Pientalon lämmönjakotavat
Pientalossa lämpö voi siirtyä lämmitettävään kohteeseen vesikiertoisesti, ilmalämmityksen kautta tai huonekohtaisesti. Lämmönjakojärjestelmä siirtää lämpöenergian huoneistossa sinne, missä sitä tarvitaan. Lämmönsiirtoaineena toimii lämmönjakoverkostossa kiertävää vesi tai ilma.
Kodissa käytössä oleva lämmönjakoverkosto vaikuttaa myös lämmitysmuodon valintaan. Matalalämpöinen lämmönjako toimii erityisen hyvin lämpöpumppujen kanssa.
- Vesikiertoinen lämmönjakoverkosto on monipuolisin, sillä siihen voi liittää kaikki eri lämmitysmuodot, jolloin lämmitysmuodon vaihtaminen onnistuu helposti myös jälkikäteen. Vesikiertoinen lämmönjako toteutetaan lattia- ja/tai patterilämmityksenä.
- Lämpöä voidaan jakaa nykyaikaisen ilmanvaihdon kautta ja myös lattialämmitys on mahdollista toteuttaa käyttäen ilmaa lämmönsiirtoaineena. Lämmönjaon ja ilmanvaihdon yhdistävä perinteinen ilmalämmitys oli yleinen 1970- ja 1980-luvuilla, mutta nykyisin se on harvinainen uudiskohteissa.
- Huonekohtainen sähkölämmitys on hankintahinnaltaan halvin, mutta energiatehokkuudeltaan heikko ja käyttöveden lämmityksestä on huolehdittava erikseen. Tilojen lämmityksen energiatehokkuutta voidaan kuitenkin parantaa merkittävästi ilmalämpöpumpuilla. Huonekohtainen sähkölämmitys sulkee pois vesi- tai ilmakiertoiseen lämmönjakoon liitettävät lämmitysmuodot kuten maa- ja ilma-vesilämpöpumpun, kaukolämmön, sekä puu-, hake- ja pellettikattilat, jotka huolehtivat samalla myös käyttöveden lämmityksestä.
Kodissa voi olla myös useampia lämmönjakotapoja. Esimerkiksi alakerrassa voi olla vesikiertoinen lattialämmitys ja yläkerrassa huonekohtainen sähkölämmitys sähköpattereilla tai asunto voi olla muuten lämmitetty vesikiertoisilla pattereilla, mutta kylpyhuoneen lämmittää sähköinen lattialämmitys.
Mitä vaihtoehtoja pientalon lämmönjaolle on?
Vesikiertoinen lämmönjakoverkosto
- Vesikiertoisessa lämmönjakojärjestelmässä on useita vaihtoehtoja lämmön tuottamiseen. Lämpö jaetaan huoneisiin joko lattia- tai patterilämmitysverkolla tai niiden yhdistelmänä.
- Vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän etuja ovat:
- Lämmitysenergian lähdettä voidaan vaihtaa melko helposti. Vaihtamisesta aiheutuu kuitenkin aina lisäkustannuksia, joten energiamuodon valintaa kannattaa pohtia tarkoin.
- Vesikiertoisissa järjestelmissä on mahdollista käyttää eri energialähteitä rinnakkain, esimerkiksi puuta ja sähköä tai öljyä ja aurinkoenergiaa.
Vesikiertoinen patterilämmitys
- Patterilämmitys on perinteinen tapa toteuttaa vesikiertoinen lämmönjako. Yleisin järjestelmä on niin sanottu kaksiputkijärjestelmä, jossa meno- ja paluuvedellä on omat putkistonsa. Kaikkiin pattereihin menee saman lämpöistä vettä.
- Nykyaikaisessa patterilämmityksessä putkitus toteutetaan alajakoisena, toisin sanoen putket sijoitetaan rakenteisiin näkymättömiin. Rakenteisiin sijoitettavat putket asennetaan suojaputkiin, jolloin putket ovat vaihdettavissa.
- Pattereissa kiertävän veden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan, sekä mahdollisesti myös sisälämpötilan mukaan. Lämmityksen hienosäätö tehdään pattereiden termostaattiventtiileillä.
Vesikiertoinen lattialämmitys
- Vesikiertoinen lattialämmitys on selvästi yleisin lämmönjakotapa uusissa pientaloissa.
- Lattiarakenteeseen asennetuissa putkissa kiertää korkeintaan noin 40-asteinen vesi.
- Vesikiertoinen lattialämmitys sopii kaikkiin huonetiloihin ja lähes kaikkien pintamateriaalien kanssa käytettäväksi. Lattialämmitysputket voidaan asentaa niin betonilaattaan kuin puurakenteiseen lattiaan. Kosteisiin tiloihin kannattaa suunnitella erillinen lattialämmityspiiri, sillä näiden tilojen lattialämmitystä halutaan usein pitää päällä kesälläkin.
Huonekohtainen sähkölämmitys
- Huonekohtaisessa sähkölämmityksessä ei ole vesikiertoista lämmönjakoverkkoa, vaan lämpö tuotetaan kussakin huonetilassa. Huonekohtaisen sähkölämmityksen lämmönjakotapoja ovat patteri-, lattia-, katto- ja ikkunalämmitys.
- Lämmin käyttövesi valmistetaan erillisessä, yleensä 200–400 litran käyttövesivaraajassa, jossa on 3 kW:n sähkövastus. Käyttövesivaraaja lämmitetään yleensä yöaikaan, kun sähkö on halvempaa. Energiatehokkaampana vaihtoehtona on käyttövesivaraajan sisältävä huonekohtaiseen sähkölämmitykseen suunniteltu poistoilmalämpöpumppu.
- Huonekohtaisen sähkölämmityksen hankintahinta on edullinen verrattuna muihin lämmitysjärjestelmiin, mutta sen sähkönkulutus on korkea ilman rinnakkaisia lämmitysmuotoja, kuten ilmalämpöpumppuja. Sähkölämmityksen kustannuksien arviointia vaikeuttaa sähkön hinnan vaihtelut ja sähkösopimustyyppi. Yleensä edullisinta on valita kokonaan tai osittain muuttuvahintainen sopimus sekä ajoittaa lämmitystä tehokkaasti ja automaattisesti edullisimmille hetkille.
- Sähkölämmityksen valitsevan rakentajan kannattaa panostaa talon eristämiseen ja ilmatiiveyteen, jolloin lämmitysenergiantarve pienenee.
Huonekohtaiset sähköpatterit
- Patterilämmityksessä sähköpatterit asennetaan yleensä ikkunoiden alle. Patterit reagoivat nopeasti lämmöntarpeen vaihteluihin. Elektronisilla termostaateilla huonelämpötila pysyy tarkasti asetellussa arvossa.
- Lämmönjaon suhteen patterilämmityksen hyötysuhde on erittäin hyvä, sillä lämpö tuotetaan siinä tilassa, jossa lämpöä tarvitaan.
Huonekohtainen sähköinen lattialämmitys
- Lattialämmitys voidaan toteuttaa joko jatkuvatoimisena tai varaavana. Pesutiloihin ja klinkkerilattioihin asennetut lämmityskaapelit toimivat jatkuvatoimisena. Betonilaattaan esimerkiksi parketin alle asennettu lattialämmitys voidaan kytketä toimimaan joko jatkuvatoimisena tai varaavana. Varaava lattialämmitys on päällä yösähkön aikaan.
- Lattialämmitys on asumisviihtyvyyden kannalta erittäin mukava, mutta se on hitaampi reagoimaan lämmöntarpeen muutoksiin kuin esimerkiksi patterilämmitys. Hyötysuhdetta heikentää jossain määrin alapohjan kautta tapahtuva lämpöhukka.
Huonekohtainen kattolämmitys
- Kattolämmityksessä sisäkattoon asennetut lämmityskelmut lämmittävät katon verhoilumateriaalin, joka luovuttaa lämmön huoneeseen lämpösäteilynä. Kattolämmitystä säädetään huonetermostaatilla.
Huonekohtainen ikkunalämmitys
- Ikkunalämmityksessä sähkölämmitteisen ikkunan selektiivikalvo on läpinäkyvä sähköä johtava kalvo.
- Ikkunalämmitys ei yleensä sovellu huoneen päälämmitystavaksi, mutta se sopii tiloihin, joissa on suuria ikkunapintoja.
Ilmakiertoiset lämmönjakojärjestelmät
- Ilmakiertoisissa järjestelmissä lämpö jaetaan huonetiloihin ilman avulla.
- Ilmanvaihtolämmitys sopii hyvin matala- ja passiivienergiataloon. Hyvin eristetyssä talossa ei tarvita ikkunoiden alle pattereita vedon tunteen poistamiseksi.
Ilmanvaihtolämmitys
- Ilmanvaihtolämmitys yhdistää ilmanvaihdon ja lämmityksen.
- Tuloilmavirrat mitoitetaan ilmanvaihdon tarpeen mukaan.
- Huoneisiin puhallettava ilma lämmitetään ensin keskitetysti ilmanvaihtokoneessa. Tiloissa, joihin tuodaan raitista ilmaa (esimerkiksi olohuone ja makuuhuoneet), tuloilman päätelaitteen sähkövastus lämmittää ilman huonetermostaatin ohjaamana.
- Tilat, joista poistetaan ilmaa (esimerkiksi pesutilat), on lämmitettävä esimerkiksi lattialämmityskaapeleilla.
Ilmakiertoinen lattialämmitys
- Ilmakanavisto ja lämmöntuottolaite asennetaan lattialaattaan. Putkistossa kiertävä ilma ei ole kosketuksissa huoneilmaan, vaan sillä lämmitetään lattialaatta, joka lämmittää huoneilmaa.
- Lämmitysenergiana voidaan käyttää esimerkiksi sähköä, maalämpöä, kaukolämpöä tai pellettilämmitystä.
- Ilmakiertoisessa lattialämmityksessä lämmitysenergian lähdettä voidaan vaihtaa jälkikäteen.
Ilmalämmitys
- Perinteisessä ilmalämmityksessä, joka oli yleinen 1970- ja 1980-luvuilla, ilma lämmitetään keskitetysti ja ilma jaetaan huoneisiin ikkunoiden eteen lattiaan sijoitetuista säleiköistä.
- Ilma lämmitetään joko sähkövastuksella tai vesipatterilla, jolloin lämmitysenergia voidaan valita vapaasti.
- Olemassa oleva ilmalämmitys voidaan uudistaa nykyaikaisemmaksi vanhat ilmalämmityskoneet korvaavilla ratkaisuilla.
Kodin lämmitysjärjestelmän osat ja tehtävät
- Lämmönkehityslaite, esimerkiksi lämpöpumppu tai pellettikattila, joka muuttaa energialähteen pientalossa käytettäväksi lämmöksi.
- Lämmön varastointi esimerkiksi vesivaraajaan tai betonilaattaan.
- Lämmönjakojärjestelmä, kuten vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitys tai huonekohtainen sähkölämmitys sähköpattereilla.
- Säätö- ja ohjauslaitteita ovat esimerkiksi termostaatit, lämmitysverkostoon menevän veden lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan säätävä lämmönsäädin tai kotiautomaatiojärjestelmä.
- Ne huolehtivat siitä, että lämpöä tuotetaan aina sopiva määrä ja huonelämpötila pysyy halutulla tasolla. Lisäksi niillä ajoitetaan energian käyttö edullisempaan ajankohtaan.
Kohderyhmät
Teemat
Sisältöalueet