Mikä lämpöpumppu kannattaa valita kotiini?
Lämpöpumput sopivat lämmitysjärjestelmäksi monenlaiseen pientaloon. Lämpöpumppujen soveltuvuuteen vaikuttaa moni tekijä, kuten talon sijainti, lämmönjako, ikä, koko sekä rakenteellinen energiatehokkuus.
Pientalon lämpöpumpun valinta kannattaa aloittaa talon lämmönjaon mukaan.
- Maalämpöpumppu ja ilma-vesilämpöpumppu vaativat toimiakseen vesikiertoisen lämmönjakoverkoston.
- Poistoilmalämpöpumput sopivat parhaiten vesikiertoiseen lämmönjakoverkostoon.
- Ilmalämpöpumppu lämmittää vain huoneiston sisäilmaa, joten se sopii monen lämmityslähteen kanssa käytettäväksi.
Lämpöpumppujen soveltuvuus erilaisiin taloihin
| Lämpöpumppu | Talon lämmönjakotapa | Pumpun vaatima investointi | Talon energiankulutus | Huomiot |
|---|---|---|---|---|
| Maalämpöpumppu | Vesikiertoinen | Suuri | Suuri | Vaatii lämmönkeruuputkiston asennuksen. |
| Ilma-vesilämpöpumppu | Vesikiertoinen | Melko suuri | Pieni / keskisuuri | Talon maantieteellinen sijainti vaikuttaa vuosihyötysuhteeseen merkittävästi. Vaatii rinnakkaisen lämmitysmuodon, joka kattaa talon koko lämmitystehontarpeen kovimmilla pakkasilla, useimmiten laitteen sisäyksikön sähkövastukset. |
| Poistoilma-lämpöpumppu | Vesikiertoinen (harvoissa tapauksissa kuiva) | Melko suuri | Pieni / energiatehokas talo | Edellyttää koneellista ilmanvaihtoa. Sopii parhaiten uudisrakennuksiin tai muuten rakenteellisesti energiatehokkaisiin taloihin. |
| Ilmalämpö-pumppu | Ei merkitystä | Pieni | Pienestä suureen | Vaatii rinnakkaisen lämmitysmuodon. Korvaa kalliimman lämmitysmuodon (esim. öljy, sähkövastus) tuottamaa lämpöä. Lämmittää sisäilmaa yhdestä pisteestä, joten avarat lämmön leviämisen mahdollistavat tilat parantavat hyötyä |
Maalämpöpumppu (MLP)
Maalämpöpumppu on erittäin energiatehokas ja käyttökustannuksiltaan edullisin lämpöpumppuvaihtoehdoista. Se kerää lämpöä kallioon, maaperään tai vesistöön asennetun lämmönkeruupiirin avulla. Koska lämmönlähteen lämpötila pysyy lähes tasaisena, pumppu toimii hyvällä hyötysuhteella koko lämmityskauden. Lämmönkeruupiirin asennus nostaa investointikustannuksia, minkä vuoksi maalämpö yleensä lämpöpumpuista kallein hankkia.
Maalämpöpumppu sopii päälämmitysjärjestelmäksi etenkin suuriin ja energiaa paljon kuluttaviin kiinteistöihin. Mitä suurempi rakennuksen energiankulutus on, sitä kannattavampi maalämpö on. Silloin maalämpöpumpun parempi energiatehokkuus pienentää käyttökustannuksia niin paljon, että se on kannattavin lämmitysmuoto investointikustannuksista huolimatta.
Vastaavasti, jos kiinteistö ja sen lämmitysenergian kulutus ovat pieniä, niin kasvaneet hankintakustannukset voivat olla liian suuret saavutettuun energiansäästöön nähden. Silloin ilma-vesilämpöpumppu voi olla maalämpöpumppua kannattavampi hankinta.
Maalämpöpumppu sopii päälämmitysjärjestelmäksi kaikkialle Suomeen, mutta sen lämmönkeruupiirin asentaminen ei välttämättä ole mahdollista kaikkialle. Pumpun lämmönkeruupiiri edellyttää kallioon porattavat energiakaivot. Niiden poraus vaatii rakentamisluvan, jolla varmistetaan, ettei energiakaivon poraamiselle ole esteitä. Lämmönkeruupiirin voi asentaa myös maanpinnan läheisyyteen vaaka-asennuksena, jos kiinteistön tontti on riittävän suuri. Keruupiirin voi asentaa myös läheiseen vesistöön, joka vaatii rakentamisluvan, vesialueen omistajan luvan ja mahdollisesti vesilain mukaisen luvan.
Ilma-vesilämpöpumppu (ILVP)
Ilma-vesilämpöpumppu hyödyntää lämmönlähteenään ulkoilmaa. Lämmönkeruu ulkoilmasta tapahtuu ulkoyksikössä, eikä IVLP vaadi erillistä lämmönkeruupiiriä. Siksi se on hankintahinnaltaan maalämpöpumppua edullisempi. ILVP voidaan asentaa kaikkiin kiinteistöihin, myös pienelle tontille tiiviisti rakennettuun ympäristöön.
Ilma-vesilämpöpumpun tehontuotto ja hyötysuhde pienenevät ulkoilman viilentyessä. Kovilla pakkasilla sen teho pienenee, jolloin lisälämpöä tuotetaan yleensä pumpun sähkövastuksella tai muulla rinnakkaisella lämmitysjärjestelmällä. Pumpun sisäisen sähkövastuksen käyttö heikentää sen vuosihyötysuhdetta, ja kasvattaa käyttökustannuksia maalämpöön verrattuna. IVLP sopii hyvin etenkin pienen tai keskisuuren energiankulutuksen kiinteistöihin.
Kiinteistön maantieteellinen sijainti vaikuttaa IVLP:n vuosihyötysuhteeseen merkittävästi. Se toimii koko Suomessa, mutta hyötysuhde on parempi leudommassa ilmastossa. IVLP soveltuu päälämmitysmuodoksi etenkin eteläisessä Suomessa. Mikäli lämmitysenergiankulutus on suurta, käyttökustannuksiltaan edullisempi maalämpöpumppu voi olla IVLP:tä kannattavampi vaihtoehto.
Ilma-vesilämpöpumppua hyödynnetään usein lämmityksessä kohteissa, joissa maalämpöä ei voida hyödyntää, esimerkiksi jos energiakaivojen poraukselle ei saada lupaa.
ILVP voidaan kytkeä myös hybridilämmityksenä muun lämmitysjärjestelmän, kuten öljy- tai puukattilan rinnalle.
Poistoilmalämpöpumppu (PILP)
Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämpöä talosta poistettavasta ilmanvaihtoilmasta. Se sopii rakennuksiin, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto tai koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Pumppu siirtää talteen otetun lämmön tarpeen mukaan käyttöveden, tuloilman tai vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän lämmitykseen.
Poistoilmalämpöpumpun hankinta on kannattavinta, kun sisätilavuus on suuri suhteessa lämmitystehon tarpeeseen. Se on yleinen ratkaisu uudisrakennuksissa, joissa rakennusten lämmitysenergiantarve on pieni.
Poistoilmalämpöpumpulla ei yleensä voida tuottaa kaikkea talon tarvitsemaa lämmitysenergiaa koko lämmityskauden ajan. Kun lämmitystarve ylittää PILP:n lämmöntuoton, loput tarvittavasta lämmitysenergiasta tuotetaan yleensä pumpun sisäisillä sähkövastuksilla. Rakennuksen koko ja energiatehokkuus vaikuttavat siihen, kuinka suuren osan lämmitystarpeesta lämpöpumppu pystyy tuottamaan kompressorilla. Tilojen lisälämpöä voidaan tuottaa myös muulla lämmitysmenetelmällä, kuten ilmalämpöpumpulla tai takan avulla.
Uudisrakennuksessa PILP voi tuottaa jopa 80–90 % kaikesta rakennuksen tarvitsemasta lämmöstä, Esimerkiksi 1970-luvulla rakennetussa kiinteistössä lämmöntuoton osuus voi olla alle 50 %. Silloin lämpö tuotetaan pääosin sähkövastuksella, ja maalämpö- tai ilma-vesilämpöpumppu on todennäköisesti poistoilmalämpöpumppua kannattavampi lämmitysmuoto.
Markkinoilla on myös malleja, joissa PILP tuottaa kompressorin tuotolla käyttöveden ja tuloilman lämmityksen tarvitseman lämmön. Näissä malleissa vesikiertoisen lämmitysverkoston lämpö tuotetaan sähkövastuksella. Tällainen PILP voidaan joissain tapauksissa asentaa myös kuivan huoneistokohtaisen sähkölämmityksen, kuten sähköpattereiden, rinnalle. Tällaiset mallit ovat usein hankintahinnaltaan edullisempia, mutta koska lämmityksen käyttökustannukset ovat suuret, eivät sellaiset mallit ole useinkaan kovin kannattavia.
Ilmalämpöpumppu (ILP)
Ilmalämpöpumppu toimii rakennuksen tukilämmitysmuotona. Se kierrättää huoneiston sisäilmaa sisäyksikkönsä läpi ja lämmittää sitä ulkoilmasta kerätyn lämmön avulla. Ilmalämpöpumppu voidaan asentaa useimpiin omakotitaloihin ja vapaa-ajan asuntoihin, ja se sopii hyvin myös esimerkiksi autotallin lämmitykseen. Ilmalämpöpumppua voidaan käyttää myös jäähdytykseen.
Ilmalämpöpumppu sopii rakenteeltaan avaraan kiinteistöön. Väliseinät ja monimutkainen talorakenne rajoittavat lämmön siirtymistä muihin huonetiloihin, jolloin erityisen haasteellisissa talorakenteissa saattaa olla kannattavaa hankkia useampi kuin yksi sisäyksikkö.
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde ja tehontuotto laskevat ulkoilman viilentyessä. ILP ei voi toimia kiinteistön ainoana lämmitysmuotona, vaan sen rinnalla tarvitaan päälämmitysjärjestelmä, joka käynnistyy termostaatin ohjaamana silloin, kun ilmalämpöpumpun tuottama lämpö ei riitä kattamaan rakennuksen lämmitystarvetta.
Tästä huolimatta ILP tuottaa lämpöä hyvällä hyötysuhteella koko lämmityskauden ajan ja toimii erinomaisena tukilämmitysmuotona monen muun lämmityslaitteiston rinnalla. Leutoina talvina eteläisessä Suomessa ilmalämpöpumppu voi tuottaa kaiken rakennuksen tarvitseman lämmön.
Ilmalämpöpumpusta saadaan paras hyöty, kun sillä korvataan kalliimmalla tavalla tuotettua lämpöenergiaa. ILP asennetaankin useimmiten suoran sähkölämmityksen tai öljylämmityksen rinnalle. Sähkölämmitteisessä kodissa ILP voi pienentää lämmityskustannuksia jopa 30–40 %.
Sopiiko ilmalämpöpumppu muiden lämpöpumppujen kanssa käytettäväksi?
Ilmalämpöpumppu sopii erinomaisesti poistoilmalämpöpumpun rinnalle. Ilmalämpöpumppu sopii myös ilma-vesilämpöpumpun rinnalle etenkin silloin, jos kotiin hankittu ilma-vesilämpöpumppu on mitoitettu hieman liian pienitehoiseksi.
Leudolla kelillä PILP ja IVLP tuottavat lämpöenergiaa hyvällä hyötysuhteella, jolloin rinnakkaiskäytöllä ei saada merkittävää hyötyä aikaiseksi. Paras hyöty saadaan kylmemmällä säällä, kun ilmalämpöpumppu pienentää tai korvaa lämpöpumppujen sisäisillä sähkövastuksilla tuotettua energiaa.
Tällöin ilmalämpöpumppu voi tuottaa sen huoneen lämmitystarpeen, mihin se on asennettu, ja PILP:n tai IVLP:n sisäisen sähkövastuksen käyttö pienenee merkittävästi. Lämmönjaon ohjauksessa kannattaa hyödyntää huonetermostaattia, jolloin tarvittaessa termostaatit ohjaavat tilaan myös päälämmitysjärjestelmällä tai sen sähkövastuksella tuotettua lämpöä.
Ilmalämpöpumppua ei yleensä kannata asentaa maalämpöpumpun rinnalle lämmityskäyttöön, koska maalämpöpumppu tuottaa lämmitystä hyvällä hyötysuhteella koko lämmityskauden ajan. Pörssisähköä hyödyntävät kotitaloudet voivat halvan sähkön aikana tuottaa edullisempaa lämpöä ilmalämpöpumpulla myös kaukolämmitetyissä kodeissa. Ilmalämpöpumpun kannattavuus kaukolämmön rinnalla riippuu kuitenkin paikallisen kaukolämmön hinnasta. Näiden lämmitysmuotojen rinnalle on usein kannattavaa hankkia pelkästään jäähdyttävä ilmalämpöpumppu.
Jäähdytyksen huomiointi lämpöpumppuhankinnassa
Monilla lämpöpumppujärjestelmillä voidaan viilentää tai jäähdyttää sisäilmaa kesäisin. Jäähdytys voidaan toteuttaa kompressorin avulla, tai maalämpöpumpulla sen energiakaivojen avulla, jolloin jäähdytys on energiatehokkaampaa. Jäähdytys voidaan jakaa huonetilaan ilmalämpöpumpun sisäyksikköä muistuttavan puhallinkonvektorin avulla.
Lämpöpumpuilla voidaan viilentää myös koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon tuloilmaa. Ratkaisua hyödynnetään etenkin poistoilmalämpöpumpuissa. Tällöin tulee huomioida ilmanvaihtokanaviston eristys kondenssiveden muodostumisen estämiseksi.
Kesäaikainen jäähdytystarve ja lämpöpumpun jäähdytysominaisuus on kannattaa huomioida jo lämmitysjärjestelmän hankintavaiheessa. Jäähdytys voidaan lisätä järjestelmään myös myöhemmin, mutta silloin investointikustannukset kasvavat. Jälkiasennus voi maksaa yhtä paljon kuin uuden ilmalämpöpumpun hankinta, jolloin erillisen ilmalämpöpumpun hankinta pelkästään viilennyskäyttöön voi olla järkevämpi valinta.
Suurin osa markkinoilla myytävistä ilmalämpöpumpuista voi sekä lämmittää että jäähdyttää. Markkinoilla myydään myös pelkästään jäähdyttäviä lämpöpumppuja, jotka voivat olla hieman halvempia hankintahinnaltaan.