Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi voimaan 28.5.2024

Pitkään työn alla ollut rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus on valmistunut. Uusi direktiivi tuli voimaan 28.5.2024. Jäsenvaltioilla on aikaa kaksi vuotta saattaa direktiivi toimeen kansallisesti.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EU/2024/1275

Lisätietoa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta ympäristöministeriön verkkosivuilla:
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD, 2010/31/EU, myöhemmin päivitetty muun muassa vuosina 2018 ja 2023) tarkoitus on parantaa rakennusten energiatehokkuutta koko Euroopan unionin alueella. Sen päätavoite on, että rakennussektori tukee EU:n ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, energian käytön pienentämistä ja siirtymistä kohti lähes nollaenergiarakennuksia (nZEB) ja myöhemmin nollapäästöisiä rakennuksia.

EU:n jäsenmaat sitoutuivat Kioton sopimuksessa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä kahdeksan prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosiin 2008–2012 mennessä. Suomen tavoitteeksi sovittiin tässä yhteydessä päästöjen rajoittaminen enintään vuoden 1990 tasolle. Energiankulutus kuitenkin kasvaa jatkuvasti. Euroopan unionissa rakennusten osuus tästä kulutuksesta on noin 40 prosenttia. Eniten kuluttavat valaistus, lämmitys, lämmin vesi ja jäähdytys.

Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamiseen.

Energiatehokkuusdirektiivi luo kehyksen rakennusten energiatehokkuuden parantamiselle ja määrittelemiselle Euroopan unionin jäsenmaissa. Direktiiviä sovelletaan kansallisella tasolla ottamalla huomioon maan ilmasto-olosuhteet, paikalliset olosuhteet, sisäilmastolle asetetut vaatimukset ja kustannustehokkuus.

Kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman laatiminen -hanke

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää EU:n jäsenmailta kansallista rakennusten perusparannussuunnitelmaa. Suunnitelmassa esitetään toimenpiteet, joiden avulla nykyinen rakennuskanta pyritään saattamaan päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä ja saavutetaan asuinrakennuskannan energiatehokkuuden parannuksille asetetut tavoitteet. Yksittäisten asuinrakennuksien energiatehokkuudelle ei aseteta määräaikaan sidottuja velvoitteita.

Suunnitelmassa on myös esitettävä jäsenmaiden toimet, joilla voidaan rahoittaa rakennusten energiatehokkuusremontteja, lisätä energiatehokkuuden osaamista ja koulutusta sekä huomioida haavoittuvassa asemassa olevat kotitaloudet.

Suomen täytyy toimittaa perusparannussuunnitelman luonnos EU-komissiolle viimeistään 31.12.2025. EU-komissio kommentoi suunnitelmaa, minkä jälkeen lopullinen suunnitelma on toimitettava komissiolle 31.12.2026 mennessä.

Ympäristöministeriö laatii perusparannussuunnitelman hankkeessa, jonka toteutuksessa ovat mukana Motiva ja VTT. Toukokuussa 2024 käynnistynyt hanke jatkuu vuoteen 2026.

Suunnitelman laadinnassa kuullaan ja osallistetaan vahvasti sidosryhmiä sekä kansallisella että alueellisella tasolla työpajojen ja kyselyiden kautta.

Perusparannussuunnitelma korvaa vuonna 2020 julkaistun Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050.

Tapahtumien esitysaineistot