyöt ja järjestelmän käyttöönottovaihe (mukaan lukien patteriverkon ja ilmanvaihdon perussäätö)
  – mahdolliset haitta-aineet (esimerkiksi asbesti) ja niiden vaikutus toteuttamiseen
  – toteutustapa ja -aikataulu
• järjestelmän käyttö, huolto ja kunnossapito
  – käyttöikäarvio ja laitteiston huolto- ja kunnossapitotarpeet
  – järjestelmän seurannan, huollon ja kunnossapidon toteuttaminen ja organisointi
• vaikutukset energiankäyttöön kuukausittain (kaukolämpö, sähkö) ja perus- ja tehomaksujen perusteeseen (kaukolämpö, sähkö)
  – energiankäyttöä arvioitaessa on otettava huomioon, että ilmanvaihdon ilmavirrat muuttuvat lähtötilanteesta ja että lämmitysjärjestelmä on lähtötilanteessa epätasapainossa
• taloudelliset vaikutukset
  – arvio investointikustannuksista kokonaisuudessaan
  – arvio vaikutuksista energiakustannuksiin eri energialähteisiin jaoteltuna, mukaan lukien teho- ja perusmaksut todellisilla energianhinnoilla ja hinnoittelumalleilla laskettuna
  – huollon ja kunnossapidon kustannukset
  – rahoitusmahdollisuudet ja alustava rahoitussuunnitelma
  – arvio vaikutuksista asumiskustannuksiin (hoito- ja pääomavastike)
• investoinnin taloudellinen kannattavuus suhteessa valittuun vertailutapaukseen
  – elinkaarikustannukset, sijoitetun pääoman tuotto, takaisinmaksuaika
• noudatettavat määräykset ja ohjeistukset sekä tarvittavat luvat ja hyväksynnät
  – rakennus-/toimenpidelupa, ja se onko esteitä/reunaehtoja esimerkiksi lämmönkeruuputkiston asentamisessa koteloituna rakennuksen julkisivuun
  – kaukolämpösopimus, kaukolämpöyhtiön ohjeet ja kaukolämpösuunnitelmien ja kaukolämpölaitteiden tarkastusmenettelyt ja mahdolliset muut reunaehdot (esimerkiksi kytkentä kaukolämpölaitteiston rinnalle)
  – korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset
  – urakoitsijan pätevyydet (kylmäaine, KVV, sähkö, kaukolämpö)
  – haitta-ainekatselmukset/-kartoitukset
• muita vaikutuksia, esimerkiksi rakentamisen aikainen asuminen, sisäilmasto
• riskit ja niiden hallinta.

Taloudellisen kannattavuuden tarkastelussa käytettävissä lähtöoletuksista (esimerkiksi tarkasteluajanjakson pituus, laskentakorko, energianhintojen muutokset, rahoituskustannusten huomioiminen) on sovittava yhdessä hankesuunnittelijan ja taloyhtiön edustajan kanssa. Laskelmia kannattaa tehdä useammilla lähtöarvoilla riskien hallitsemiseksi (niin sanottu herkkyystarkastelut), koska tulevaisuuden arviointi on käytännössä vaikeaa.

Hankesuunnittelussa tulisi syntyä seuraavia toteutussuunnittelua ohjaavia lähtötietoja:

• sisäilman tavoitelämpötilat lämmityskaudella, lämpimän käyttöveden lämpötilatasot ja kiertojohdon toiminta
• ilmanvaihdon ilmavirrat ja ohjaus, ilmanvaihdon sähköenergiatehokkuus (ominaissähköteho)
• lämmitysverkon lämpötilatasot, mahdollisuus täydentää myöhemmin lämmitysjärjestelmää
• laitteistojen fyysiset mitat ja niihin mahdollisesti liittyvät rajoitukset
• äänitekniset vaatimukset/rajoitukset (kuten melutaso) esimerkiksi laitteistojen sijoittamiselle
• lämpöpumppujen suurin sallittu käynnistysvirta ja sähköjärjestelmän koko, jolla lämpöpumppuratkaisun toimivuus on taattava
• lämpöpumppujen suurin sallittu kylmäainemäärä (vuositarkastusvaatimus).

Asiantuntijan avustuksella laaditaan hankesuunnittelun ja/tai toteutussuunnittelun pohjalta vertailukelpoiset tarjouspyynnöt, joihin sisältyy pyyntö toteutetuista referenssikohteista. Tarjoukset pyydetään esimerkiksi 3–5 toimittajalta.

Seuraavat asiat tulee ottaa huomioon:

• vastaavatko tarjoukset sisällöltään tarjouspyyntöä ja sen sisältöä mukaan lukien hankesuunnitelma ja/tai toteutussuunnitelmat
• tehdään kaikki sopimukset kirjallisesti
• sovitaan, kenellä on oikeus teettää ja hyväksyä mahdollisia lisätöitä
• määritetään tarkasti urakka-aikataulut
• huomioidaan työturvallisuuden varmistaminen (turvallisuuskoordinaattori) ja verottajalle annettavien rakentamisilmoitusten vastuuttaminen (pääurakoitsija)
• maksupostien sitominen työn suoritukseen
• sopiminen sanktioista, jos asioita ei tehdä sovitulla tavalla
• arvioidaan, onko tarvetta poiketa esimerkiksi yleisistä sopimusehdoista (YSE), esimerkiksi takuuaikojen tai sanktioiden osalta
• huomioidaan esimerkiksi urakoitsijan tarvitsemat lakisäätäiset pätevyydet (kylmäaineluvat, KVV, sähkö, asbesti, jne.)
• varmistetaan yritysten lakisääteisten velvollisuuksien hoitaminen, muun muassa tilaajavastuulaki ja verovelkatodistus
• hyödynnetään tarvittaessa lakiasiantuntijaa tarjouspyyntöjen ja sopimusten laatimisessa.

Tarjouspyyntöjä laadittaessa ja sopimuksia tehtäessä tulisi pyrkiä sisällyttämään niihin mitattavia vaatimuksia ja tavoitteita, joiden perusteella voidaan konkreettisesti arvioida, täyttääkö järjestelmä sille annetut lupaukset erityisesti energiakustannusten säästön ja sisäolosuhteiden osalta.