Säästä säätämällä – vinkkejä kodin lämmitysjärjestelmän huoltoon ja ylläpitoon
Lämmitysjärjestelmän säätölaitteisiin ja käyttötapoihin liittyvillä toimilla voidaan säästää reilusti pientalon energiankulutuksesta. Säätölaiteuusinnat ovat monesti kannattavimpia energiansäästöinvestointeja, sillä niiden takaisinmaksuaika on usein vain muutama vuosi. Vielä edullisempia ovat kuitenkin itse säätötoimet – ne maksavat vain vähän omaa vaivaa.
Kodin lämmitysjärjestelmän säätölaitteita ovat esimerkiksi:
- lattialämmitystermostaatti ja sen toimilaite (kiertovesipumppu).
- patteriventtiili ja patteritermostaatti
- säätökäyrän ohjausautomatiikka
- sähköpatterin kiinteä ja erillinen termostaatti
Milloin säätölaitteet kannattaa uusia?
Säätölaitteet kannattaa uusia, jos ne eivät toimi oikein, ovat yli kaksikymmentä vuotta vanhoja tai uusi säätölaite parantaisi selvästi energiatehokkuutta. Useimpia säästölaitteita voi uusia erillisenä toimenpiteenä.
Säätölaitteiden uusiminen kannattaa, sillä energiatehokkuus lisääntyy:
- Huonelämpötilaa on mahdollista pienentää poissaolojen ajaksi. Lämmöt voidaan nostaa takaisin hieman ennen kotiin saapumista kalenteri- tai etäohjauksen avulla.
- Lämmityksen voi säätää tapahtuvaksi edullisemman pörssisähkön hetkillä.
- Lämpötilan tarkempi säätäminen vähentää ylilämmitystä. Kun säätötarkkuus paranee, voidaan huonelämpötilaa laskea alemmalle tasolle ilman että olosuhteet heikkenevät.
- Kiertovesipumpun osalta kierrosnopeus säädetään tilanteen mukaan ja myös itse pumpun rakenteellinen hyötysuhde on parempi.
- Lämmityksen menoveden tarkempi ohjaus vähentää lämpöhäviöitä ja parantaa lämpöpumpun hyötysuhdetta ja antotehoa.
- Ilmanvaihdon puhallinta voi ohjata vastaamaan tarvetta.
- Aurinkosuojat voivat ohjautua automaattisesti (viilennystarpeen väheneminen ja talvella lämmitystarpeen väheneminen yöaikaan).
Vesikiertoinen lämmitys – ylläpito ja säätö
- Yleisempiä kotitalouksissa olevia vesikiertoisia lämmityslaitteita ovat kiertovesipumppu, vesipatterit ja vesikiertoinen lattialämmitys.
- Lämmitysverkkoon menevän veden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan. Mitä kylmempää on, sitä lämpimämpää vettä verkostossa kierrätetään. Oikein aseteltu säätökäyrä takaa halutun sisälämpötilan.
- Lämmitysverkon hienosäätö tehdään patteriventtiilien ja lattialämmityksessä jakotukin säätöventtiilin avulla. Oikein säädetty ja tasapainotettu lämmönjakoverkosto pitää huonelämpötilat tasaisina ja säästää energiaa. Patteritermostaateilla ja lattialämmitystä säätävillä huonekohtaisilla termostaateilla estetään ylilämpö jos huoneeseen tulee lämpöä esimerkiksi tulisijoista, auringon säteilyistä tai muista lämpökuormista.
- Pientalossa asukkaat voivat itse säätää säätökäyrää, kiertovesipumpun asetuksia tai jakotukin sekä termostaattien toimintaa. On kuitenkin suotavaa hyödyntää LVI-ammattilaisen osaamista, mikäli asukkaalla ei ole riittävää kokemusta tai osaamista. Väärin säädetty vesikiertoinen lämmitys voi olla hankalaa saattaa takaisin energiatehokkaaksi ja miellyttäviä olosuhteita ylläpitäväksi.
- Taloyhtiössä asukas voi säätää huoneiston termostaattia, muut toimenpiteet kuuluvat kiinteistönhuollon vastuulle.
Kiertovesipumppu
- Kiertovesipumppu pyörii vesikiertoisessa järjestelmässä kohteen mukaan noin 9–12 kuukautta vuodesta.
- Vanhat pumput ovat energiasyöppöjä, ja ne saattavat olla teholtaan liian suuria kohteeseen ja voivat heikentää lämmityksen luotettavuutta. Jos kiertovesipumppu ei toimi, ei myöskään lämmitys toimi.
- Kiertovesipumppu kannattaa uusia, jos se on ollut käytössä yli 15 vuotta.
- Uudeksi pumpuksi kannattaa valita kierrosnopeuttaan automaattisesti säätävä kiertovesipumppu, jolla voikin säästää yli 500 kWh sähköä vuodessa.
- Vertaa kiertovesipumppujen energiamerkintätietoja, erityisesti energialuokkaa ja energiatehokkuusindeksiä (EEI), jonka olisi hyvä olla mahdollisimman alhainen.
Vesipatterit
- Vesipatterit luovuttavat lämpöä, jota saadaan lämmitysveden tuomana. Mikäli lämmitysverkosto ei vuoda ja paisunta-astia toimii kunnolla, patterivesi pysyy lähes hapettomana. Hapeton vesi ei syövytä pattereita, mutta patterien seinämiin ja erityisesti putkiin sekä liitoskohtiin kerääntyy kymmenien vuosien aikana epäpuhtauksia, jotka heikentävät verkoston toimintaa.
- Vanhoissa taloissa on suurempi lämmitystehon tarve kuin uusissa taloissa. Siksi vanhoille pattereille joudutaan usein ajamaan kovilla pakkasilla varsin kuumaa vettä, joka lisää lämpöhäviöitä ja heikentää rakennuksen mahdollisesti vesikiertoon kytketyn lämpöpumpun suoritusarvoja. Ylläpitotoimin ja säätölaitteiden uusinnalla voidaan kuitenkin tehdä paljon parannuksia.
- Riittävästä vedenpaineesta ja pattereiden ilmanpoistosta huolehtiminen on vesipattereiden toiminnan kannalta keskeistä. Esimerkiksi 1-3 -kerroksisessa talossa riittävä vedenpaine on 1 bar. Jos painetta on reilusti tätä enemmän, voi vettä tulla ylipaineventtiilin kautta (tyypillinen varoventtiiliasetus noin 1,5 bar).
- Painetta on hyvä tarkistaa ja lisätä lämmityskauden alkaessa.
- Taloyhtiöissä toimenpiteen tekee huoltoyhtiö.
- Lämmityskauden ulkopuolella kierrä termostaattia edestakaisin ääriasennosta toiseen pari kertaa kuukaudessa, se ehkäisee osaltaan jumiutumista.
- Älä peitä patterin termostaatteja paksuilla verhoilla tai huonekaluilla. Ne muodostavat esteen lämmön leviämiselle ja patterin termostaatti voi sulkeutua, jolloin myös patteri ja koko huonetila viilenee.
- Patterit kannattaa ilmata aina lämmityskauden alkaessa ja samalla voi tarkastaa termostaattien toiminnan.
- Harkitse myös automaattisten ilmanpoistimien asentamista patteriverkkoon.
- Vanhojen patteritermostaattien ja -venttiilien vaihto on usein erittäin kannattava toimenpide. Tutkimukset osoittavat, että patteritermostaattien ja -venttiilien vaihto on vähentänyt lämmitysenergiankulutusta joissakin kohteissa jopa 15–20 prosenttia.
- Termostaatin ohella on syytä uusia patterin säätöventtiilit, sillä venttiilien toimintakyky vaikuttaa patterin toimivuuteen.
- Vesipatterien vaihtoa kannattaa harkita silloin, kun ne ovat olleet käytössä yli 40 vuotta, niiden lämmitysteho ei riitä tai patterien kunto on muuten huono. Vanhoihin putkiin ja pattereihin kerääntyy sakkaa, joka vähentää veden virtausta ja näin heikentää osaltaan myös lämmitystehoa. Sakka voidaan myös huuhdella pois putkistosta.
- Mikäli samalla uusitaan päälämmitysmuoto maalämpö- tai ilma-vesilämpöpumpuksi ja patterijärjestelmän uusimiseen on muitakin syitä, on järkevää valita suuremmat patterit. Suuret patterit ovat tehokkaita matalammilla lämpötiloilla, mikä parantaa koko järjestelmän hyötysuhdetta. Tällöin patteriverkon menoveden maksimilämpötilan tavoite on hyvä olla noin 45 Celsiusastetta. Pelkkä vesipatterien vaihto ei useinkaan ole kannattava säästötoimi pelkän energiatehokkuuden vuoksi.
Vesikiertoinen lattialämmitys
- Vesikiertoisena lattialämmityksenä toimii 12–20 mm muoviputkisto, jossa kiertää noin 25–42 –asteinen vesi. Jos lattialämmitys on asennettu vanhan talon rakentamisvaiheessa, se sijaitsee yleensä syvällä lattiarakenteessa ja on reagointikyvyltään usein hidas.
- Vesikiertoinen lattialämmitys on yleisin lämmitysratkaisu uudistaloissa. Se asennetaan usein uudisrakentamisessa kiinni betonirakenteisen valun raudoitukseen.
- Kipsilevyasennuksessa vesikiertoinen lattialämmitys asennetaan joko kolminkertaisen kipsilevyrakenteen keskimmäiseen kerrokseen tai ensimmäisen kipsilevykerroksen päälle tulee ohut kipsivalukerros.
- Harvinaisempana asennusratkaisuna on niin sanottu rossipohjarakenne, jossa puisen lattianalusrakenteen varaan asennetaan lämmönjakolamelleja, joiden varaan lattialämmitysputkisto asennetaan.
- Vanhoissa rintamamiestaloissa tehdään melko yleisesti remontti, jossa alimman kellarikerroksen maavarainen betonivalu saa uuden kerroksen betonia ja lattialämmitys asennetaan uuden valun sisälle tulevaan raudoitukseen kiinni.
Jakotukki ja toimilaite
- Lattialämmitysverkon paine on hyvä tarkistaa lämmityskauden alkaessa.
- Lisäksi muutaman vuoden välein tulisi suorittaa lämmitysverkon ilmaus. Ilmaukseen tarvitaan enemmän varusteita ja aikaa kuin patteriverkon kohdalla, joten harkitse työn teettämistä ammattilaisella.
- Lattialämmityspiirien venttiileitä (toimilaitetta) on hyvä verryttää ajoittain kesäaikana termostaatin avulla nostamalla ja laskemalla lämpötilaa muutamia kertoja.
- Toimilaite muuttaa kiinni/auki -asentoa hitaasti, joten odota muutama minuutti ennen kuin pyöräytät termostaatin lämpötilan takaisin toiseen äärilaitaan. Voit myös seurata laitteen toimintaa toimilaitteen lämpötilan avulla: ohjausjännitteen saadessaan toimilaite lämpenee hitaasti, mutta selvästi. Toimilaitteen tyypin mukaan kylmä toimilaite voi olla kiinni- tai auki-asennossa.
Säätökäyrä ja lämmönsäätöautomatiikka
- Lämmityksen säätökäyrällä ohjataan vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä lämmitysverkostoon menevän veden lämpötilaa. Lämmityksen menoveden lämpötilaa ohjataan ulkolämpötilan mukaan – mitä kylmempi sää on, sitä korkeampi on menoveden lämpötila. Näin talon ylilämmitys minimoituu, energiaa säästyy ja mahdollinen lämpöpumppu toimii mahdollisimman suotuisissa olosuhteissa.
- Lämmönsäätöautomatiikka kannattaa asennuttaa järjestelmään, jos sitä ei ennestään siinä ole. Uusiin vesikiertokohteisiin se asennetaan lähes aina, ja se on kuulunut useimpiin 2000-luvun vesikiertoon kytkettäviin lämmityslaitteisiin jo vakiona. Automatiikka mittaa ulkolämpötilan ja ohjaa sen mukaan menovesilämpötilaa valitun säätökäyrän ja suuntaissiirron mukaisesti.
- Tavoitteena on, että ulkolämpötilavaihtelut eivät juurikaan muuta sisälämpötilaa. Huonetermostaateilla puolestaan rajoitetaan paikallista ylilämmitystä muun muassa ihmisten, auringon säteilyn ja sähkölaitteiden tuoman lämpökuorman vuoksi. Vanhemmat säätölaitteet ovat useimmiten analogisia, kun taas uudet termostaatit ovat selvästi aiempaa useammin digitaalisia ja ohjelmoitavia.
- Yleisemmin säätökäyrän asettelussa muutetaan säätökäyrän jyrkkyyttä (kulmakerroin) ja sen korkeustasoa (= ns. suuntaissiirto):
- Vain kovilla pakkasilla huonelämpötilat ovat liian korkeat – valitaan loivempi säätökäyrä.
- Vain kovilla pakkasilla huonelämpötilat ovat liian matalat – valitaan vastaavasti jyrkempi säätökäyrä.
- Huonelämpötilat ovat tasaiset eri ulkolämpötiloilla, mutta liian korkeat – lasketaan käyrää suuntaissiirron avulla.
- Eri säätimissä olevia mahdollisia energiatehokkuutta lisääviä hienosäätöjä automatiikassa ovat esimerkiksi:
- kello-ohjaus; esimerkiksi yöajan menoveden lämpötilan pudotukseen
- sisälämpötilakompensointi
- tuulikompensointi
- aurinkokompensointi
Suora sähkölämmitys – ylläpito ja säätö
Sähkölämmitys toteutetaan useimmiten sähköpattereilla tai sähköisellä lattialämmityksellä.
Sähköinen lattialämmitys
Termostaatin uusiminen
Ohjelmoitava termostaatti
Sähköpatterit
Elementti ohitettu
Mikä on oikea huonelämpötila kotona?
Suositeltavat sisälämpötilat kotona:
- Oleskelutilat 20–21 ºC
- Makuuhuoneet 18–20 ºC
- Kylpyhuoneet 22–23 ºC
- Varastot 12 ºC
- Autotallit 5 ºC
- Tuulikaapit ja porrashuoneet 15–18 °C
Kohderyhmät
Teemat
Sisältöalueet