Materiaalikatselmuksella vähemmän hukkaa, enemmän tulosta
Materiaalikatselmus on käytännön työkalu, joka kartoittaa yrityksen materiaalivirrat, paljastaa hukkaa synnyttävät kohdat ja tuo usein merkittäviä säästöjä sekä pienempää ympäristökuormaa. Materiaalikatselmuksia tekevät useat yritykset. Business Finlandin tuki ja Motivan neuvonta on päättynyt 4.3.2024. Tältä sivulta löydät kuitenkin menetelmän pääkohdat Materiaalikatselmuksesta.
Mikä on Materiaalikatselmus?
Materiaalikatselmus on käytännönläheinen tapa kartoittaa yrityksen tuotannon materiaalivirrat ja löytää kohdat, joissa syntyy hukkaa. Katselmuksen toteuttaa siihen koulutettu katselmoija, ja lopputuloksena saat selkeän suunnitelman tehostamiseen.
Tiesitkö, että Materiaalihävikin todellinen hinta voi olla jopa 25-kertainen pelkkiin jätekustannuksiin verrattuna – siksi hukan minimointi kannattaa.
Mitä hyötyä materiaalikatselmuksesta on?
Materiaalikatselmus on keino lisätä yrityksen kannattavuutta, säästää ympäristöä ja edistää yrityksen vastuullista toimintaa. Materiaalikatselmus ohjaa yrityksiä myös kiertotalouden pariin.
Materiaalikatselmus on tehokas työkalu
Materiaalikatselmus on hyvä materiaalitehokkuuteen ja kiertotalouteen sitoutumisen työkalu, jolla on saatu erinomaisia tuloksia. Materiaalikatselmuksen avulla päästään kiinni tuotannossa syntyvän hävikin määrään ja syihin sekä löydetään uusia ratkaisuja hävikin vähentämiseksi, jätteen minimoimiseksi ja kustannusten säästämiseksi.
Materiaalikatselmuksen hyödyt:
- Merkittävät kustannussäästöt raaka-aineissa ja jätemaksuissa
- Säästöjä energiassa ja työssä materiaalien prosessoinnin vähentyessä
- Kilpailukyvyn paraneminen ja parempi katteisuus
- Luonnonvarojen käytön ja ympäristökuorman pieneneminen
- Kiristyvien vaatimusten ennakointi (lupaehtojen ja raportoinnin tarpeet)
- Yrityskuvan vahvistuminen ympäristöasioissa
- Osaamisen kasvu materiaalitehokkuudessa koko organisaatiossa
Miten materiaalikatselmus toimii?
Nykytilan kartoitus: tunnistetaan tuotannon vaiheet, joissa materiaalia kuluu tai päätyy hukaksi.
Kustannusten avaaminen (MFCA): materiaalivirroille kohdistetaan myös energia-, työ- ja muut välilliset kulut – todelliset kustannukset tulevat näkyviin.
Arvottaminen: läpivirtaus- ja kiertovirrat asetetaan tärkeysjärjestykseen.
Toimenpideohjelma: konkreettiset ehdotukset, säästöpotentiaalit, investointitarpeet ja etenemissuunnitelma.
Miten katselmus tehdään ja miten sitä hyödynnetään?
Materiaalikatselmus tehdään yrityksen ja konsultin yhteistyönä, usein katselmuksessa hyödynnetään Motivan kehittämää katselmusmenettelyä. Konsultti vastaa työn etenemisestä ja raportoinnista sekä tuo prosessiin oman kokemuksensa ja ulkopuolisen näkökulman. Katselmuksessa hyödynnetään yrityksen omaa osaamista ja tietotaitoa lähtötietojen keräämisessä, tuotantoprosessien arvioinnissa ja parannuskohteiden tunnistamisessa.
Katselmuksen tuloksellisuus perustuu ennen kaikkea systemaattiseen tarkastelutapaan. Merkittävässä roolissa on myös yrityksen oman osaamisen hyödyntäminen ja toisaalta katselmoijan tuoma neutraali ulkopuolinen näkemys.
Katselmuksessa käydään läpi yritystoimipaikan materiaalivirrat ja niihin liittyvät kustannukset ja etsitään parannuskohteita. Parannuskohteisiin ideoidaan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joiden toteutettavuus, säästöpotentiaali ja investointitarpeet arvioidaan.
Tietoa hyödynnetään:
- Uusien mittareiden ja tavoitteiden asettamisessa
- Ympäristötiedon keruussa ja jakamisessa tuoteketjussa
- Yritysten välisten resurssivirtojen (sivutuotteet, kierto) hyödyntämisessä
- Jatkuvan parantamisen käynnistämisessä
Kenelle?
Teollisuusyrityksille ja muille materiaalivaltaisille toimijoille, jotka haluavat vähentää hukkaa, säästää kustannuksia ja pienentää ympäristövaikutuksia.
Menetelmäkuvaus ja yllä olevat periaatteet auttavat etenemään yhdessä valitsemasi asiantuntijan kanssa.
Motiva materiaalitehokkuuden kehittäjä
Motiva on kehittänyt Materiaalikatselmusmallin, mikä on vieläkin käytössä useissa yrityksissä. Ole yhteydessä mikäli organisaatiosi kaipaa sparrausta tai koulutusta materiaalitehokkuudesta tai kiertotaloudesta.
Paula Eskola
johtava asiantuntija
