Taloyhtiön energiatehokas lämmitys
Lämmitys on taloyhtiön suurin energiakustannus
Lämmityksen osuus taloyhtiön hoitokuluista on noin 20–30 prosenttia, joten energiatehokkuudesta huolehtiminen on tehokas tapa ehkäistä asumiskustannusten nousua. Lämpöenergiaa käytetään tilojen lämmityksen lisäksi käyttöveden lämmitykseen, jonka osuus on 20–30 prosenttia ostetusta lämmitysenergiasta.
Kerrostalossa suurin lämpöhäviöiden aiheuttaja on ilmanvaihto, jossa ei ole poistoilman lämmöntalteenottoa sekä ikkunat ja ulkoseinät. Rivitaloissa myös yläpohjan läpi häviää lämpöä lähes yhtä paljon kuin ikkunoiden kautta.
Taloyhtiössä kannattaa seurata eri tilojen huonelämpötiloja, jotta tiloja ei lämmitetä liikaa. Lisäksi lämpötiloja seuraamalla on mahdollista havaita vikaantuminen lämmitysjärjestelmässä. Sisäilmasto-kappaleessa on esitetty eri tilojen ohjeelliset lämpötilat.
Hyväkuntoinen ja toimiva lämmitysjärjestelmä
Lämmitysjärjestelmän käyttöikää on vaikea arvioida ja siksi sen kuntoa kannattaa seurata säännöllisesti. Laitteiden oikean toiminnan seuranta ja huolto on yleensä huoltoyhtiön tai muun ulkopuolisen asiantuntijan vastuulla. Lämmitysverkostoon liittyvät toimenpiteet ovat pitkälti samat riippumatta siitä, onko rakennuksessa kaukolämmitys, maalämpöpumppu tai jokin muu keskuslämmitys.
Suunnitelmallinen kunnossapito on tärkeää, sillä rikkoontuneen lämmitysjärjestelmän uusiminen kokonaan tulee yleensä kalliimmaksi kuin järjestelmän suunnitelmallinen korjaaminen.
Jos talossa on lämpötilaongelma, kannattaa syy selvittää tapauskohtaisesti, jotta toimenpiteet ovat tehokkaita ja ne toteutetaan järkevässä järjestyksessä. Ongelmien syiden selvittämiseen kannattaa hyödyntää aihepiiriin erikoistuneen yrityksen palvelua tai osaavaa huoltoyhtiötä. Hyvän lähtökohdan antaa kuntotarkastus, joka kannattaa teettää etenkin jos, edellisestä tarkastuksesta on yli viisi vuotta.
Lämmönjakokeskuksen uusiminen kaukolämpötalossa tehdään ennakoiden ja suunnitelmallisesti. Laitteiston tekninen käyttöikä on 20–25 vuotta, jonka jälkeen riski lämmönjaon häiriöihin kasvaa.
Perussäätö parantaa energiatehokkuutta ja asumismukavuutta
Taloyhtiön energiatehokkuutta voidaan parantaa tehostamalla lämmitysverkoston toimintaa, jolloin rakennus tarvitsee todennäköisesti vähemmän lämmitysenergiaa. Hyvin toimivan lämmitysverkoston yksi tärkein tekijä on, että verkostossa oleva vesi kiertää jokaisen patterin kautta oikealla tavalla ja suunnitellusti.
Patteriverkoston perussäädössä lämmönjako tasapainotetaan ja säädetään pattereiden ja pattereiden pystylinjojen virtaamat siten, jotta jokainen patteri toimisi suunnitellulla tavalla. Perussäädön jälkeen lämpötila rakennuksen eri kerroksissa ja asunnoissa pysyy tasaisena.
Nämä merkit viittaavat puuttellisesti toimivaan lämmitykseen
Huonosti toimiva lämmitysjärjestelmä näkyy usein arjessa ennen kuin se näkyy energiankulutuksessa. Nämä ovat usein merkkejä siitä, että lämmitysjärjestelmä kaipaa huoltoa, säätöä, modernisointia tai kokonaisvaltaisempaa tarkastelua. Tyypillisiä merkkejä ovat esimerkiksi:
- Epätasaiset huonelämpötilat: osa asunnoista on liian lämpimiä, osa viileitä.
- Tarve tuulettaa talvella tai säätää pattereita jatkuvasti.
- Korkea energiankulutus, joka ei vastaa sääolosuhteita.
- Virtaus- ja kolinaäänet pattereissa tai putkistossa.
- Vaihteleva tai tarpeeseen nähden jatkuvasti liian korkea tai matala sisälämpötila lämmityskauden aikana
- Hidas reagointi sään muutoksiin.
- Toistuvat valitukset ja huoltokäynnit, mutta pysyvää ratkaisua ei synny.
Ratkaisuja lämmitysverkoston ongelmiin
Lämmitysverkoston menoveden lämpötilan säätö ja ohjaus
Oikealla säätökäyrän asetuksella varmistetaan, että lämmitysverkostoon menevä vesi on oikean lämpöistä: ei liian kuumaa tai liian kylmää ulkolämpötilaan ja sisälämpötiloihin nähden.
Säätökäyrän muuttaminen vaikuttaa koko talon tilanteeseen eikä siten ratkaise esimerkiksi yhdessä asunnossa tai talon tietyssä osassa ilmennyttä ongelmaa. Tällaiset lämpötilaongelmat tulee selvittää tapauskohtaisesti.
Säätökäyrää tulee muuttaa silloin, kun koko talon lämpötilat ovat joko liian korkeita tai matalia. Säätökäyrän muuttamisen periaatteista kannattaa sopia yhteiset pelisäännöt taloyhtiön, huollon ja isännöitsijän kesken.
Taloautomaatio tai lämmönjakokeskuksen älykäs säätölaite parantaa ohjausta ja hienosäätää menoveden lämpötilaa todellisen tilanteen mukaisesti.
- Sääennusteohjaus hyödyntää sääennusteita: jos ennuste lupaa lauhtumista, automatiikka laskee menolämpötilaa jo etukäteen, jolloin vältetään turha ylilämmitys.
- Huoneistojen lämpötilatietoihin perustuva ohjaus hyödyntää langattomia antureita tai etäluettavia älytermostaatteja, jotka välittävät tietoa todellisesta sisälämpötilasta.
Painetaso, vuodot ja ilmaongelmat
Järjestelmän painetasoa on seurattava säännöllisesti. Lämmitysjärjestelmässä voi olla vuodon takia matala paine, jonka vuoksi vesi ei virtaa pattereissa kunnolla.
- Jos lämmitysverkostoon joudutaan lisäämään jatkuvasti vettä vuodon takia, tulee täytön yhteydessä verkkoon myös ilmaa. Se aiheuttaa korroosiota, jonka vuoksi patterit kuluvat nopeammin.
- Patteriverkkoon päässyt ilma voi aiheuttaa erilaisia ääniä ja ongelmia lämmitysveden kiertoon. Epämiellyttäviä ääniä voi syntyä myös lämmitysjärjestelmän kokoon nähden ylisuuren kiertovesipumpun vuoksi.
Ilman kulkemista patteriverkossa voidaan ehkäistä asentamalla patteriverkon ylimpiin kohtiin automaattisia tai käsikäyttöisiä ilmanpoistimia. Lämmityspatteri tulee varustaa ilmaruuvilla, jolloin patteriverkkoon ja lämmityspattereihin kertynyt ilma saadaan tarvittaessa poistettua. Ilmaa voi poistaa myös asentamalla verkkoon alipaineilmanpoistimen, jolloin patterikohtaisia poistimia ei välttämättä tarvita.
Oikein toimiva lämmityspatteri on lämmin yläosasta ja viileämpi alaosastaan.
Putkien eristys
Lämmitys- ja käyttövesiverkoston putkien eristäminen on tärkeää lämpöhukan minimoimiseksi. Myös kylmän käyttöveden putket kannattaa eristää huolellisesti, koska se auttaa pitämään kylmän käyttöveden lämpötilan riittävän matalana ja estää kosteuden kondensoitumista putkistoon. Näkyvillä olevat putkiosuudet voidaan eristää milloin vain ja laajemmin eristys voidaan tehdä esimerkiksi putkiremontin yhteydessä.
Lämmityspattereiden sijoitus ja koko
Lämmityspattereiden tulisi yleensä sijaita ikkunoiden alla, jotta patterin tuoma lämpö tasaa ikkunoiden kautta tulevaa viileämpää ilmaa ja poistaa vedon tunnetta. Pattereita uusittaessa on huomoitava, että etenkin vanhoissa kiinteistöissä pattereiden on tärkeää olla koko ikkunan levyisiä. Pattereita ei kannata peittää verhoilla tai huonekaluilla, jotta niiden tuottama lämpö pääsee leviämään tiloihin riittävän esteettömästi.
Lämmöntuottotavat
Lämmitysmuotoja on erilaisia – kaukolämpö, maa-, ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumput, sähkölämmitys, öljylämmitys ja puupohjaiset lämmitysmuodot – mutta energiatehokkuuden perusperiaatteet ovat samat. Lämpö pitää jakaa tasapainossa olevan lämmitysverkoston kautta, tuottaa mahdollisimman pienellä energiankulutuksella ja ohjata järkevästi todellisen tarpeen mukaan siten, että kaikissa tiloissa pidetään yllä tarpeenmukaiset sisälämpötilat.
Kaukolämpö
Asuinkerrostaloissa yleisin lämmöntuottotapa on kaukolämpö ja rivitaloista lähes puolet lämpiää kaukolämmöllä. Kaukolämmöllä lämpiävissä taloissa on useimmiten vesipatterilämmitys, mutta vesikiertoinen lattia- tai kattolämmitys on myös mahdollinen.
Kuinka kaukolämpö toimii?
Taloyhtiö vastaa kaukolämpöjärjestelmän huollon ja kunnossapidon järjestämisestä, mutta tyypillisesti laitteiston toiminnan seuranta on ulkoistettu huoltoyhtiölle. Alajakokeskuksen tekninen käyttöikä on 20–25 vuotta, joten erityisesti käyttöiän lähestyessä kannattaa seurata laitteiston toimintaa ja valmistautua uuden laitteiston asentamiseen.
Kaukolämpökohteissa hyvin toimiva lämmitysverkko pitää kaukolämmön tulo- ja paluuveden jäähtymän hyvällä tasolla. Tämä taas on koko kaukolämpöverkon toiminnan ja energiatehokkuuden kannalta tärkeä asia. Arvioiden mukaan yhden asteen nousu kaukolämmön paluuvedessä korottaa kaukolämpöverkon häviöitä noin 0,5–1,5 prosenttia.
Energiatehokkaan lämmöntuoton ja laitteiston oikean toiminnan kannalta on tärkeää:
- Seurata kaukolämpöveden jäähtymää, lämmitysverkoston veden ja käyttöveden lämpötilan pysymistä asetusarvossaan ja lämmitysverkoston veden painetasoa.
- Varmistaa, että säätö- ja mittalaitteet toimivat oikein.
- Varmistaa, että lämmönsiirtimet ovat lämpöeristettyjä ja eristemateriaali on hyvässä kunnossa.
- Tarkistaa, että lämmitysverkoston ja lämpimän käyttöveden lämmönsiirtimet eivät vuoda.
- Tarkistaa, että kesäsulkuventtiili on suljettuna lämmityskauden ulkopuolella.
Mittauskeskuksen omistaa lämmönmyyjä ja sen toiminta on lämmönmyyjän vastuulla.
Lämpöpumput
Lämpöpumput ovat yleistyneet myös taloyhtiöissä. Lämpöpumpuilla voi vähentää ostoenergian määrää, säästää rahaa ja pienentää ympäristökuormitusta. Lämpöpumppujen huolto kannattaa tilata ulkopuoliselta ammattilaiselta esimerkiksi huoltoyhtiön kautta. Lämpöpumpputyypistä riippuen lämpöenergiaa otetaan ulkoilmasta, talon ilmanvaihtoputkiston poistoilmasta, vedestä, maasta tai kalliosta.
Tutustu taloyhtiöille laadittuun lämpöpumpun hankintaoheeseen.
Kuivan tilan sähkölämmitys
Kuivien tilojen sähkölämmitys on tyypillisempi rivitaloyhtiöissä kuin kerrostaloissa, mutta märkätiloissa sähköinen lattialämmitys on yleinen ratkaisu molemmissa. Sähkölämmitys toteutetaan useimmiten sähköpattereilla tai sähköisellä lattialämmityksellä.
Sähköinen lattialämmitys
Sähköisessä lattialämmityksessä käytetään sähkökaapelia, joka lämpenee samalla periaatteella kuin sähkövastus. Uudisrakentamisessa tyypillisesti kaapeli asennetaan lattian valuraudoitusverkkoon kiinni. Sähköinen lattialämmitys on yleinen saneerausratkaisuissa ja erityisesti remontoitaessa pesu- ja saunatiloja, sillä sähkökaapelin etuihin kuuluu muun muassa vähäinen valukerroksen paksuus ja tästä johtuva nopea reagointi.
Lattialämmitystä ohjataan termostaatilla. Termostaatti seuraa huonelämpötilaa ja pitää lämpötilan ennalta asetetussa lukemassa.
Termostaatin vaihto on useimmiten tarpeen, kun:
- nykyinen termostaatti on jo yli 20-vuotias,
- tarvitaan tarkempaa säätöä, etäohjausta, ohjelmointimahdollisuutta tai muita ominaisuuksia,
- vanha termostaatti on mekaaninen,
- tai kun suunnitellaan laajempaa kotiautomaation hankintaa.
Sähköpatterit eli lämmittimet
Vanhat mekaanisilla termostaateilla varustetut sähkölämmittimet, eli patterit ovat välillä tulikuumia ja taas hetken päästä kylmiä. Uudet elektroniset termostaatit säätelevät patteria tarkemmin. Useimmiten termostaatti on kiinteiästi osa sähköpatteria ja koko lämmitin on tällöin vaihdettava. Joissakin pattereissa termostaatti on erillinen laite, joka voidaan erikseen vaihtaa.
Nykyaikaiset patterit pystyvät tuottamaan tilaan jatkuvasti lämpöä ja asunnossa on tasaisen lämmin. Vaihtamalla sähköpatterit ja termostaatit voi kulutusta saada laskemaan. Yli 30-vuotiaat patterit kannattaa uusia jo yksin energiasäästönkin kannalta. Vaihdon tekee sähköurakoitsija.
Öljykattila
Öljyllä lämpiävissä taloissa on vesikeskuslämmitys eli tiloissa on vesipatterit tai vesikiertoinen lattialämmitys. Taloyhtiö vastaa laitteen toiminnan seurannasta, huollosta ja kunnossapidosta, mutta tyypillisesti laitteiston toiminnan seuranta on ulkoistettu huoltoyhtiölle.
Tekninen käyttöikä kertoo laitteiston tai sen osan keskimääräisen eliniän ja auttaa varautumaan osan tai koko järjestelmän mahdolliseen uusimiseen. Säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla laitteisto tai sen osa voi toimia huomattavasti teknistä käyttöikäänsä kauemmin. Öljypolttimen tekninen käyttöikä on noin 15 vuotta ja kattilan 30–40 vuotta. Öljysäiliöiden säännöllinen tarkastus ei ole pakollista kuin tärkeillä pohjavesialueilla, mutta sitä suositellaan sijainnista riippumatta. Öljysäiliön tekninen käyttöikä on 20–50 vuotta riippuen materiaalista ja olosuhteista.
Öljylämmitys toimii energiatehokkaasti, kun:
- Säätö- ja mittalaitteet toimivat oikein.
- Kattilaveden ja savukaasujen lämpötila on oikea. Niiden lämpötiloja on syytä tarkkailla. Jos savukaasujen lämpötila nousee 20–30 °C, on kattila nuohottava.
- Poltin huolletaan ja suutin vaihdetaan kerran vuodessa tai 5 000 kulutetun öljylitran jälkeen.
- Lämmitysverkon veden ja käyttöveden lämpötila pysyy asetusarvoissaan.
- Lämmitysverkon veden painetaso on oikea.
- Savupiipusta tulee valkoista savua. Musta savu osoittaa tarpeen nuohoukselle ja laitoksen säädölle.
Lisäksi on hyvä seurata öljysäiliön pinnan korkeutta.